Hei, meilläkin on työn alla yleisesti mobiiliverkkotekniikasta tieto sivu sekä antennien asennusohje.
https://www.taisto.org/Mobiiliverkkotekniikka
Toistaiseksi on kesken vielä mutta kokoajan kehitetään ja kun kirjoittamalle kirjoittaa artikkelin aikanaan valmiiksi asti.
Sektoreita on yleensä kolme enintään. Vesitornissa voi olla myös muiden operaattoreidenkin ja toki voi olla enemmänkin sektoreita. Tukiasemat lähettävät eri tehoilla. 2100Mhz voi olla myös 900Mhz alueilla että samassa tukiasemassa toki voi olla molemmatkin.
Tuo linkki taisto.org ei voi pitää paikkaansa kovin tarkkaan, koska se tarkoittaisi sitä, että DNA, Elisa ja Sonera käyttävät samaa taajuutta. Ja että uplink on sama taajuus kuin downlink. Näin ei ole, vaan joka riville taulukkoon tulee ainakin 6 eri taajuutta. (Eli haaskaamme tyypillisesti 5/6 eli 83% kapasiteetista.)
Juuri nämä taajuudet haluaisin selvittää. Samoin operaattorin itse valitsemia parametreja kuten TTI. Onko 2ms vai 10ms ?
Tukiaseman teho riippuu solun koosta ja pienenee kun trafiikki kasvaa (!). Tämä ns. soluhengitys ohjaa puhujia viereisiin soluihin. Mutta tietääkseni muuten teho on vakio. Pakko olla että solun kaukaisimmat asiakkaat kuulee.
Eivät käytä samoja taajuuksia. Sivulle tullaan kirjoittamaan artikkeli valmiiksi mutta kirjoittaja on vähän tauolla. Itse en kirjoita tätä artikkelia.
Viestintäviraston sivuilla oli tarkka taajuustaulukko mitä on operaattorien käytössä. Hitsi kun muistan missä se on. Tosiaan hukkaan menee tota taajuuskaistaa kun kolmelle operaattorille jaetaan. Todellisuudessa hiukan enemmänkin menee hukkaa.
Haluat siis selvittää mitä tarkaa taajuutta käytetään missäkin. No Cellmapper on ollut todella tarkka tässä. Onko sinulla Samsung Android laite ja 4G liittymä? Tarvitsee olla rootattu Samsung ja Cellmapperissä logcat niin se kerää dataa tonne Cellmapper kartalle josta sitten näkee todelliset taajuudet.
Elisalla esimerkiksi
LTE800
* Downlink: 816 MHz
* Uplink: 857 MHz
LTE1800
* Downlink: 1867.5 MHz
* Uplink: 1772.5 MHz
Oletko ollut tuola murobbs puolella kyselemässä tätä...
EDIT: Olisiko tässä apua: https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/matkaviestinoperaattorit.html
Operaattorit ovat aika haluttomia kertomaan tarkemmin noita tietoja joten tuskinpa saat parempaa...
Tästä linkistä näkyy eri operaattoreiden taajuusalueet: https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laitmaarayksetpaatokset/lupapaatokset/radiolupapaatokset.html
Jokaiselle operaattorille on myönnetty oma kaista kaikilta mobiiliverkkojen alueilta: 800, 900, 1800, 2100 ja 2600. Nämä kaistat sisältävät aina kaksi aluetta: uplink (UE lähetys) ja downlink (BTS lähetys), koska käytetään nk. FDD-tekniikkaa. Duplex väli on siis vakio.
Kaistat ovat vähän eri suuruisia riippuen millä alueella ollaan. Operaattorit voivat periaatteessa itse määritellä mitä tekniikkaa he haluavat milläkin omalla kaistalla käyttää. Osan kaistoista on jaettu kahden eri tekniikan käyttöön. 900@GSM+3G, 1800@GSM+4G. Sitten joillakin vain yhtä 800@4G, 2100@3G ja 2600@4G.
On syytä vielä huomata että verkoilla on käytännössä toimintaa laajemmalla alueella mitä tuo käytetty lyhenne kertoo esim. 2100 toimii myös jo 1900-alueella.
Tekniikka on sikäli muuttunut, että GSM-puolella yhden lähetteen kaistanleveys on 200kHz, jolloin operaatorin kaistalle mahtuu useita eri kanavia ja niin on oltavakin, kun liikenne ei ole CDMA tekniikkaa, vaan FDMA+TDMA. Uudemmat sukupolvet käyttävät CDMA-tekniikkaa, mutta kaistanleveyksissä eroja. UMTS eli 3G verkossa yksi kanava on 5MHz levyinen. 4G tekniikassa sitten on useita eri vaihtoehtoja kymmeniin MHz asti. 4G:ssä voi siis nopeutta nostaa kasvattamalla kaistanleveyttä, mutta 3G:ssä on otettava käyttöön toinen kanava eli kantoaalto (DC, dual carrier). Toki käytetyn QAM-modulaation eri versiot ja nk. virheenkorjauksen tehokkuus vaikuttaat myös.
Tukiasemien tehot riippuvat käytetystä solusta, sen koosta ja "raudasta". Pienet tukiasemat, jotka on tarkoitettu vaikka sisätiloihin, ovat jo teknisesti rajoittuneita lähetystehonsa osalta. Yleisesti voi sanoa että tyypillisesti ne ovat 20...40W:n luokkaa. On 50...60W lähettimiäkin. Sektoreita taitaa olla mahdollista kalustaa tukiasemaan enemmänkin kuin 3 (muistaakseni 6), mutta tuo 3 sektoria on aika tyypillinen konfiguraatio. Antennit ovat nykyään lähes poikkeuksetta ristipolarisaatio antenneja. Vastaanotto sektorissa tapahtuu molempien antennien kautta ja lähetys toisen. On myös tukiasemia, joissa on kaksi identtistä lähetintä, joissa silloin lähetetään myös molempiin antenneihin. (nk. Booster).
Antennin vahvistus ja suuuntakuvio vaikuttaa tosi paljon miten sektori toimii käytännössä. Usein vain käytäntö sanelee, ettei pystytä asentamaan "suurinta ja kauneinta" antennia (ei mahdu mastoon enää muiden sekaan, kiinteistökohteissa omistaja ei anna lupaa jne.).
