Mitä jos voisit palata rakkaasi luo – unessa? Daniela Forever on tieteisromanttinen draama, joka sukeltaa syvälle surun, kaipuun ja todellisuuden rajamaille. Nacho Vigalondon ohjaama elokuva yhdistää unimaailman ja psykologisen draaman ainutlaatuiseksi elokuvakokemukseksi. Elokuva on saatavilla Telia Play Vuokraamosta 25.8.2025 alkaen.
📺Telia Play Vuokraamon käyttöön tarvitset vain maksuttomat Telia Play -tunnukset.
📺Vuokraa elokuva netistä osoitteessa teliaplay.fi ja katso suoraan selaimessa tai Telia Play -sovelluksella missä vain.
📺Telia Play -boksilla vuokraus onnistuu kotisohvalta suoraan televisiostasi käden käänteessä.
📺Voit halutessasi myös ostaa elokuvia omaksesi ja katsoa niitä Telia Playssa niin usein kuin haluat.
| Genre: sci-fi Julkaisuvuosi: 2024 Ikäraja: 16 Kesto: 1 t 52 min IMDb: 5.6 |
Vuonna 2024 valmistunut Daniela Forever on espanjalais-belgialainen tieteisromanttinen draamaelokuva. Sen on ohjannut sekä käsikirjoittanut visionäärinen espanjalainen Nacho Vigalondo, joka on tunnettu esimerkiksi elokuvista Colossal ja Timecrimes.
Elokuvan päähenkilö Nicolas (Henry Golding) kamppailee tunteiden myrskyssä kun hänen rakkaansa Daniela (Beatrice Grannò) menehtyy. Nicolas osallistuu kliiniseen kokeeseen päästäkseen takaisin Danielan luo. Kokeessa hyödynnetään tietoista unennäköä, eli lucid dreaming -tekniikkaa. Kokeen seuraukset ovat arvaamattomia! Unimaailmassa Daniela alkaa kehittyä itsenäiseksi hahmoksi, joka ei kuitenkaan enää vastaa Nicolasin muistoja.
Daniela Foreverin kuvaukset toteutettiin Madridissa ja ensi-iltansa se sai Toronton kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla syyskuussa 2024, jossa etenkin elokuvan filosofiset teemat sekä visuaalinen ilme saivat kiitosta. Todellisuus kuvataan vanhalla analogisella tekniikalla 4:3-kuvasuhteessa ja rakeisella kuvalla. Unet taas ovat värikkäitä, teräviä ja laajakuvaisia, mikä luo selkeän kontrastin todellisuuden ja unimaailman välillä. Tämä visuaalinen ratkaisu korostaa Nicolasin henkistä erkaantumista todellisuudesta ja hänen pakomatkaansa uniin.
Unien utopia vai moraalinen harhakuva?
Elokuva tutkii rakkauden, muiston ja todellisuuden rajapintoja. Siinä käsitellään surua, kaipuuta, manipulaatiota ja utopian sekä dystopian rajaa. Vigalondo itse kuvaa lucid dream -maailmaa utopiaksi vain yhdelle henkilölle, mikä tekee siitä moraalisesti ristiriitaisen. Hän näkee elokuvan henkilökohtaisena, vaikka ei kutsu sitä omaelämäkerralliseksi: "Olen ollut Henry, ja olen ollut Beatrice."
Elokuva käsittelee syvällisesti surua, kaipuuta ja rakkauden uudelleen elämistä, ja se yhdistää tieteisfiktion ja psykologisen draaman elementtejä uniikilla tavalla. Elokuva haastaa katsojan pohtimaan, missä kulkee todellisuuden ja toiveen raja.
Oletko sinä sci-fi -elokuvien ystävä, ja päätyykö tämä elokuva kenties katseluusi?
Lue myös:
