Keskusteluissa on selvinnyt, että osalla asiakkaista on yhä 84-alkuinen julkinen IP kuluttajaliittymässä, kun valtaosalla taitaa olla 88-alkuinen. Näillä kahdella on eroa kuin yöllä ja päivällä, koska 84-alkuisissa on kunnollinen leasetime, joka mahdollistaa pitkätkin laitteistojen huollot ilman pelkoa IP-osoitteen vaihtumisesta, kun taas 88-alkuisissa on se älytön 1200 sekunnin leasetime. 84-alkuiset dynaamiset IP:t voi luokitella jopa kiinteiksi IP:ksi, koska esimerkiksi minulla sellainen kesti yli 5 vuotta samana, vaikka yhteydessä ilmeni silloisen VDSL-linjan petettyä jopa vuorokauden katkos. Saman IP:n säilyessä myös tekniikka päivittyi ADSL:stä VDSL:ksi ja lopulta kuituun, eli se kesti jopa verkonrakennusta ilman, että se muuttui.
Millä perusteilla asiakkaat on jaoteltu "premium"- ja perusluokan välillä? Ainakaan liittymän hinta/tyyppi se ei voi olla, koska isolla rahalla rakennettu kuituliittymä oli aluksi "premium" -luokassa 84-alkuisella IP:llä ja siten yllättäen se putosi B-luokkaan 1200 sekunnin leaselle. Ymmärtäisin jos enemmän maksava asiakas saisi parempaa palvelua, mutta ei mene niin.
Vai onko kyse puhtaasti lotosta? Voisiko 84-alkuisen IP:n saada, jos kokeilisi eri MAC-osoitetta, niin pitkään että onni käy myötä? Vai onko kyseessä alueellinen juttu? Siinä tapauksessa eri alueilla olevat asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa, toiset saavat käytännössä kiinteän IP:n ilman lisämaksua ja toiset eivät saa sitä edes rahalla.