Apua tarvitaan. Taloyhtiön netti toimii kun laitan atk-kaapissa kaapelin runkorasiasta olohuoneen rasiaan ja pöytäkoneen suoraan piuhalla seinään. Yhteyttä ei ole jos laitan reitittimen seinän ja pöytäkoneen väliin. Jos kytken verkkokaapelin atk-kaapissa reitittimeen, palaa vihreä internet-valo ja langaton verkko löytyy esim. puhelimella mutta jos edelleen yhdistän reitittimen kaapelilla olohuoneen rasiaan siellä atk-kaapissa, ei pöytäkoneella pääse verkkoon. Kaikki on kokeiltu ja hermo alkaa mennä. Jos joku fiksu voi tästä autella eteenpäin. Reititin on zyXEL ja Telian ethernetliittymään suosittelema.
Sivu 2 / 2
Käyttäjätaso 4
+10
@kefiiri@ kirjoitti:Vaikuttaa juuri siltä että kyseisen huoneen rasian kaapeloinnissa on vika. Olethan kokeillut ristikytkentää vaihtaa eri paikkaan huoneiston jakamossa. Joskus merkinnät ovat menneet pieleen ja siksi homma ei pelaa.
Sitten toinen juttu.
Ollanko ihan varmoja siitä, että kaksi gigabitin laitetta ei saa yhteyttä toimimaan ollenkaan, jos niiden välissä on vain kaksiparinen CAT5- kaapeli? En ihan heti suorilta allekirjoita tuota.
Ei se tietenkään toimi gigasena, mutta mielestäni pitäsi lähteä toimimaan 100 megaisena, kun molemmat laitteet "näkevät" toisessa päässä vain 100 megaisen vastapuolen. Eikö näissä kytkimissä ole juuri tämä Autonegotiation (vai mikä se oli) sitä varten?
Tuolla nyt ei sinällään niin olennaista merkitystä, kun tottakai gigasille laiteille pitäisi olla asianmukainen kaapeli, jotta niistä ylipäätänsä jokin hyöty olisi.
Yhden asiakkaan luona törmäsin Cat5-vetoon, joka toimi 10Mbps vehkeellä ongelmitta, mutta kun löin 1Gbps kytkimen väliin niin eipäs toiminutkaan. Toisessa päässä siis 100/10 kytkin. Ei noussut linja, välillä valo välähti kyllä. En tuota lähtenyt selvittelemään tarkemmin vaan vaihdatin uuden catin.
Hei ja kiitos vastauksesta, ja kiitos kaikille muillekin aktiivisuudesta.
Kiteytän ongelman seuravasti vaikka ehkä joitakin jo kyllästyttää:
1) pöytäkoneesta piuha olohuoneen seinään, yhteys muodostuu mutta sitä joutuu koko ajan korjaamaan Telia Avustajalla. Jos koneen ja seinän välin laittaa reitittimen, ei yhteyttä ja avustaja kertoo ettei verkkokaapeli ole kiinni tai tuettua modeemia ei löydy.
2) jos reititin suoraan olohuoneen seinään, internetvalo punainen kunnes sammuu. Sama kokeilu makuuhuoneessa: valot vihreitä.
3) reititin atk-kaappiin: internetvalo ja muut valot vihreitä ja wi-fi yhteys muodostuu. Jos piuha reitittimestä olohuonetta vastaavaan rasiaa, ei yhteyttä.
Olohuone on ainoa paikka, johon pöytäkoneemme mahtuu. Poika kuitenkin haluaisi huoneessaan pelata netin kautta pleikkaa kavereiden kanssa, joten pleikkaan pitäisi saada langaton yhteys tai yhteys kaapelilla. Olen tilannut isännöitsijältä asentajan tutkimaan nämä systeemit.
Käyttäjätaso 3
+14
@kefiiri@ kirjoitti:Sitten toinen juttu.
Ollanko ihan varmoja siitä, että kaksi gigabitin laitetta ei saa yhteyttä toimimaan ollenkaan, jos niiden välissä on vain kaksiparinen CAT5- kaapeli? En ihan heti suorilta allekirjoita tuota.
Ei se tietenkään toimi gigasena, mutta mielestäni pitäsi lähteä toimimaan 100 megaisena, kun molemmat laitteet "näkevät" toisessa päässä vain 100 megaisen vastapuolen
Ei nouse linkki, jos laitat kahden gigabit-laitteen väliin 2-parisen kaapelin. Autonegotiation perustuu linkkipulsseihin koodattuun informaatioon vastapään nopeudesta. Linkkipulssit välittyvät 2-parisellakin, eli laitteet pystyvät näkemään toistensa nopeusluokan ja alkavat muodostaa yhteyttä gigabit-nopeudella, joka tietysti epäonnistuu koska yhteyksiä puuttuu. Gigabit Ethernet ja 100 Mbit ethernet toimivat muutenkin hyvin eri tavoilla. 100 megaisessa on kaksi yksisuuntaista linkkiä eli toinen on vastaanotto ja toinen lähetys ja näistä yhdessä saadaan kaksisuuntainen yhteys. Gigaisessa taas kaikkia neljää paria ajetaan full duplexina 250 Mbit/s nopeudella, eli laite lähettää ja vastaanottaa kullakin parilla yhtäaikaa, jolloin neljällä parilla saadaan 4 x 250 Mbit = 1000 Mbit/s.
Auto negotiation lähtee siitä olettamuksesta että välissä on toimiva kaapeli, eikä sitä ole suunniteltu ottamaan huomioon sitä että kaapeli onkin rikki. Itse asiassa jos nopeus tippuisi automaattisesti esim. 100 Mbit tasolle se olisi huono, koska silloin monet viat jäisivät huomaamatta ja myöhemmin ihmeteltäisiin linkin hitautta. Käyttäjä voisi rakentaa jopa kokonaisen verkon täysin väärin, käyttäen vajaakytkettyjä kaapeleita. Siksi sen pitää toimia juuri näin että jos kaapelit eivät ole kunnossa niin yhteyttä ei muodostu lainkaan, jolloin käyttäjä tajuaa että nyt ei toimi.
Kupari Ethernetin autonegotiation on jopa suoranaista hemmottelua, sillä esimerkiksi kuitupuolella ei ole minkään valtakunnan autonegotiatonia (ei olisi nimittäin edes mahdollista tehdä). Kuitumuuntimet vaan pitää olla oikeaa tyyppiä ja yksikuitujärjestelmässä vieläpä toistensa vastaparit.
Ja vielä kerran. Laitoin atk-kaapissa piuhan pojan huonetta vastaavaan liittimeen. Poika pääsi nanosekunnissa verkkoon kun kaapeli pleikasta seinään. Kokeilin vielä reititintä kaappiin ja reitittimen kautta yhteys pojan huoneeseen. Toimii langattomana (ja piuhan kautta, toisin kuin olohuoneeneessa). Nyt olen varma että vika on kytkennöissä. Vai? Kiitos kaikille.
+10
Joo, itsekin hetken tuota asiaan tarkemmin ajatelin, niin kyllä siinä käy kuten @SINAD kertoi.
Vaikka välissä olisi jossain kohtaa "väärä" 2 parinen piuha, niin nuo gigabitin laitteet kyllä löytävät toisensa, mutta kun molemmat kertovat olevansa kättelyssä gigabittisiä, seurauksena on varsinaisen yhteyden epäonnistuminen kahden puuttuvan parin vuoksi. Näin se on. Ei auta tuo autonegotition tjsp tässä tapauksessa. Toisen laitteen pitäsi olla 100 megainen tai "valehdella" olevansa selainen.
Noita 2 -parisia kytkentäpiuhojahan on ollut käytössä juuri näiden 100 megaisten laitteiden kanssa. Ne kun eivät muuta tarvitse. Niistä voi sitten olla ikävää harmia nykyään. Näitä vanhoja CAT5 kiinteitä
kaapelointeja on paljon olemassa, mutta niissä on kaikki 4 paria kytketty. Tälläinen verkkokaapelointi ei suoranainen ongelma ole gigabitin laitteille, kun noista kaikista pareista data kulkee. Kunhan ne kytkentäpiuhatkin on kaikki parit kytkettyjä. Ei sitten tosin kulje sillä kaapeloinnilla gigasena johtuen CAT5 kaapelin alhaisemmasta ylärajataajuudesta, joten nopeutta joudutaan tiputtamaan.
Sitten @Jyrkikameli:lle.
Hyvä juttu, että ongelma tai vikapaikka ratkesi näin melko varmasti. Sehän ei tietenkään ole hyvä juttu, että on vikaa, mutta korjata se pitää. Se menee taloyhtiön piikkiin, jos taloyhtiömuoto on, näin ymmärsin. Kaikki kiinteät kaapeloinnit huoneistossakin, kuuluvat taloyhtiölle. Se on kuten vesijohtokin. Huoneiston omistajlle ei tule niiden korjauksesta laskua.
Käyttäjätaso 3
+14
@Jyrkikameli@ kirjoitti:Ja vielä kerran. Laitoin atk-kaapissa piuhan pojan huonetta vastaavaan liittimeen. Poika pääsi nanosekunnissa verkkoon kun kaapeli pleikasta seinään. Kokeilin vielä reititintä kaappiin ja reitittimen kautta yhteys pojan huoneeseen. Toimii langattomana (ja piuhan kautta, toisin kuin olohuoneeneessa). Nyt olen varma että vika on kytkennöissä. Vai? Kiitos kaikille.
Kattokaa nyt vaan se olohuoneen rasian johdotus, kyllähän se nyt alkaa näillä tutkimuksilla olla ainoa mahdollinen vikapaikka. Toivottavasti saavat kuntoon.
Käyttäjätaso 3
+14
@kefiiri@ kirjoitti:
Ei sitten tosin kulje sillä kaapeloinnilla gigasena johtuen CAT5 kaapelin alhaisemmasta ylärajataajuudesta, joten nopeutta joudutaan tiputtamaan.
Sekä 100 Mbit että 1 Gbit Ethernetissä on molemmissa 125 MHz symbolinopeus (toisin ilmaistuna 125 Mbaud), joka tarkoittaa noin 62.5 MHz kaistaa.
100 MHz Ethernet käyttää 4B5B-johtokoodausta, jolloin tuolla 125 megabaudilla saadaan 100 Mbit/s hyötykaista, koska yksi symboli välittä alle yhden bitin dataa.
1 Gbit Ethernet käyttää PAM5-johdokoodausta, jossa yksi symboli välittää 2 bittiä dataa, jolloin 125 megabaudilla saadaan 250 Mbit linkki. Näitä sitten neljä rinnan, niin saadaan 1 Gbit.
Eli sinänsä gigabit Ethernet toimii samoilla taajuuksilla mutta vaatii hieman "puhtaamman" linkin koska tuo PAM5 voi alkaa sekoilla jos kaapelissa on esim. rutosti kapasitanssia. Samasta syystä maksimi linkkipituus gigaisella lyhyempi.
Mutta esimerkiksi alle 10 metrisillä kaapeleilla jo on aika sama mitä paukkulankaa siihen väliin laittaa niiin linkin pitäisi kyllä nousta. Parien tulisi olla kuitenkin mahdollisimman samanmittaisia.
+10
@SINAD@ kirjoitti:
@kefiiri@ kirjoitti:
Ei sitten tosin kulje sillä kaapeloinnilla gigasena johtuen CAT5 kaapelin alhaisemmasta ylärajataajuudesta, joten nopeutta joudutaan tiputtamaan.Sekä 100 Mbit että 1 Gbit Ethernetissä on molemmissa 125 MHz symbolinopeus (toisin ilmaistuna 125 Mbaud), joka tarkoittaa noin 62.5 MHz kaistaa.
100 MHz Ethernet käyttää 4B5B-johtokoodausta, jolloin tuolla 125 megabaudilla saadaan 100 Mbit/s hyötykaista, koska yksi symboli välittä alle yhden bitin dataa.
1 Gbit Ethernet käyttää PAM5-johdokoodausta, jossa yksi symboli välittää 2 bittiä dataa, jolloin 125 megabaudilla saadaan 250 Mbit linkki. Näitä sitten neljä rinnan, niin saadaan 1 Gbit.
Eli sinänsä gigabit Ethernet toimii samoilla taajuuksilla mutta vaatii hieman "puhtaamman" linkin koska tuo PAM5 voi alkaa sekoilla jos kaapelissa on esim. rutosti kapasitanssia. Samasta syystä maksimi linkkipituus gigaisella lyhyempi.
Mutta esimerkiksi alle 10 metrisillä kaapeleilla jo on aika sama mitä paukkulankaa siihen väliin laittaa niiin linkin pitäisi kyllä nousta. Parien tulisi olla kuitenkin mahdollisimman samanmittaisia.
Juuri tuohon viittasin, kun myös tiedän näiden verkkojen tekniikan. Se on juuri noin, että käytetty baudinopeus vaatii aina suoraan kaistaa, jotta siirtotie läpäisee sen. Joten siten eroa ei siltä kantilta katsottuna ole oikeastaan mitään. Useampitasoinen modulointi, mitä giganen käyttää, on vaativampi siirtotien suhteen, jotta vastapäässä ei tule tulkintavirhettä. Ja sekin tosiaan on merkittävä seikka, kun ottaa huomioon pituuden kiinteällä kaapelilla, joka voi olla 90m (plus 10m kytkentäjohtoja).
Tämä CAT5 on speksattu 125MHz:iin asti ja vasaavasti CAT6 tuplaten eli 250MHz. Mittaushan tapahtuu testerillä, joka ei suinkaan lähetä dataa vaan pyyhkäisee siniaaltosignaalin aina tuohon käytettyyn speksin mukaiseen ylärajataajuuteen asti. Kun mittaus menee läpi niin se takaa, että kaapeli toimii ko. järjestelmän käytössä. Suomessahan käytetään noista kategorioista kaapelointiluokkaa: luokka D (CAT5) ja luokka E (CAT6).
Tuon 100 megaisen ethernetin kun mieltää vaativan puhtaan 125MHz läpäisyn niin gigasella se nostetaan tuplaan tuosta PAM5 moduloinnista johtuen. Siinä mennä hurahtaa 2 bittiä kerralla ja kaikki neljä pariakin käytössä.
Tästä päästiin siihen, mitä kerroin, että mikäli vanhaa CAT5 kaapelia käyttää gigaset laitteet ne eivät usein käytännössä saa täyttä nopeutta vaikkakin baudinopeus siirtotielle ei ole sen korkeampi. Lyhyellä yhteydellä ei PAM modulointi niin häiriinny, mutta etäisyyden kasvaessa niin käy. Itse olen ymmärtänyt noiden kytkimien toiminnan tuollaisessa "erikoistilanteessa", että ne osaavat tiputtaa baudinopeutta virheilyn välttämiseksi PAM5 modulaatio säilyttäen. Baudinopeuden alentaminen supistaa taajuuskaistaa siirtotiellä, jolloin "väärässä" kaapelissakin bitti kulkee. Jostain luin, että käytännössä gigaset laitteet pääsevät vanhassa CAT5 kaapelissa tapauksesta riippuen 400...600Mbps nopeuteen.
Pakko tähän on vielä kertoa, että joskus kauan sitten piti työpaikalla saada ethernet yhteys yhteen paikkaan johon ei ollut varsinaista CAT5/6 kaapelia vedetty. Vanha CAT3 mukainen puhelin eli MHS oli. Yhteys rakennettiin puh. kaapelointia pitkin ja toimi se. Silloin oli 100M- verkkokortit mutta en kyllä muista millähän nopeudella se nyt sitten toimi. Joten taatusti baudinopeutta 125MBaud/s oli joutuneet kytkin ja laitteen verkkokortti alentamaan rajusti. Tuo puh. kaapelointi ei ollut edes kovin lyhyt, kun se kiersi jakamoiden kautta.
No se siitä, menee jo kovasti ohi varsinaisen aiheen. Mutta...mitäpä tuosta...
Käyttäjätaso 3
+14
Itse en ole vielä törmännyt Ethernet-toteutukseen, joka osaisi pudottaa baudinopeutta kesken yhteyden. Kuitenkin olen piirtänyt enemmän kuin kahden käden sormilla laskettavan määrän laitteita, joissa on Ethernet tai kuitumuunnin SFP:n perässä.
Johtokoodausta ajaa käytännössä PHY-piiri, joka hoitaa aikalailla kaiken mitä layer 1 vaatii. Tälle menee sisälle kiinteä, yleensä joko 25 tai 50 MHz kello, josta piirin sisäisesti syntesoidaan esim. 125 MHz kello. Tämä liittyy (G)MII väylällä MAC:iin, joka hoitaa lähinnä layer 2:n asioita. MII-väylää kellotetaan joko 2.5 MHz (10 Mbit/s) tai 25 MHz (100 Mbit/s) ja GMII 125 MHz kelloilla ja se on parallel-väylä. On olemassa myös RMII väylä jota kellotetaan 50 MHz:lla. Lisäksi siellä on hidas MDIO-väylä PHY:n hallintaa varten, koska (G)MII-väylällä liikutellaan pelkästään Ethernetin dataa.
Koska PHY ei sisällä juurikaan puskuria, ei se voi toimia millään muulla nopeudella kuin millä sitä kellotetaan. Baudinopeutta ei oikein pysty pudottamaan. Samasta syystä myöskään Gigabit Ethernet ei voi toimia vajailla pareilla, koska PHY piirille työnnetään dataa vakiokellolla ja sen olisi se jonnekin eteenpäin työnnettävä sillä samalla nopeudella. Nopeuden pudotus johtaisi myös monimutkaiseen kättelyyn, jossa myös vastapään pitäisi osata pudottaa nopeutta.
Havaitsemasi nopeuden putoaminen johtuu kyllä todennäköisesti juuri siitä mistä arvelitkin, eli johtokoodissa menee bittiä nurin. Tällaisen näkisi jos on hallittavia kytkimiä niin siellä on virhelaskurit.
Hallittavilla kytkimillä pystyy myös testaamaan kaapeleita, tässä pari nopeaa esimerkkiä omasta verkosta:
Jos ketjun aloittajalla olisi tällainen kytkin, näkisi siitä melko varmasti sen olohuoneen linjan vian. Mutta ihan kuluttajatason laitteissa ei taida tätä toimintoa olla.
+10
Joo, näin.
Se olisi kiva muistaa, että miten se CAT3 läpi mennyt "hätä" ethernet silloin oikein toimi. Toimi kuitenkin sen mitä tarvitsi tuolloin. Varmaan virheili kovasti, mutta täytyi siinä oikeaakin bittiä läpi mennä.
Sehän se mielenkiintoinen on, kun tähän parikaapeliin pistetään vielä se 10G. Siinä sitten yhdellä modulaatiolla menee 3 bittiä kerralla ja baudinopeus onkin jo ihan toista maata peräti 833Mbaud/s. Tähän sitten onkin jo olemassa kaapelointiluokat Ea ja F (CAT6A ja CAT7). Ylärajataajuudet noissa kaapeloinneissa pitää olla 500 ja 600 MHz. Itse kyllä jo noissa ethernetnopeuksissa kallistuisin valokuidun puoleen.
Sen verran, ettei mene ihan pahasti ohi itse aiheen, niin se on juurikin niin, että ongelma on valmis mikäli tuossa kiinteistön kaapeloinnissa huoneistojakamosta rasialle on jossain pareissa: katkos, oikosulku. Eli nk. johdinkartta ei toimi (wiremap fail). Se on se jo perustavaa laatua oleva ongelma. Todennäköisesti juuri tästä on aloittajallakin kyse tuon olohuoneen kaapeloinnin osalla. Tämän pystyy testaamaan itse kukin ihan yksinkertaisella 15 euron led-testerillä (ritariässätesteri). Kun se on ok, niin mitä ilmeisemmin yhteys lähtee toimimaan eli "nousee ylös". Kalliit testerit sitten mittaavat hurjasti muita parametreja, joilla varmistetaan sen täyttävän speksit ja siten kaapelointi ei tule olemaan ongelmakohta, jolloin alkaa tulla virheilyä ja todellinen datanopeus laskee.
Eipä sitä led testeriäkään kaikilla ole saatavilla, ellei ole itse joskus jotain näitä piuhoja tehnyt. Ja muutenkin sillä on nopea tapa selvittää, jos kaapeloinnin merkinnät asunnossa on sekaisin. Niinkin joskus käy.
@SINAD@ kirjoitti:
@Jyrkikameli@ kirjoitti:Ja vielä kerran. Laitoin atk-kaapissa piuhan pojan huonetta vastaavaan liittimeen. Poika pääsi nanosekunnissa verkkoon kun kaapeli pleikasta seinään. Kokeilin vielä reititintä kaappiin ja reitittimen kautta yhteys pojan huoneeseen. Toimii langattomana (ja piuhan kautta, toisin kuin olohuoneeneessa). Nyt olen varma että vika on kytkennöissä. Vai? Kiitos kaikille.
Kattokaa nyt vaan se olohuoneen rasian johdotus, kyllähän se nyt alkaa näillä tutkimuksilla olla ainoa mahdollinen vikapaikka. Toivottavasti saavat kuntoon.
Jos nyt tajusin oikein niin olohuoneen liitin ei toimi mutta pojan liitin toimii?.Toimiikos se olohuoneen kone pojan huoneessa ja/tai pleikkari olohuoneessa?.Kuinka vanha se kämppä on ja miten hitossa sitä sisäverkkoa ei olla testattu?.Millaiset liittimet siellä huoneissa on eli onko vain yksi rj-45 liitin rasiassa?.
eli piuhan pitää olla cat6 jos haluaa Gbit verkon,pitäisi toimia myös 5e piuhalla(periaateessa voi toimia myös cat5 kaapelillakin).Noi johdot on sitten syystä kierretty.Toi cat7 kaapeli on periaattessa kaikkein paras koska suojattu eli ei ota häiriöitä esim vieressä olevasta sähköjohdosta tai muista sähkölaitteista.
/edit
Itselläni on muuten cat3? piuha joka tuli jonkun vanhan laitteen mukana.Oli vähän säätöä ja ihmettelyä että miksi laitteet ei kykene Gbit yhteyteen kunnes älysin vilkaista johdon rj-45 liitintä(puuttu pari pinniä liittimestä).Kai muuten olet katsonut että mitä liittimiä siellä seinissä on?.Yrität kuitenkin pakottaa Gbit yhteyttä kun se reititin/johdot/liittimet tukee vain 100M.:D
Vähän tietoa noista johdoista eli 100 metriä on max pituus nykyisillä kaapeleilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ethernet_over_twisted_pair#Variants
Käyttäjätaso 3
+14
@arapahoe@ kirjoitti:eli piuhan pitää olla cat6 jos haluaa Gbit verkon,pitäisi toimia myös 5e piuhalla(periaateessa voi toimia myös cat5 kaapelillakin).Noi johdot on sitten syystä kierretty.Toi cat7 kaapeli on periaattessa kaikkein paras koska suojattu eli ei ota häiriöitä esim vieressä olevasta sähköjohdosta tai muista sähkölaitteista.
CAT5E riittää gigabit verkossa. Tuota CAT-luokkaa olennaisempana pitäisin sitä, että kaapeli on suojattua (STP). Maailmalla on kyllä vingutettu jopa 10 Gbit CAT5E:n yli... todennäköisesti siirtovirheitä tulee mutta toi 10 Gbit on sen verran nopea ettei sitä välttämättä huomaa jos vaan linkki pysyy päällä.
+10
@arapahoe@ kirjoitti:
@SINAD@ kirjoitti:
@Jyrkikameli@ kirjoitti:Ja vielä kerran. Laitoin atk-kaapissa piuhan pojan huonetta vastaavaan liittimeen. Poika pääsi nanosekunnissa verkkoon kun kaapeli pleikasta seinään. Kokeilin vielä reititintä kaappiin ja reitittimen kautta yhteys pojan huoneeseen. Toimii langattomana (ja piuhan kautta, toisin kuin olohuoneeneessa). Nyt olen varma että vika on kytkennöissä. Vai? Kiitos kaikille.
Kattokaa nyt vaan se olohuoneen rasian johdotus, kyllähän se nyt alkaa näillä tutkimuksilla olla ainoa mahdollinen vikapaikka. Toivottavasti saavat kuntoon.
Jos nyt tajusin oikein niin olohuoneen liitin ei toimi mutta pojan liitin toimii?.Toimiikos se olohuoneen kone pojan huoneessa ja/tai pleikkari olohuoneessa?.Kuinka vanha se kämppä on ja miten hitossa sitä sisäverkkoa ei olla testattu?.Millaiset liittimet siellä huoneissa on eli onko vain yksi rj-45 liitin rasiassa?.
eli piuhan pitää olla cat6 jos haluaa Gbit verkon,pitäisi toimia myös 5e piuhalla(periaateessa voi toimia myös cat5 kaapelillakin).Noi johdot on sitten syystä kierretty.Toi cat7 kaapeli on periaattessa kaikkein paras koska suojattu eli ei ota häiriöitä esim vieressä olevasta sähköjohdosta tai muista sähkölaitteista.
/edit
Itselläni on muuten cat3? piuha joka tuli jonkun vanhan laitteen mukana.Oli vähän säätöä ja ihmettelyä että miksi laitteet ei kykene Gbit yhteyteen kunnes älysin vilkaista johdon rj-45 liitintä(puuttu pari pinniä liittimestä).Kai muuten olet katsonut että mitä liittimiä siellä seinissä on?.Yrität kuitenkin pakottaa Gbit yhteyttä kun se reititin/johdot/liittimet tukee vain 100M.:D
Vähän tietoa noista johdoista eli 100 metriä on max pituus nykyisillä kaapeleilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ethernet_over_twisted_pair#Variants
Eli nämä Gbit laitteet siis kuitenkin lähtivät toimintaan vaikkakin hitaammalla nopeudella, kun piuhasta puuttui ne muutama pinni?
Eikö tuo nyt ole ristiriidassa sen kanssa mitä tässä on ollut juuri aiemmin juttua.....ei nouse ylös, jos pareja puuttuu,,,hmmmm
+10
@SINAD@ kirjoitti:
@arapahoe@ kirjoitti:eli piuhan pitää olla cat6 jos haluaa Gbit verkon,pitäisi toimia myös 5e piuhalla(periaateessa voi toimia myös cat5 kaapelillakin).Noi johdot on sitten syystä kierretty.Toi cat7 kaapeli on periaattessa kaikkein paras koska suojattu eli ei ota häiriöitä esim vieressä olevasta sähköjohdosta tai muista sähkölaitteista.
CAT5E riittää gigabit verkossa. Tuota CAT-luokkaa olennaisempana pitäisin sitä, että kaapeli on suojattua (STP). Maailmalla on kyllä vingutettu jopa 10 Gbit CAT5E:n yli... todennäköisesti siirtovirheitä tulee mutta toi 10 Gbit on sen verran nopea ettei sitä välttämättä huomaa jos vaan linkki pysyy päällä.
Tämä CAT5E on likimain sama kuin CAT6, mutta se ei ole saanut virallista standardia. Se on jokin valmistajien "oma luokitus" parannetusta CAT:sta. Virallisesti sillä ei saa enää tehdä kaapelointia, kun määräys tuntee vain CAT6:n.
Joten tällä CAT5E:llä on käytännössä varmaan saatu se 10G myös pelaamaaan ihan "testimielessä".
Sitten tästä kaapelin suojauksesta, joihin @arapahoe ja @SINAD viittasivat.
Suojattua STP kaapelia saa toki myös CAT6 verkkoon, joten ei tarvitse olla välttämättä "kallista" CAT7 kaapelia. Onhan toki STP kaapeli aina kalliimpaa kuin UTP ja lisäksi myös liittimet on oltava suojattua mallia. Näin myös CAT6- verkkojen kanssa. Joten ihan huvikseen ei kannata suojattua verkkoa rakentaa kustannussyistä. Samaten pitää muistaa, että tämä STP verkko pitää potentiaalintasata potentiaalintasauskiskoon jakamossa. Ilman sitä potentiaalintasausta koko suojattu verkko menettää merkitystään.
Teollisuudessa ja isoissa julkisissa laitoksissa käytetään STP kaapelointia pääasiassa sähkömagneettisten häiriöiden takia. Tähän löytyy ihan Viestintäviraston määräys, josta käy ilmi sähkökaapeleiden ja CAT-kaapeden välinen suojaus (sähkökaapeleiden kokonaisvirta vs etäisyys vs UTP/STP) , kun ne kulkevat samoissa kaapelikanavissa. Asuinkiinteistöissä sille ei ole mitään tarvetta, ellei halua "hifistellä". Näitäkin tapauksia on tullut vastaan, jossa talon tai huoneiston omistaja on vaatinut STP kaapelointia. Kai siellä oli joku analogisen AV-signaalin siirto läpi tämän parikaapelin taustalla. Ymmärrän kyllä silloin. Näitä RJ45-XLR sovittimia löytyy, joita siten voi käyttää vaikka äänen siirtämistä niille aktiivi Geneleceille.
Viestintäviraston määräyksenkin mukaan asuinkiinteistöihin riittää CAT6 UTP. Joten sillä ne sähköurakoitsijat ne tekevät. Itse ei välttämätä kannata alkaa jälkikäteen STP:nä omassa huoneistossa kaapelointia tekemään. Siitä ei yleensä ole käytännössä mitään hyötyä ja toisekseen tuo potentiaalintasaus on tehtävä. Siihen asunnon/huoneiston sähkökeskukseen ei ole amatöörillä mitään asiaa koskea ja alkaa järjestelemään potentiaalintasausta. Pitää tietää miten se tehdään, jotta se on SFS standarnin mukainen.
@kefiiri@ kirjoitti:
@arapahoe@ kirjoitti:
@SINAD@ kirjoitti:
@Jyrkikameli@ kirjoitti:Ja vielä kerran. Laitoin atk-kaapissa piuhan pojan huonetta vastaavaan liittimeen. Poika pääsi nanosekunnissa verkkoon kun kaapeli pleikasta seinään. Kokeilin vielä reititintä kaappiin ja reitittimen kautta yhteys pojan huoneeseen. Toimii langattomana (ja piuhan kautta, toisin kuin olohuoneeneessa). Nyt olen varma että vika on kytkennöissä. Vai? Kiitos kaikille.
Kattokaa nyt vaan se olohuoneen rasian johdotus, kyllähän se nyt alkaa näillä tutkimuksilla olla ainoa mahdollinen vikapaikka. Toivottavasti saavat kuntoon.
Jos nyt tajusin oikein niin olohuoneen liitin ei toimi mutta pojan liitin toimii?.Toimiikos se olohuoneen kone pojan huoneessa ja/tai pleikkari olohuoneessa?.Kuinka vanha se kämppä on ja miten hitossa sitä sisäverkkoa ei olla testattu?.Millaiset liittimet siellä huoneissa on eli onko vain yksi rj-45 liitin rasiassa?.
eli piuhan pitää olla cat6 jos haluaa Gbit verkon,pitäisi toimia myös 5e piuhalla(periaateessa voi toimia myös cat5 kaapelillakin).Noi johdot on sitten syystä kierretty.Toi cat7 kaapeli on periaattessa kaikkein paras koska suojattu eli ei ota häiriöitä esim vieressä olevasta sähköjohdosta tai muista sähkölaitteista.
/edit
Itselläni on muuten cat3? piuha joka tuli jonkun vanhan laitteen mukana.Oli vähän säätöä ja ihmettelyä että miksi laitteet ei kykene Gbit yhteyteen kunnes älysin vilkaista johdon rj-45 liitintä(puuttu pari pinniä liittimestä).Kai muuten olet katsonut että mitä liittimiä siellä seinissä on?.Yrität kuitenkin pakottaa Gbit yhteyttä kun se reititin/johdot/liittimet tukee vain 100M.:D
Vähän tietoa noista johdoista eli 100 metriä on max pituus nykyisillä kaapeleilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ethernet_over_twisted_pair#Variants
Eli nämä Gbit laitteet siis kuitenkin lähtivät toimintaan vaikkakin hitaammalla nopeudella, kun piuhasta puuttui ne muutama pinni?
Eikö tuo nyt ole ristiriidassa sen kanssa mitä tässä on ollut juuri aiemmin juttua.....ei nouse ylös, jos pareja puuttuu,,,hmmmm
toimi muistaakseni 100M half duplexina kun puuttu ne parit pinnit kokonaan piuhasta.yritin siis pakottaa sitä toimimaan gigasena enkä edes tajunnut katsoa porttien valoja.Se johto tuli muistaakseni wippies boxin mukana.:)
/offtopic
Telian laitteista se tg799vac on ensimmäinen? jossa _kaikki_ portit on Gbit portteja ja niissä vanhemmissa ne lan portit on yleensä 100M.Telewellin ensimmäisissä laitteissa ainoastaan lan1 on gbit ja muut on 100M.Uudemmissa taitaa olla kaikissa Gbit lan portit.
+10
Vielä jatkan ja palaan tuohon varsinaiseen aloittajan viestiin ja ilmenneisiin yhteysongelmiin.
Kahdella tietokoneella on kohtuullisen helppoa (tai mien sen nyt ottaa) testata kaapeloinnin toimivuus. Molemmissa tietokoneissa pitää olla iPerf -ohjelma, joka testaa yhteyden. Itse olen tuota kokeillut. Oli tosin kaksi läppäriä käytettävissä (ja on edelleen).
Molemmissa koneissa on vain 100M verkkokortit, joten se vähän tuotti päänvaivaa, kun halusin testata kaikki parit. Eipä hätää, kun värkkäsin itselleni kaksi "kääntö" kytkentäpiuhaa, jossa nuo pinnit 1-2 ja 3-6 siirrettiinkin testatavaan piuhaan pinneihin 4-5 ja 7-8. Piti testata tietenkin kaksi eri kertaa: normaaleilla kytkentäpiuhoilla ja sitten näillä omatekoisilla, ja näin kaikki parit tuli käytyä läpi. Tosin tämä 100M verkkokortti ei tietenkään testannut kuin vain 100Mbps nopeuteen saakka jokaisen parin, joten 100% varmuutta 1G (250Mbps/pari) toiminnasta ei saa. On tuo nyt jo "tyhjää" parempi tapa, jos ei ole mitään Fluken, Ideal Lantekin tmv kaapelointitesteriä käsillä :manlol: .
+10
Noista kuituvehkeistä sen verran kun @SINAD otti ne tuolla yhdessä viestissä aiemmin esille.
Pari juttua.
On tullut kokeiltua käytännössä (vaikka tiesinkin, ettei tule toimimaa) itse rakennetun yksimuotokuituverkon toiseen päähän laittaa verkkokytkimeen 1Gbps SM SFP moduli ja toiseen päähän päätelaitepuolen 100Mbps SM kuitumuunnin. Ei lähtenyt tietenkään toimimaan. Vähän vain valot himmeästi välähteli. Sitten vasta samanlaisilla pareilla lähti.
Vähän samanlaista tilanetta oli ulos melko kauas valvontakameralle rakennetun kuituyhteyden kanssa, mutta tulos oli eri. Kytkimellä oli 1,25Gbps SFP SM moduli. Ulos tuli 1Gbps SM kuitumuunnin. Itse vielä tarkoin ne katsoin, kun IT-hemmolla ne oli. Sehän lähti pelittämään. Itse silloin mietin, että mitenkähän tuossa käy. Aallonpituudet tietenkin olivat samoja, niin tässä kuin tuossa ensimmäisessäkin tapauksessa. En tiedä sitten onko tuo "kuluttajapuolen" kuitumuuntimen nopeus jokin pyöristys, jolloin se tarkasti ottaen olisi 1,25G.
Vielä yksi aika jännä juttu. Aikoinaan työpaikan kiinteistö oli aivan uusi ja vasta hiljattain otettu käyttöön. Alunperin sähkösuunnitelmien mukaan sisäiset yleiskaapeloinnin nousukaapelit piti olla valokaapelia, joissa on puolet SM- ja puolet MM- kuituja. Urakoitsija oli vetänytkin vain SM valokaapelia. Eipä siinä mitään, mutta nämä samat IT-hemmot oli kytkimiin laittaneet MM- moduleja. Verkko toimi ihan ok. Kunnes minä sitten kerran huomasin jakamolla, että mitä he*****ä. Huomasin sen siitä, kun kytkimillä oli optisena kytkentäpiuhana harmaalla liittimellä oleva ja vastaavasti kuitupanelissa oli sininen adapteri.
Tästä kiinnostuneena mittasin, kun en ollut aiemmin testannut, optisella tehomittaparilla MM aallonpituudella ja MM-kytkentäpiuhoilla vaimennuksen tuon SM-kaapeloinnin läpi. Olihan sitä vaimennusta 20dB. Heti tämän episodin jälkeen IT-puoli vaihtoi tietenkin kaikki SFP-modulit ja piuhat SM versioon. Joten kaikkeen sitä törmää.
Käyttäjätaso 3
+14
@kefiiri@ kirjoitti:
Vähän samanlaista tilanetta oli ulos melko kauas valvontakameralle rakennetun kuituyhteyden kanssa, mutta tulos oli eri. Kytkimellä oli 1,25Gbps SFP SM moduli. Ulos tuli 1Gbps SM kuitumuunnin. Itse vielä tarkoin ne katsoin, kun IT-hemmolla ne oli. Sehän lähti pelittämään. Itse silloin mietin, että mitenkähän tuossa käy. Aallonpituudet tietenkin olivat samoja, niin tässä kuin tuossa ensimmäisessäkin tapauksessa. En tiedä sitten onko tuo "kuluttajapuolen" kuitumuuntimen nopeus jokin pyöristys, jolloin se tarkasti ottaen olisi 1,25G.
No tässä on sama kuin 100 Mbit Ethernetissäkin että siellä kuidussa menee 1,25 Gigabaudia mutta 8B/10B-koodauksen ansiosta siitä tulee tasan 1 Gbit yhteys. Siellä SFP-portissa viuhuu sähköisenä tuo 1,25 gigabaudin signalonti, joten siitä sitten jotkut keksineet sitä virheellisesti nimittää 1.25 gigaiseksi, vaikkei se sitä oikeasti ole.
Kuitumuuntimet sietää aika hyvin vaimennusta (useinhan ne on mitoitettu kilometrien mittaisille yhteyksille) joten näköjään ne toimii jopa väärän moden kuiduilla. Rakennusten sisäisissä kuiduissahan vaimennukset ovat ihan olemattomia jos vedot on vain kymmeniä metrejä.
Kupareista; omassa lähiverkossa mulla ei ole ainuttakaan suojaamatonta kaapelia, eikä tule. Tiedän, että kun "ammattilaiset" rakentavat verkkoja "määräysten" mukaan niin ne tehdään kaikista halvimmalla ja laitetaan halvimmat mahdollista hyväksyttävää kaapelia ja suojaamattomat rasiat. Mulla taas koko verkko on rakennettu sillä periaatteella, että ei ole mitään väliä mitä asiat maksaa, eikä kompromisseja ole tehty säästön takia. Häiriösuojausten osalta verkko on tehty paremmin kuin mitä määräykset edes vaatisi. Sukkien potentiaalintasaus on tehty räkkikaapin batch-paneelilla ja räkki on 16 neliön kuparilla talon päämaadoituksessa, jollainen itse asiassa rakennettiin kokonaan uusi kuitukaivantojen yhteydessä. Tätä ennen talon sähköpääkeskus oli jo uudistettu ja sinne tuli karkea ylijännitesuojaus, lisäksi vielä verkkokaapin syötössä on hienosuojaus sekä oma UPS. Jopa Telian alihankkijan asentajat kehuivat että onpas hyvin tehty maadoitus ja verkkokaappi siistiä työtä. No mikä ettei, kun ei tarvitse näitä ammatikseen tehdä niin voi tehdä kaikessa rauhassa kunnolla, ns. rahalla ja rakkaudella.
Korkeisiin suojavaatimuksiin on mulla parikin syytä: ensinnäkin mittailen täällä omalla labralla paljon mm. spektrianalysaattorilla asioita, joissa myös ympäristön häiriöt voivat näkyä. Suojaamaton Ethernet-kaapelointi säteilee ja lisäksi kun verkossa on vielä PoE käytössä niin siellä on myös hakkuripörinät mukana.
Toinen syy on radioamatööriharraste, joka sekin vaati häiriömielessä puhdasta ympäristöä. Toisalta tässä harrasteessa voidaan myös työntää jopa 1500 Watin tehoja taivaalle. Näillä teholuokilla syntyy sen verran kenttää, että suojaamaton Ethernet saattaa jopa ottaa itseensä. Aikoinaan kun oli vielä lankapuhelimia, niin tuo radioamatööriaseman SSB-lähete tunki läpi jopa sellaiseen.
Kolmas syy on ukkossuojaus. Jos salama iskee esimerkiksi pihapuuhun, niin suojaamaton UTP kerää herkästi itseensä enemmän jännitettä kuin Ethernet-porttien 1 kV isolaatio kestää. Aiemmin pyöritin oman yrityksen kautta keskushuoltoa, jossa korjattiin mm. erään ison operaattorin hälytinpurkkeja, joissa oli suojaamattomat Ethernet-portit. Aika usein niihin oli "salama soittanut" ja olivat beyond repair-tapauksia. Näistäkin oppineena tuli päätös, ettei suojamattomissa kaapeleissa ole järjen häivääkään.
Samoista syistä myös oman verkon keskuskytkinten väliset yhteydet ovat kuidulla. Kupariyhteyksiä ja STP-kaapeleita käytettäessä ongelmaksi muodostuisi suuripinta-alaiset maasilmukat, koska sähkövedot menee ihan eri reittiä kuin verkko. Näistä voi tulla ongelmia isoilla RF-tehoilla tai salaman iskiessä ihan lähelle. Laitteissahan se suojattu kaapeli kytketyy runkoon ja sitä kautta sähköverkon suojamaahan --> silmukka on valmis.
Tänä kesänä ukkonen kävi ihan päällä pariin kertaan, ihan pihapuihin ei salama lyönyt mutta jonnekin tosi lähelle kyllä. Mitään laitteita en sammutellut missään vaiheessa, eikä ollut ukkosen aiheuttamia häiriöitäkään.
+10
On sulla @SINAD ihan hyvät perustelut suojatulle kaapeloinnnille. Kuten myös kuidun käyttämiselle. En minä noilla UTP kaapeloinneilla ihan tarkoittanutkaan tuollaista ympäristöä kuten sinulla, kun viittasin asuinkiinteistöihin. Sinun tapaustasi ei voi ihan verrata "tavalliseen" tilanteeseen, joissa varmasti UTP on riittävä. Viestintäviraston määräys lähtee siitä, että CAT6 UTP riittää ja siihen on hyvät perustelut. Tällaiset kotilabrat ymv. ovat ihan oma lukunsa ja määräys onkin vain minimi, joten "parempaa" saa laittaa asiakkaan niin vaatiessa.
Noissa sisäverkoissa optisten kuitujen vaimennukset eivät olekaan oikeastaan se merkittävin vaan panelien adaptereissa sitä syntyy. Kun kaksi optista liitintä laitetaan siellä vastakkain, syntyy vaimennus. Periaatteessa sinä saa olla 0,3dB vaimennus. Kuitujatkoksessa (kaapeli-kaapeli, kaapeli-häntäkaapeli) se saa olla 0,1dB. Eli silloin sisäverkossa 2x0,3dB + 2x0,1dB = 0,8dB. Varsinaisen kuidun vaimennus on silloin aika vähäpätöinen. Isoissa kiinteistöissä pitkillä kaapeleilla sitten alkaa sekin jo näkyä. Nyt oli tietenkin kyse yksimuodosta. Yksimuotokuidulla <1dB/km ja monimuodolla 1,5...3,5dB/km. Riippuu tarkemmin kategoriasta (OS1/2, OM1/2/3/4) ja aallonpituudesta. Eihän tuo monimuodollakaan päätä huimaa tuo vaimennus, mutta tulee pitkillä etäisyyksillä vähän muita ongelmia mm. kaistanleveys, valopulssin leviäminen ja sitä rataa.
Operattoreilla on tietenkin ihan omat vaatimuksensa noihin jatkos- ja liitin vaimennuksiin eikä niitä voi verrata näihin kiinteistöjen sisäverkon juttuihin.
Mutta...
kyllä minäkin tekisin kuidulla ja suojatulla kaapelilla omaa verkkoani kotona, jos siihen olisi hyvät syyt. Ihan tavallinen kotiympäristö on, joten ei ole mitään sellaisia tekijöitä, mitkä edellyttäsivät jotain muuta kuin peruskamaa. Ainahan saa parempaakin laittaa, jos se siltä tuntuu ja on itse tyytyväinen. Vähän kuitenkin toppuuttelin täällä, ettei tule sellaista käsitystä joillekin, että se STP olisi aina jotenkin "parempi" ratkaisu kotiolosuhteisiin. Täytyy olla jokin oikea perustelu. Jos uskoo sitä mitä "isot pojat" sanoi, niin kaikkihan kannattaisi tehdä kuidulla ihan verkkokortille asti.
Niinhän se on monessa muussakin asiassa, että mietiä niitä omia lähtökohtia, tarpeita ja tosiasioita ja sitten tehdä valinta.
Käyttäjätaso 3
+14
@kefiiri@ kirjoitti:On sulla @SINAD ihan hyvät perustelut suojatulle kaapeloinnnille. Kuten myös kuidun käyttämiselle. En minä noilla UTP kaapeloinneilla ihan tarkoittanutkaan tuollaista ympäristöä kuten sinulla, kun viittasin asuinkiinteistöihin. Sinun tapaustasi ei voi ihan verrata "tavalliseen" tilanteeseen, joissa varmasti UTP on riittävä. Viestintäviraston määräys lähtee siitä, että CAT6 UTP riittää ja siihen on hyvät perustelut. Tällaiset kotilabrat ymv. ovat ihan oma lukunsa ja määräys onkin vain minimi, joten "parempaa" saa laittaa asiakkaan niin vaatiessa.
Eihän tämä taida ihan tyyppiesimerkki tosiaan olla. Mulla tämä talo on samaan aikaan koti ja työpaikka eli käytännössä vietän suurimman osan elämästä täällä. Siksi näissä jutuissa ei ole säästetty - ja sen takia mulla on tällainen labrakin mittalaitteineen kotona, leipäähän siellä tienataan perheelle ei se pelkästään harrastekäyttöön ole - tienaavat hintansa aina takaisin. Tästä syystä myös laitteet ovat pääsääntöisesti yrityslaitteita, koska ei ole oikein aikaa selvitellä "turhia" ongelmia; kaiken pitää vaan toimia 24/7 ja näin itse asiassa tällä hetkellä onkin, esimerkiksi Telian toimittama kuituyhteys on toimintavarmuudeltaan erinomainen. Pahintahan on jos kesken työpäivän joku pettää.
Itse en kyllä henkilökohtaisesti tunne ketään, jolla olisi yhtä laajaa lähiverkkoakaan silleen että että melkein joka huoneesta löytyy gigabitin kiinteä yhteys. Mut kaipa täällä foorumilla on muitakin yhtä "hurahtaneita" - siksipä täällä onkin mukavaa vaihtaa ajatuksia näistä kun näin samanhenkistä porukkaa.
+10
Joo, mulla ei ole kotona mitään muuta kuin tavallisia vermeitä. Nettikäyttöä: tietokoneilla, IPTV boksilla, TV:llä mainitakseni. Kaikki piuhalla suoraan tai kytkimen kautta reitittimessä. Vain läppäri langattomasti. Kotiin ei ole muuta kuin tuo uusi hybridinnetti, eikä siinä mitään mahdottomia nopeuksia saa. Siihenpä se minun tarve sitten tökkääkin, joten en hyödy käytännössä kotona mistään gigabitin laitteista ollenkaan. DNA:lta tosin saisi kaapelinetin, jonka lupaavat toimivan tässä 600..700M nopeudella. En ole edes harkinnut. Omassa sisäverkossa en "pyöritä" mitään, jos tulostinta ei lasketa. Kaikki käyttö menee ulospäin. Siinä mielessä olisikin kuituliittymä melko kiva, mutta sitä ei ole tänne tulossa. Tuskin sitä päivää tässä kotona tulen näkemään.
Itseäni juurikin arveluttaa tässä uudessa hybridireitittimessä (päästiin muuten edes vähän otsikon aiheeseen) sen toimintavarmuus. En olekaan sitä suuressa epäuskossa pistänyt tuohon VDSL- linjaan vaan käytän edelleen vanhaa Intenoa. Se on osoittatunut ihan kelpo peliksi. Tuo uusi reititin on ollut vain itsenäisenä laitteena, lähes käyttämättömänä, pelkän 4G verkon kautta. Jumittumisia onkin riittänyt.
No, niistä on sitten omaa tarinaa noissa toisissa keskusteluissa.
Itsehän ottaisin heti dna:n kaapelimodeemin takaisin jos se olisi vain mahdollista täällä.Nyt kun noita 4k leffoja/sarjoja alkaa tulemaan niin sille kaistalle alkaa löytymään käyttöä sen lisäksi että kaikki pelitkin alkaa olemaan se >10Gb ja päivitykset on aina se >1Gb.Nyt on alkanut tulemaan pahat deja vu:t ajalta v.22bis kun tämä telian paukkulanka käytössä.. :D
+10
Ei tule minulle tuo DNA kaapelinetti ihan ilmaiseksi.
Alunperinhän tässä kiinteistössä oli kaapelitv liittymä. Irtisanoin sen vuosia sitten ja asensin katolle omat antennit (UHF, VHF ja ULA). Katsoin silloin, ei ollut kaapelinettiä vielä tarjolla eikä edes hajuakaan siitä, että en hyödy mitään kaapelitv liittymästä DigiTV aikana.
Voisin edelleen helposti vaihtaa katolta anteneilta tulevan antennisyöttökaapelin kaapelitv operaattorin kaapeliin, ei siinä mitään. Ongelma onkin se, että kun joudun uudelleen liittymään kaapeliasiakkaaksi se maksaa reilut 300€. Työnähän se ei ole kuin käydä katujakokaapilla kytkemässä tellu7 takaisin haaroittimen lähtöön. Maksu tietenkin koostuu ihan muusta "liittymä" maksusta.
DNA myy sitten Valokuitu Plus 1G, Valokuitu Plus 200 ja Valokuitu Plus 50 liittymiä tähän. Kuukausihinnat ovat vastaavasti 54,90, 34,90 ja 29,90. Tuossa 50- liittymässähän ei ole minulle mitään järkeä, kun saan sen myös juuri nyt VDSL:n kautta Telialta. Tuon 1G- liittymän lupailivat toimivan siinä 600...700 Megaisena. Eihän tuo liittymismaksu ole kuin n. puolen vuoden kuukausimaksut tuolla nopeimmalla yhteydellä, mutta siltikin ei kiinnosta. Ei ole tarvetta. En katso mitään 4K leffoja tai sarjoja, ei kiinnosta. YLE Areenaa tulee käytettyä aika paljon, joskus myös Ruutua ja niihin tämä 50M liittymä riittää. Toki tietenkin myös Liigaa, sitähän ei voi unohtaa. Vaan eipä sielläkään ole tarvetta nopeammalle yhteydelle, kun edes FullHD kuvaa ei vielä tule. Ja sillekin tuo nykyinen liittymä riittää.
Sivu 2 / 2
Vastaa
Enter your username or e-mail address. We'll send you an e-mail with instructions to reset your password.