Yhä useampi lapsi ja nuori on pelannut, tai ainakin jollain tavalla tutustunut jonkin digitaalisen pelin pelaamiseen. Digipeleihin lasketaan videopelien pelaaminen erilaisilla pelikonsoleilla, tietokoneella tai matkapuhelimella. Pelejä pelataan eri syistä. Osalle pelit ovat harrastus, niiden kauttta pidetään yhteyksiä kavereihin, tai sitten ne ovat ihan muuten vain mukavaa ajanvietettä.
Miten meidän aikuisten tulisi toimia ja pelaamiseen suhtautua?
Peleistä on suurimmalle osalle lapsista hyvinkin paljon hyötyä ja pelit ovat nykypäivän nuorison omaa kulttuuria. Lapsi oppii pelatessa myös erilaisia tärkeitä vuorovaikutustaitoja.
Lapsen tai nuoren kanssa on hyvä tehdä pelisäännöt selviksi. Kun ymmärrät miksi ja mitä lapsi pelaa, on pelaamisen tukeminen sinulle helpompaa. Avoin ilmapiiri suojaa ja myös edesauttaa siinä tapauksessa, jos jotain ongelmia kohdataan. On tärkeää ymmärtää pelikulttuuria, sekä lapsen että sinun, jossa kaikkia pelaajia kunnioitetaan eikä minkäänlaista epäurheilijamaista käytöstä suvaita.
Säännöllinen pelaaminen ei ole haitallista silloin kun arki on muuten kunnossa. Pelien haittavaikutuksista lapsille ei ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä. Pelaamisen yhteydessä ilmenevät haasteet, mm. liiallinen pelaaminen, liittyvät usein lapsen muihin elämän ongelmiin. Näitä voivat olla sosiaalisten suhteiden puuttuminen, elämänhallinnan vaikeudet tai mielen hyvinvoinnin haasteet. Näiden asioiden tasapainosta on tärkeää jokaisen aikuisen huolehtia; lapsi tarvitsee lepoa, liikuntaa, ravintoa, ystävyyssuhteita ja koulunkäynnistäkin on huolehdittava.
Entäs sitten, jos jotain ikävää tapahtuu?
Pelimaailmassa voi törmätä myös ikäviin asioihin. Kun suhtautumisesi lapsen pelaamiseen on ollut avointa ja asiasta olette voineet rehellisesti keskustella, uskaltaa lapsi myös ongelmatilanteessa tulla kertomaan ja apua pyytämään. Näissä tilanteissa on tärkeää että pysyt rauhallisena, kuuntelet etkä milloinkaan syyllistää lasta. Kaikenlaista voi tapahtua, vahingossa ja tietämättään, myös meille aikuisille. Jos jotain ikävää tapahtuu, suosittelen että tallennat mahdollisen todistusaineiston ja otat yhteyttä pelin ylläpitoon. Jos epäilet rikosta, ota yhteys poliisiin.
Ikärajat ja pelien vahingollisuus
Pelejä hankittaessa on suositeltavaa, että kiinnität huomiota pelien merkintöihin ikärajoista. Ikärajat eivät ole suosituksia tietyn ikäisille lapsille, vaan ne varoittavat lapsen kehitykselle haitallisista sisällöistä. Kaikille sallittu peli ei suoraan tarkoita lasten peliä, vaan että pelissä ei ole väkivaltaa, seksiä, ahdistavia teemoja eikä päihteidenkäyttöä.
Ikärajat perustuvat lastensuojelulain-omaiseen kuvaohjelmalakiin, jonka tarkoituksena on suojella lapsia mahdollisilta haittavaikutuksilta. Lapsen kyky ymmärtää pelin kaikkea sisältöä kehittyy iän myötä, ja näissä haitallisuusarvioinneissa käytetään perusteena ns. "normikehitystä". Alakouluikäisillä on jo kykyä arvioida ja kyseenalaistaa näkemäänsä, eritellä syy- ja seuraussuhteita sekä arvioida sitä mikä on oikein tai väärin. Nuorilla korostuu tarve saada voimakkaita tunnekokemuksia ja jännitystä, mutta oman sietokyvyn rajat yliarvioidaan helposti.
Pelaamisesta ura?
E-urheilussa on useita samoja elementtejä kuin perinteisessä urheilussa mielletään olevan; tiimipeli, yksilösuorituksen tärkeys, reaktiokyky, fyysinen harjoittelu, pelinluku, harjoittelumäärät sekä ammattimaisuus. Jos katse on e-urheilussa ammattilaisuudesta, kehostaan on pidettävä huolta ja fyysinen kunto on oltava hyvä. Yleisimpiä vammoja kilpapelaajilla ovat käsi -ja rannevammat. Myös paineensietokykyä vaaditaan.
Miten sinä koet lapsen pelaamisen vanhempana, huoltajana tai muuna läheisenä aikuisena?
Lue myös: