---

@makelar kirjoitti:

Elisalla, DNAlla ja Telialla on tukiasemat Herttoniemen sairaalan katolla. Antennit näkyvät ikkunastani.

Telian liittymillä olen onnistunut saamaan 30 - 70 megan latausnopeuksia. DNAn liittymällä saan helposti 150 megaa, usein ylikin.

Meikäläisellä oli muutaman viikon käytössä Telian 300 Mbit/sek liittymä, mutta irtisanoin sen. Nopeus oli yhden ainoan kerran yli sadan megan, muuna aikana se laahusti tuossa jossain 40 megan korvilla.

Tutkin asiaa Huawein reittimen avulla ja ainakin Telian tukiaseman SINR on huomattavasti huonompi kuin DNAlla. Alla reittimestä napattuja tuloksia. Olisiko sillä merkitystä?

4G-nopeutta vois tehostaa, sillä Herttoniemen sairaaan kupeessa on 1500 asunnon Siilitien asuntoalue. Alueelle on myös rakennettu useita satoja uusia asuntoja ja lisää on tulossa.

Mutta on hyvääkin. Telialla on Länsi-Herttoniemessä toinen tukiasema, se sijaitsee Herttoniemen kirkon vieressä (CellMapper eNB 140218). Sieltä saan ladattua lähes 200 megan nopeudella.


Telia

PCI: 52
CELL_ID: 142684/21
RSRQ: -5dB
RSRP: -61dBm
RSSI: >=-51dBm
SINR: 8dB
Kaista: 3
PLMN: 24491

DNA

CELL_ID: 834/22
RSRQ: -4dB
RSRP: -62dBm
RSSI: >=-51dBm
SINR: >=30dB
Kaista: 1
PLMN: 24412

---

DNA:n signaalin laatu on tapissaan, paremmaksi sitä ei oikein voi enää saada, onnittelut siitä!

Se, että SINR vaihtelee toimijoiden välillä riippuu, mutta ei rajoitu mm. seuraaviin tekijöihin:

Eri toimittajan radioverkko (NSN vs Ericsson), naapuritukiasemat eri tavoin suunnattuja, palvelevan tukiaseman antennisuuntaukset eri, käyttäjiä enemmän/vähemmän, eri tavalla heijastumia yms...

Mutta mitä vielä sinun arvoihin tulee, niin Telian arvot on mitattu LTE 1800MHz (kaista 3), joka todennäköisesti aina häiriöllisempi kuin muut taajuusalueet. Johtuen siitä, että se on yleisesti käytössä, kaupunkien peruspeitto toteutettu sillä. DNA:lla on käytössä kaista 1 (2100MHz), se on harvinaisempi ja todennäköisesti vapaampi häiriöistä. Mutta varmasti käytössä on muitakin taajuuksia...

Mutta jotta asia ei olisi näin simppeli, niin esim. noiden taajuusalueiden välillä on todennäköisesti nopeuseroa jo tekniikasta johtuen. Koska 2100 -alueella vielä on 3G 2100, voi siinä olla vain puolet 1800MHz kaistanleveydestä, eli 10MHz. Ja vielä riippuen tukiasemassa käytetystä radioyksiköstä, voi tuo olla käytännön nopeudelta puolet siitä.

20MHz =150Mbps

10MHz= 75Mbps

10MHz vanhalla Ericssonin radiolla  = 37,5 Mbps

Lisämausteen vielä tuo, jos päätelaitteessa tuki uudelle 256QAM -modulaatiolle, silloin saadaan n. 30% nopeuslisä noihin nopeuksiin. Telian myymissä mljk-routereissa sitä ei ole.

Ja voidaan edelleen päätellä, että jos olet saanut yli 150Mbps vauhteja, on DNA:lla tukiasemassa käytössä usea eri kantoaalto. Huawei ei kerro kulloinkin kuin vain pääasiallisen taajuuden tiedot, eli se, mihin laite lisäksi yhdistää, ei näy missään. Sitä voi yrittää päätellä esim. Cellmapperista etsien tuon tukiaseman ja katsomalla, mitä siitä käyttäjät ovat tallentaneet.

Pitäytyisin toimijassa, joka on suorituskyvyltään paras (DNA).