Telia Yhteisö
peruuta
Näytä tulokset kohteelle 
Hae sen sijaan kohdetta 
Tarkoititko: 
SINAD
Konkari ☆
  • 535 custom-general.kudos
  • 1191 custom-general.replies
  • 39 custom-general.solutions

Kuidun lähtevä kaista kilpailijoiden tasolle?

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

Moi!

 

Olisi "feature request"...

Nyt kun kiinteää IP:tä ei nyt saatu, niin saataisiinkos edes valokuituliittymien lähtevä kaista kilpailijoiden tasolle? Monilla muilla operaattoreilla ja etenkin pienemmillä on jo gigaisissa liittymissä 200..jopa 500 Mbit lähtevä kaistaa tarjolla.

 

Telialla tämä on edelleen 100 Mbit. Esimerkiksi omassa tapauksessani lähtevä nopeus on pelkästään keinotekoisesti rajoitettu koska ulos lähtevä kuitu pitäisi olla 10 Gbit. Tekniikka siis tukee, mutta conffaus ei anna. Lähtevän nopeuden nosto ei edellyttäisi mitään muuta kuin muutaman minuutin conffauksen kiinteistökytkimelle, ei olisi iso kustannus toteuttaa ja voisin jopa maksaa siihen kuluvan työajan, koska tiedän ettei kyse ole isosta muutoksesta. Toki en laittaisi pahaksi jos koko lähtevän kaistan limitteri otettaisiin pois.. 🙂

Kuten näkyy, lähtevä kaista on minulle tärkeä, kaikesta liikenteestä melkein 90% on lähtevää ja juuri se on sitten rajoitettu 100 Mbittiin:

Telia.png

 

<<< Muokkaus 2.8.2021 >>>

 

Väliaikatieto 23.6.2021:

 

Kuten todettua niin olemme matkan varrella asiaa muutamaan otteeseen tarkistaneet ja käyneet aiheesta sisäisesti keskustelua. Up-kaistan nopeuksien nosto valokuituliittymiin on meillä työpöydällä tarkastelussa toteutuksen osalta. Tässä vaiheessa en kuitenkaan ikävä kyllä pysty kertomaan esimerkiksi uudistuksen aikatauluista tarkemmin. Sen voin toki varoitella, että uudistus ei ole kuitenkaan ihan heti huomenna tulossa 🙂 Muutokseen ja toteutukseen menee jonkin verran aikaa, kuten aiemminkin olen kertonut.

 

<<< Muokkaus TeroRe 21.4.2021 >>>

 

Väliaikatieto 14.12.2020

Olemme matkan varrella tutkineet asiaa, useampaankin kertaan selvittäneet, että saadaanko toive ja uudistus toteutettua sekä sen mahdollista aikataulua. Tilanne ei ole matkan varrella muuttunut, alla ketjuun jakamamme virallinen vastauksemme asiaan:

 


@SaJoonas@  kirjoitti:

Kiitokset ideasta ja toiveesta sekä aktiivisesta keskustelusta asian ympärillä. Olemme käyneet keskustelua meidän tuote- ja businessihmisten kanssa lähtevän kaistan uudistamiseen liittyen. Sain kuulla, että toistaiseksi meille ei ole tullut isommissa määrin toiveita nopeammasta upload-kaistasta ja siksi muutos ei ole juuri nyt kehitysputkessa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin. Elämme tottakai ajassa mukana ja tiedostamme, että nykyään uppaillaan erilaisia videoita ja tiedostoja, striimaillaan sekä tehdään etätöitä, missä nopeammasta uppikaistasta olisi ehdottomasti hyötyä. Jos yhä useampi asiakas kokee tarvitsevansa nopeampaa lähetysnopeutta tulevaisuudessa, niin asia otetaan meillä jälleen tarkempaan tarkasteluun.


 

795 vastausta
Pte11
Kommentaattori
  • 12 custom-general.kudos
  • 48 custom-general.replies
  • 0 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

@AsiakasY@  kirjoitti:

Hinnasta on mustaa valkoisella ja en tiedä miten paljon on materiaalikustannukset. Kyse on kunnallisesta toimijasta ja en osaa sanoa miten paljon veronmaksajat sitten tukee verkottamista. Mutta on selvää, että tukee. Ja rehellisyyden nimessä tuo kuidun hinta ei kyllä ole laisinkaan paha jo tällaisenaan, vaikka sen yksin tilaisi. Kokonaisjärkevyyden kannalta tässä "hankkeessa" tulisi tiedustella muidenkin mökkeilijöiden halukkuutta, jotta saisi ns. ison massan liikkeelle ja saada alueelle oma räätälöity sopimus. Tähän tuntui verkkoyhtiössä olevan halua. Alueelle tuotu yhteys on nyt vähän tyhjän panttina kun tulee vain yhteen alueen rakennukseen ja ei taida kovin kovalla käytöllä olla. 

Lisäksi tällä kuituprojektilla alueelle saisi houkuteltua nämä isot pöhöttyneet operaattorit toimittamaan 5G-yhteydet satunnaisille käyttäjille. Se on vain kumma kun jossain alkaa kuituprojekti, niin mobiilioperaattorit melkein kilpaa juoksee 5G-rojujen kanssa alueelle. 


En epäile hintaasi ja tuo sinun hintasi on äärimmäisen halpa. Ja oikeassa olet että näihin kuidun kaivamisiin tosiaan on mahdollista saada tukea valtiolta, joka ainakin jonkun verran kuittaa tuota operaattorin tappiota.

 

On kyllä hassua että osa saa mökillekkin puol ilmaseks kuidun, mutta täällä pääkaupunkiseudulla kuidun hommaaminen on äärimmäisen vaikeata kohtuullisella hinnalla. Ja täällä tuota kuitua kulkee kuitenkin keskimääräsesti paljon lähempänä taloja jo pelkästään laajan VDSL2 saatavuuden takia. Täällä projektit kaatuu siihen että Elisa tai Telia ei vaan saa tarpeeksi halukkaita pientaloalueilta ja sitten antavat kielteisen rakennuspäätöksen. Isoihin yhtiöihin heiltä saa kuidun suhteellisen helposti, mutta pientaloihin äärimmäisen vaikeata.

 

Täälläkin saa yksittäinen ihminen kyllä kuidun omakotitaloonsa, mutta sitten tosiaan maksat ihan kaiken itse ja hinnat liikkuu siellä 10 000 - 20 000 eurossa, mitä se muutaman sadan metrin kaivaminen todellisuudessa maksaa.

 

Pte11
Kommentaattori
  • 12 custom-general.kudos
  • 48 custom-general.replies
  • 0 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

@sevk_@  kirjoitti:

@Pte11@  kirjoitti:

@AsiakasY@  kirjoitti:

Saamani tarjous valokuituliittymästä on 1200 euroa ja kuitu on reilun 300 metrin päässä. Eli mennään reilusti alle kympin per metri. Tosin asiaan varmaankin se, että alueella ei ole kestopäällystettyjä teitä.  Ja hintaa koskee tapausta jos vain yksi mökki ottaa liittymän, useamman mökin tapuksessa hinta arvioidaan uudelleen ja oletettavasti se ei ainakaan kasva.

Kyseessä on alueellinen kutnien omistama verkkoyhtiö, jonka tavoitteena ei ole tehdä voittoa omistajilleen vaan tarjota palveluja alueen asukkaille. 


Ihmisillä on noitten muutaman tonnien alotusmaksujen takia tullut semmonen kuva että kaivamista johon kuuluu kaikki tarvikkeet, työmiehet, kalusto saa jollain kympin metri hintaan. Saatkohan edes ostettua kuitukaapelia ja putkea tuolla hinnalla. Todellinen metri kustannus pyörii varmaan jossain 40-50euron paikkeilla. 

Minulla ja monella muullakin täällä olisi jo kuitu, jos sitä 10€/m sais kotiin päin kaivettua 😄


Juuri katson hinnoittelua eräästä maaseudun kunnasta, alle 1700 euroa, sisältäen 100 metriä kaivuutöitä kuituineen yms, päätelaite, testaus ja kytkentä. Ylimenevä osuus hinnoiteltuna vajaa 15 euroa metri + muut kulut. Eli ei se joka paikassa lähes ilmaista ole. 


Itse olisin valmis laittamaan alotusmaksuun vaikka heti tilisiirrolla 4000-5000e, jos tuolla hinnalla saisi 300m täällä kuitua kaivettua.

AsiakasY
Vakiokalustoa ☆☆
  • 112 custom-general.kudos
  • 453 custom-general.replies
  • 3 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

Olin todella yllättynyt, että mökkialueella on kuituvalmius. Se tuli ihan niin sanotusti puun takaa. Itse asun normaalisti kaupungin lähiössä, joka on rakennettu 80-luvun lopulla. Täällä on tilanne sikäli onnellinen, että paikallinen operaattori on aikoinaan rakentanut kaapelimodeemiyhteydet. Sitten eräs iso operaattori  tuli ryöstöretkelle ja kehitys pysähtyi. Naapurikaupungin pikkuoperaattori on kartoittanut halukkuutta kuituun, mutta isot eivät.

sevk_
Vakiokalustoa ☆☆
  • 38 custom-general.kudos
  • 274 custom-general.replies
  • 1 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

Itsekin kuidun ottaisin omaan osakkeeseen heti tuollaisella 5000 euron summalla. 

SINAD
Konkari ☆
  • 535 custom-general.kudos
  • 1191 custom-general.replies
  • 39 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

@Pte11@  kirjoitti:

On kyllä hassua että osa saa mökillekkin puol ilmaseks kuidun, mutta täällä pääkaupunkiseudulla kuidun hommaaminen on äärimmäisen vaikeata kohtuullisella hinnalla. Ja täällä tuota kuitua kulkee kuitenkin keskimääräsesti paljon lähempänä taloja jo pelkästään laajan VDSL2 saatavuuden takia.


Nuo ristiin rastiin olevat voivat olla juuri niitä alue/runkoverkon kuituja, joista ei sellaisenaan saa toteutettua yksittäiseen talouteen yhteyttä. Juuri tämä oli mullakin tilanne. Tontin rajalla tosiaan menee 30-kuituinen kaapeli, mutta se on nimenomaan osa alueverkkoa eikä ole tarkoitettu omakotitaloille.

 

Jotta näihin pääsee mukaan, niin A) siellä pitää olla vapaita kuituja ja B) joutuu hankkimaan sen 10G kiinteistökytimen.

 

Kaivaminen ei kaupunkialueella ole välttämättä suurin kustannus. Kaikki kulkee ainakin täällä valmiissa putkissa ja ainoat kaivannot mitä tehtiin oman tontin ulkopuolella ovat on kuitukaivon kannen esillekaivuu sekä tontin kohdalle haaroitus. Loput menee pujottamalla valmiisiin putkiin. Putkitukset ja kaivot ovat melko pinnassa eli ne kaivaisi esiin jopa käsipelillä. Oma tonttiosuus pitää hoitaa itse ja sen voi ostaa haluamaltaan urakoitsijalta. Omassa tapauksessa tontille taisi tulla reilu 30 metrin kaivuumatka talon päädystä tontin rajalle ja tämän kustannukset putkituksen osalta 293 euroa ja kaivuutyöt putken asennuksineen 303 euroa. Ennen valokuidun kytkentää pistin sisäverkon täydelliseen päivitykseen ainakin 1500 eur + omat työt. Myös kuitukaivannon yhteydessä teetin sähkököitä mm. talon päämaadoituksen uusiminen sinne samaan kaivantoon ja tätä ennen myös verkkokaapin sähkönsyöttö jne. muutoksia keskukseen.

 

Kaikenkaikkiaan koko kuituhanke oli silti reilusti halvempi kuin esimerkiksi maalämpö.

samivdsl
Kommentaattori
  • 15 custom-general.kudos
  • 77 custom-general.replies
  • 0 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

@sevk_@  kirjoitti:

@samivdsl@  kirjoitti:

@sevk_@  kirjoitti:

@samivdsl@  kirjoitti:

Samoin sähköverkossakin, liian tiukka mitoitus ja palaa muuntajalta sulakkeet kovilla pakkasilla (tästä omakohtaisia kokemuksia). 

Sähköverkoston vertaus oli jännitteestä, ei virroista. Jännitteellä on speksit, virta voi olla melkoista kuraa eikä siihen sähkölaitoksella ole sanottavaa. 

 

Oikeastaan oiva vertauskuva toisaalta, yksi muuntaja ja otetaan vaikka kymmenen taloliittymää jonovarokkeilta eikä laiteta pienjännitepuolelle pääkatkaisijaa ollenkaan. Siinä missä tietoliikenne alkaa rajoittamaan itseään, kun enempää ei ole, palaa muuntajalta ensiöpuolen kennosta yksi sulake ja kuormaerotin avaa. 

Ihan pienestä ylikuormasta ei ensiöpuolen sulake kyllä pala, jos mitoitukset on tehty tältä vuosikymmeneltä sulakkeisiin, laskeskelin joskus, että 150 % ylikuormitusvara tulee nykyisellä mitoituksella. Kotitalouksissa on kuitenkin varsin helpot kuormat, verrattuna vaikka teollisuuden hieman rikkinäisellä kompensoinilla varustettuun induktiouuniin. 

 

Joten paloiko puistomuuntamolta taloliittymän sulake pienjännitepuolelta? 🙂 


Pylväsmuuntamo oli kyseessä, harvoin täällä näkee ennen pylväsmuuntajaa korkeajännitepuolella sulaketta, korkeintaan ylijännitesuojat on. En muista kerkesikö jopa joka vaiheelta palaa sulakkeet, mutta ainakin L1 ja L2 paloi, tilalle hiukan isommat -> parin tunnin päästä paloi ja tilalle tuplasti isommat mitä alkuperäiset niin säilyi ehjänä. Muuntaja kyllä hiukan huolettaa kävi melkosen lämpimänä -30 pakkasessa. Reilu 40 sähkölämmitteistä taloa perässä...

 

Yhtiö tyytyväinen kun ei tarvinnut muuntajaa vaihtaa ja talvipakkasilla siihen alle 200V jännitteeseen on jo totuttu. Tuli lopulta maakaapelointi, varmistin suunnittelijalta, että nouseeko jännitteet oikealle tasolle, lupasi pientä parannusta. Kaapelointi tuli ja nyt ei enään mene 200V alle, mutta jotain 210V pakkasilla. Eipä tuo mitään haittaa kestää lamput pitempään, mutta maakaapelointi toi uudet ongelmat lisää pieniä sähkökatkoja ja suuret ukkostuhot. Sama olisi ollut vain vaihtaa muuntaja isommaksi ja antaa sen 80-90-luvun vaihteen verkon olla käytössä.


Johan on sitten päin hanuria mitoitettu. 207 volttia pitäisi tulla minimissään. Onko kyseessä joku erikoinen saarekekäyttö, että voi sähkölaitos perinteisistä jänniterajojen ajatuksista noin paljon poiketa? Tietyt muuntajat nyt kestää kovempaakin rankaisua, elinkaarta lyhentää kyllä rajusti. Ei ole pienempien muuntajien speksejä tässä, että onko niissä kelakytkintä. Voi olla sähkölaitoksella joku kohta unohtunut naksauksen siirtää ja siksi jännitteet matelee. Kymmenisen vuotta sitten piti yhden kiinteistön wanhan Strömbergin muuntajan kelakytkintä naksauttaa sieltä 220/380 voltin säädöstä 230/400 volttia paremmin palvelevaa kohtaan. 

 

Sähkölaitoksille ei juuri enää haeta osaajia, sinne haetaan Youtube-tähtiä.


En oikein usko, että juurikaan saarekekäyttöä, toki paikka on käsittääkseni aikalailla verkon perällä ja voi olla, ettei kaikkea ole mitoitettu oikein tai saneerattu vielä. Aikaisemmin oli paljon vesistöjen ylitystä, nyt menee pohjaa pitkin, ettei lintujen törmäys linjoihin oikein katkoja selitä. Nytkun Elenialla tuo maakaapelointi vimma, niin ei ole niin helppo kaapeleiden reittejäkään selvittää, en tosiaan nuissa sähköverkko hommissa ole.

 

Tuommonen kelakytkin olisi kyllä kätevä, talveksi pykälä isommalle ja kesäksi pienemmälle. Kotiseudulla jännite on kesällä parhaillaan 245V ja talvella se laskee noin 230V.

 

@Pte11Valokuidun asennushinnat tosiaan pyörii 40-50€/m jos tulee paljon asfaltointia tai on välissä monta välikättä (esim. Elisan/Telian aliurakoitsijan aliurakoitsija). Muutoin ne on siinä kaivuun osalta 8-15€/m kun puhutaan esim. koko kunnan valokuituhankkeesta ja jos hitsaukset ja muut työt huomio niin ei se voi juurikaan 25€/m kokonaishinnan yli mennä (ehkä noin 15-25€/m). Siitä sitten voi saada veronmaksajien tukea noin puolet. Kaapeli halpaa noin 1-2€/m, putkea on monenhintaista (eipä sitä oikein muualla käytetä kuin keskustoissa), itse kaapelin asennuksen hinta riippuu niin reitistä maastosta jne. Hitsaukset ja muut kulut onkin aika pieni osuus kaivuu kustannuksista.

 

Jos alkaisitte omaa verkkoa tekemään ja ei tarvitsisi asfaltoida eikä muita yllätyksiä tulisi niin se 10€/metri on kyllä aika lähellä todellista, varsinkin jos kiinnostuneita riittävästi ja auraamalla onnistuu. Paikallisilla yhtiöillä on yleensä oma väki ja jopa omat koneet niin semmoinen reilun tonnin liittymismaksulla suurimmaksi osaksi kulut kattaa ja joissainpaikoin voi voittoakin jäädä (jos paljon liittyjiä kerralla). Toki näissä alle tonnin liittymismaksuissa maksetaan kk-maksuissa sitä ja jos se reilu tonnikaan ei piisannut niin sama asia. Pienimmillä yhtiöillä on niin paljon helpompaa keksiä ne könttähinnat verkon alueelle.

 

Kannattaa kysellä jo toteutuneilta hankkeilta, mitä ovat kulut olleet. Kyllä joku on pahasti mennyt pieleen jos yli 40€/m on tai sitten se on vain asfaltoitua kaava aluetta.

sevk_
Vakiokalustoa ☆☆
  • 38 custom-general.kudos
  • 274 custom-general.replies
  • 1 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

@samivdsl@  kirjoitti:

@sevk_@  kirjoitti:

@samivdsl@  kirjoitti:

@sevk_@  kirjoitti:

@samivdsl@  kirjoitti:

Samoin sähköverkossakin, liian tiukka mitoitus ja palaa muuntajalta sulakkeet kovilla pakkasilla (tästä omakohtaisia kokemuksia). 

Sähköverkoston vertaus oli jännitteestä, ei virroista. Jännitteellä on speksit, virta voi olla melkoista kuraa eikä siihen sähkölaitoksella ole sanottavaa. 

 

Oikeastaan oiva vertauskuva toisaalta, yksi muuntaja ja otetaan vaikka kymmenen taloliittymää jonovarokkeilta eikä laiteta pienjännitepuolelle pääkatkaisijaa ollenkaan. Siinä missä tietoliikenne alkaa rajoittamaan itseään, kun enempää ei ole, palaa muuntajalta ensiöpuolen kennosta yksi sulake ja kuormaerotin avaa. 

Ihan pienestä ylikuormasta ei ensiöpuolen sulake kyllä pala, jos mitoitukset on tehty tältä vuosikymmeneltä sulakkeisiin, laskeskelin joskus, että 150 % ylikuormitusvara tulee nykyisellä mitoituksella. Kotitalouksissa on kuitenkin varsin helpot kuormat, verrattuna vaikka teollisuuden hieman rikkinäisellä kompensoinilla varustettuun induktiouuniin. 

 

Joten paloiko puistomuuntamolta taloliittymän sulake pienjännitepuolelta? 🙂 


Pylväsmuuntamo oli kyseessä, harvoin täällä näkee ennen pylväsmuuntajaa korkeajännitepuolella sulaketta, korkeintaan ylijännitesuojat on. En muista kerkesikö jopa joka vaiheelta palaa sulakkeet, mutta ainakin L1 ja L2 paloi, tilalle hiukan isommat -> parin tunnin päästä paloi ja tilalle tuplasti isommat mitä alkuperäiset niin säilyi ehjänä. Muuntaja kyllä hiukan huolettaa kävi melkosen lämpimänä -30 pakkasessa. Reilu 40 sähkölämmitteistä taloa perässä...

 

Yhtiö tyytyväinen kun ei tarvinnut muuntajaa vaihtaa ja talvipakkasilla siihen alle 200V jännitteeseen on jo totuttu. Tuli lopulta maakaapelointi, varmistin suunnittelijalta, että nouseeko jännitteet oikealle tasolle, lupasi pientä parannusta. Kaapelointi tuli ja nyt ei enään mene 200V alle, mutta jotain 210V pakkasilla. Eipä tuo mitään haittaa kestää lamput pitempään, mutta maakaapelointi toi uudet ongelmat lisää pieniä sähkökatkoja ja suuret ukkostuhot. Sama olisi ollut vain vaihtaa muuntaja isommaksi ja antaa sen 80-90-luvun vaihteen verkon olla käytössä.


Johan on sitten päin hanuria mitoitettu. 207 volttia pitäisi tulla minimissään. Onko kyseessä joku erikoinen saarekekäyttö, että voi sähkölaitos perinteisistä jänniterajojen ajatuksista noin paljon poiketa? Tietyt muuntajat nyt kestää kovempaakin rankaisua, elinkaarta lyhentää kyllä rajusti. Ei ole pienempien muuntajien speksejä tässä, että onko niissä kelakytkintä. Voi olla sähkölaitoksella joku kohta unohtunut naksauksen siirtää ja siksi jännitteet matelee. Kymmenisen vuotta sitten piti yhden kiinteistön wanhan Strömbergin muuntajan kelakytkintä naksauttaa sieltä 220/380 voltin säädöstä 230/400 volttia paremmin palvelevaa kohtaan. 

 

Sähkölaitoksille ei juuri enää haeta osaajia, sinne haetaan Youtube-tähtiä.


En oikein usko, että juurikaan saarekekäyttöä, toki paikka on käsittääkseni aikalailla verkon perällä ja voi olla, ettei kaikkea ole mitoitettu oikein tai saneerattu vielä. Aikaisemmin oli paljon vesistöjen ylitystä, nyt menee pohjaa pitkin, ettei lintujen törmäys linjoihin oikein katkoja selitä. Nytkun Elenialla tuo maakaapelointi vimma, niin ei ole niin helppo kaapeleiden reittejäkään selvittää, en tosiaan nuissa sähköverkko hommissa ole.

 

Tuommonen kelakytkin olisi kyllä kätevä, talveksi pykälä isommalle ja kesäksi pienemmälle. Kotiseudulla jännite on kesällä parhaillaan 245V ja talvella se laskee noin 230V.

 

Kelakytkin on muuntajan sisäinen osa, sille on varmaan jokin hienompi nimikin. Olen omakotitaloa pyöritellyt suunnittelupöydällä välillä ja olen edelleen varma siitä, että paikka 25/35 kVA 3~ online-upsille on järjestettävä. Silloin on aika sama mitä sähkölaitokselta tulee, kunhan se jää upsin speksien sisään. Käyttöön kuitenkin saapuu tasaista laatua.

Saarekkeesta kyselin, kun siinä on sähkölle laadullisesti löysemmät speksit.  Elenialla pitäisi kyllä olla tuttu standardin SFS-EN 50160:2010 + A1:2015 + A2:2019 + A3:2019 sisältö.

 

SINAD
Konkari ☆
  • 535 custom-general.kudos
  • 1191 custom-general.replies
  • 39 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

@sevk_@  kirjoitti:
Kelakytkin on muuntajan sisäinen osa, sille on varmaan jokin hienompi nimikin. Olen omakotitaloa pyöritellyt suunnittelupöydällä välillä ja olen edelleen varma siitä, että paikka 25/35 kVA 3~ online-upsille on järjestettävä. Silloin on aika sama mitä sähkölaitokselta tulee, kunhan se jää upsin speksien sisään. Käyttöön kuitenkin saapuu tasaista laatua.

En suosittele Online-UPSia kotikäyttöön lainkaan, ellei sitten kyseessä ole niin voimakkaat jännitevaihtelut että tilanne ilman UPSia on sietämätön. Online-UPSin ongelma on siinä, että sähkö tasasuunnataan ja sen jälkeen ajetaan invertterin läpi uudelleen AC:ksi, jolloin invertterin hyötysuhteen mukaan sähkönkulutus nousee. Syntyy hukkalämpöä ja myös meteliä koska tarvitaan tuulettimet poistamaan sitä hukkalämpöä laitteen sisältä. Invertteristä riippuen hyötysuhde voi olla esimerkiksi noin 90% nurkilla tai heikompi, jolloin kaikki UPSin läpi ajettu sähkö nostaa kulutusta karkeasti 1,11 kertaiseksi. 25/35 kVA tuottaisi hukkalämpöä jo useiden kilowattien edestä, josta tulee etenkin kesäaikaan todella suuri riesa.

 

Toinen online-UPSien ongelma on invertterin kytkentätaajuudesta syntyvien korkeataajuisten häiriöiden suodatus. Mitä tehokkaampi UPS, sitä hinnakkaammat suotimet tarvitaan lähtöön. Näissä yleensä säästetään ja sen tuloksena sieltä online UPSista tulee ulos kaikkea muuta kuin puhdasta sähköä. Olen itse mitannut näitä spektrianalysaattorilla ja en kyllä kytkisi mitään omia laitteita pysyvästi online-UPSin taakse, sen verran likaista sähköä tulee ulos. Eräs tehdaskohde oli missä selvittelin tietoliikenneongelmaa, jonka juurisyy oli ison online-UPSin perässä oleva sähköverkko. Olivat ihmeissään että miten se nyt näin voi mennä kun sen UPSinhan piti nimenomana puhdistaa sähköä...

 

Omat UPSit ovat siksi line-interactive tyyppisiä, missä verkkosähkö ajetaan säätömuuntajan läpi jossa on useita ulosottoja. Tällainen UPS pystyy korjaamaan verkkosähkön jännitevirheitä em. muuntajan avulla, menemättä varsinaiseen invertterikäyttöön lainkaan. Lisäksi iso rautasydänmuuntaja suodattaa korkeita taajuuksia tehokkaasti niin verkkosähköstä kuin sen oman invertterin sähköstäkin. Ainoa line-interactive UPSien varjopuoli on niiden paino, oma 2 kVA malli painaa yli 50 kiloa ja 5 kVA:n pelkkä invertteriyksikkö muuntajineen painaa 137 kiloa, tähän vielä sitten akusto päälle.

sevk_
Vakiokalustoa ☆☆
  • 38 custom-general.kudos
  • 274 custom-general.replies
  • 1 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

@SINAD@  kirjoitti:

@sevk_@  kirjoitti:
Kelakytkin on muuntajan sisäinen osa, sille on varmaan jokin hienompi nimikin. Olen omakotitaloa pyöritellyt suunnittelupöydällä välillä ja olen edelleen varma siitä, että paikka 25/35 kVA 3~ online-upsille on järjestettävä. Silloin on aika sama mitä sähkölaitokselta tulee, kunhan se jää upsin speksien sisään. Käyttöön kuitenkin saapuu tasaista laatua.

En suosittele Online-UPSia kotikäyttöön lainkaan, ellei sitten kyseessä ole niin voimakkaat jännitevaihtelut että tilanne ilman UPSia on sietämätön. Online-UPSin ongelma on siinä, että sähkö tasasuunnataan ja sen jälkeen ajetaan invertterin läpi uudelleen AC:ksi, jolloin invertterin hyötysuhteen mukaan sähkönkulutus nousee. Syntyy hukkalämpöä ja myös meteliä koska tarvitaan tuulettimet poistamaan sitä hukkalämpöä laitteen sisältä. Invertteristä riippuen hyötysuhde voi olla esimerkiksi noin 90% nurkilla tai heikompi, jolloin kaikki UPSin läpi ajettu sähkö nostaa kulutusta karkeasti 1,11 kertaiseksi. 25/35 kVA tuottaisi hukkalämpöä jo useiden kilowattien edestä, josta tulee etenkin kesäaikaan todella suuri riesa.

 

Toinen online-UPSien ongelma on invertterin kytkentätaajuudesta syntyvien korkeataajuisten häiriöiden suodatus. Mitä tehokkaampi UPS, sitä hinnakkaammat suotimet tarvitaan lähtöön. Näissä yleensä säästetään ja sen tuloksena sieltä online UPSista tulee ulos kaikkea muuta kuin puhdasta sähköä. Olen itse mitannut näitä spektrianalysaattorilla ja en kyllä kytkisi mitään omia laitteita pysyvästi online-UPSin taakse, sen verran likaista sähköä tulee ulos. Eräs tehdaskohde oli missä selvittelin tietoliikenneongelmaa, jonka juurisyy oli ison online-UPSin perässä oleva sähköverkko. Olivat ihmeissään että miten se nyt näin voi mennä kun sen UPSinhan piti nimenomana puhdistaa sähköä...

 

Omat UPSit ovat siksi line-interactive tyyppisiä, missä verkkosähkö ajetaan säätömuuntajan läpi jossa on useita ulosottoja. Tällainen UPS pystyy korjaamaan verkkosähkön jännitevirheitä em. muuntajan avulla, menemättä varsinaiseen invertterikäyttöön lainkaan. Lisäksi iso rautasydänmuuntaja suodattaa korkeita taajuuksia tehokkaasti niin verkkosähköstä kuin sen oman invertterin sähköstäkin. Ainoa line-interactive UPSien varjopuoli on niiden paino, oma 2 kVA malli painaa yli 50 kiloa ja 5 kVA:n pelkkä invertteriyksikkö muuntajineen painaa 137 kiloa, tähän vielä sitten akusto päälle.


Eatonin kanssa pari mielenkiintoista projektia ja oma juttunsa laitetilojen metkut. Yksi 250 kVA online kokonaisuus oli varsin siro kooltaan vaikka paljon painoikin. Eatonin 9-sarjaa. 

 

Itse olen suunnitellut datatilaa omakotitaloon ihan erikseen, koska haluan kamat räkkiin ja pois näkyviltä. Jolloin pari upsia sinne mahtuu kyllä. Muutama kilowatti lämpöä ei sinänsä ole ongelma, johtaa pihalle tai käyttöveden lämmitykseen tai iv-kanavoinnilla tarpeen mukaan pihalle/lämmitykseen. Painoa kyllä tulee, kun varustelemaan alkaa, eli lattia pitää muistaa mitoittaa myös.

 

Voisi olla tavoite sekin, että suunnittelisi kodin 48 voltin dc-jakeluun, jolloin Deltan kama kävisi ja Orionin valvoja älyksi. Pari kaappia, kymmenkunta tasurimodulia. Järjestelmän voisi kääntää invertterikaappiin ja syöttää sen pääkeskuksen kautta eteenpäin. Tilaa vaatii enemmän kuin ups-ratkaisu. Toki tuohon tasuri + invertteri yhdistelmää sopisi aurinkosähkö/tuulienergia paremmin. Akkuratkaisu olisi vapaammin päätettävissä. 

 

Agcon ja Eatonin konttigenu+ups ratkaisu on myös olemassa, vaatii pihalle paikan. Kun ei oikein drupsistakaan ole sinänsä hyötyä sähkön laadun parantamiseen vaikka hienoja pelejä ovatkin, ja pihalle sekin menisi.

 

Sähköä voi suodatella älykkäällä suodattimella. Hintalappu ei koskaan selvinnyt. Tehoelektroniikka on häiriötä tuotavaa, upsejakin pahempia ovat induktiouuni ja valokaariuuni. 

 

Persojet
Kommentaattori
  • 20 custom-general.kudos
  • 60 custom-general.replies
  • 0 custom-general.solutions

Ylläpito on lukinnut tämän ketjun. Uusia kommentteja ei voi kirjoittaa

Miten nämä UPS keskustelut liittyikään aiheeseen? En nyt näe suoraa yhteyttä. Vois joku mode vaikka siivota ne omaan ketjuunsa.