Mulla on nyt tähän yksi teoria. On aika teknistä juttua, mutta koitan yksinkertaistaa.
Tuo RSRQ-arvo on yksinkertaistettuna "oman" signaalin tasoero verrattuna kaikkien signaalien (oman ja vieraiden) kokonaissummaan. Teknisenä kaavana se on RSRQ = N x (RSRP/RSSI). Missä RSSI on koko taajuuskaistan (käytetty operaattorin kaista esim. 10 tai 20MHz) signaalin taso. RSRP on taas kyseisen tukiaseman signaalin taso yhdestä resurssiyksiköstä, johon päätelaite on kytkeytynyt. Tukiaseman lähettamä signaali on palasteltu aika ja taajuuslohkoihin. Päätelaite siis mittaa tuon yhden lohkon signaalintason. Toisin sanoen tukiaseman signaalissa on aikavälejä (timeslot) ja osakantoaaltoja (frequency division). Kun otetaan käyttöön tietyt aikavälit ja tietyt osakantoaallot, on käytössä resurssilohko.
Tilanteessa, jossa päätelaite vastaanottaa jotain järkevää dataa, joko valmiustilassa tai aktiivitilassa, käytetään tiedon siirtoon useampia resurssilohkoja tarpeen mukaan. Näin ollen "hyötysignaalin" tehotaso kasvaa, kun signaalin määrä kasvaa niin aika kuin taajuustasossakin. RSSI on koko kaistalla oleva signaalin taso, jossa on mukana myös kaikkien muidenkin solujen (ja tukiasemien) signaali (vain oman operaattorin tietenkin), jotka yleensä ko. paikkaan kantaa. Ne ovat häiritsevää signaalia eli nostavat taustakohinaa ko. taajuuskaistalla.
Jokainen lähete on koodattu omalla koodilla. Mitä enemmän vastaanottopaikalle kantaa "vieraita" signaaleja niin omasta solusta kuin muistakin alueen soluista, sitä vaikeammaksi käy tietyn signaalin purkaminen. Eli laatu heikkenee. Nyt jos ajatellaan, että ollaan paikassa, jossa ei oikein mikään solu tee kunnolla dominoivaa signaalia, niin tilanne vaikeutuu. Häiriötaso nousee suhteessa omaan hyötysignaaliin. Tilanne helpottuu, kun päästään lähemmäs palvelevaa solua tai ei toivottujen solujen signaalit saadaan vaimennettua. Nyt tällä suunta-antennilla pitäisi löytyä tähän juuri apuja, kun se voimistaa halutun solun signaalia ja vaimentaa muita.
Nyt vaikuttaa siltä, ettei kysyjällä tapahdu toivottua tilannetta, vaan vieraat signaalit tulevat antenniin kuitenkin jostain kautta esim. heijastumalla. Tätä ajatusta tukee sekin, kun oletettuna suurien käyttäjämäärien aikana tilannne pahenee selvästi. Eli koko laajan alueen käyttäjät lisäävät häiriötasoa ja tähän mukaan vielä oman palvelevan solun kapasiteetin tippuminen, niin tulos voi olla tuollainen. Järjestelmän pitäisi sietää samanaikaisten häiritsevien signaalien runsastakin määrää, mutta käytännössä tietyssä paikassa voi käydä huonosti. Vastaanottimissakin lienee yksilöeroja.
Täysin poissuljettu (en tiedä) ei tietenkään ole sekään, että kilpailevan operaattorin tukiasema on hyvin lähellä samassa suunnassa johon antenni suunnattu ja "tukkii" vastaanottimen hyvin voimakkalla signaalillaan. Vastaanottimen ei pitäisi olla tästä moksiskaan, hyvän selektiivisyytensä vuoksi, mutta nimenomaan jokin pieni yksilövika laitteessa on mahdollista tältä osin.
Tapaus on mielestäni hankala, mutta viitteet johonkin edellä kuvailemaani yleiseen häriötason voimakkaaseen nousuun tiettynä ruuhka-aikana muista soluista (samalla kaistalla kun ovat) voisi olla ongelman ydin. Jos näin on ja käytännössä suunta-antennilla on mahdollista kokeilla saada signaalia useista eri tukiasemista, niin sitä voisi yrittää vastaanottaa jostain eri ilmansuunnasta. Tilanne voi parantua, vaikka onkin suunnattu johonkin hivenen kauempana olevaan tukiasemaan.
