Nyt tarvitsen kyllä viisaampien apua. Katollani on Telewell ulkoinen ympärisäteilevä antenni. Oletin sen parantavan signaalia merkittävästi mutta mitään muutos en ole huomannut. Autakaahan nyt tumpulaa. Miksi ulkoinen antenni ei auta vai teenkö jotain väärin?
Modeemi on Huawei B525
@Ainasoja_@ kirjoitti:Nyt tarvitsen kyllä viisaampien apua. Katollani on Telewell ulkoinen ympärisäteilevä antenni. Oletin sen parantavan signaalia merkittävästi mutta mitään muutos en ole huomannut. Autakaahan nyt tumpulaa. Miksi ulkoinen antenni ei auta vai teenkö jotain väärin?
Modeemi on Huawei B525
Ympärisäteilevä antenni ei ole hyvä ratkaisu kiinteään kohteeseen kuten taloon. Se on tarkoitettu lähinnä liikkuvaan ajoneuvoon jne. Se auttaa vain silloin, kun sisälle ei tule signaalia kunnolla vaimentavien rakenteiden takia, kuten vaikka auton kori.
Ympärisäteilevän antennivahvistus on hyvin heikko. Se on vain n. 2dBi. Suuntaavat antennit ovat sitten jo aivan eri luokkaa vahvistukseltaan. Antennista riippuen n. 10dBi tuntumasta jopa lähemmäs 20dBi.
Hanki suuntaava "harava" ja suuntaa se kohti tukiasemaa, niin ....
Onkos tuo nykyinen antenni tämä?
https://www.telewell.fi/fi/tuote/internet-kotona/3g4g-antenni/lte-antennipieni/tw-lte4g-antenni
Jos ei harava-antenneihin rahkeet riitä, niin paneeliantenni on myös hyvä kompromissi. Itse olen käyttänyt niin harava-atennia kuin sitten paneeliantennia. Paneeliantenni on tämä:
Tuo on kyllä toimiva peli, mutta onko sitten järkevin. Paras vahvistus on kyllä harava-antennilla.
Silmään osui tuo, että "sisäinen+sisäinen" -yhdistelmällä RSRQ oli -5dB, kun taas muilla asetuksilla korkeampi. Oliko kenties jotain kuormaa verkossa?
Millä tasolla nopeudet ovat olleet? Ilmeisesti heikkoja, kun olet antennia lähtenyt hankkimaan?
@Purnipsi@ kirjoitti:Onkos tuo nykyinen antenni tämä?
https://www.telewell.fi/fi/tuote/internet-kotona/3g4g-antenni/lte-antennipieni/tw-lte4g-antenni
Jos ei harava-antenneihin rahkeet riitä, niin paneeliantenni on myös hyvä kompromissi. Itse olen käyttänyt niin harava-atennia kuin sitten paneeliantennia. Paneeliantenni on tämä:
Tuo on kyllä toimiva peli, mutta onko sitten järkevin. Paras vahvistus on kyllä harava-antennilla.
Silmään osui tuo, että "sisäinen+sisäinen" -yhdistelmällä RSRQ oli -5dB, kun taas muilla asetuksilla korkeampi. Oliko kenties jotain kuormaa verkossa?
Millä tasolla nopeudet ovat olleet? Ilmeisesti heikkoja, kun olet antennia lähtenyt hankkimaan?
antenni on tämä: https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/telewell-3g-4g-lte-ymparisateileva-antenni
Antennia lähdin hakemaan, kun DNA:n nopeudet kynsivät parin megan luokkaa ylös alas. Nyt DNA kyyti liikkuu n. 40-50 ylös ja 20-30 alas. Haluaisin kuitenkin vaihtaa Teliaan ja cellmapperin mukaan täällä pitäisi kaikki olla hyvin. Telian Ping on paljon parempi, nopeus eilen illalla vaihtelu 14-33 välillä alas ja 4-25 ylös.
Ostin ympärisäteilevän kun mulle kerrottiin 4G+ tarvitsevan linkkiä usemapaan mastoon ja sillä päästää loistaviin nopeuksiin. Itse asiassa kun on 4G+ päällä niin nopeudet ovat pienemät.
On tässä modeemikin vaihdettu
Tuossa vielä kuvajainen jossa nopeuksia. Pariin kertaan muksut pelasi Fortnitea samalla joten se toki vaikuttaa
Ulkoisten antennien kanssa tulee muistaa, että vertailukohtana on modeemin omat sisäiset antennit. Eli jos nyt tuo ostamasi ympärisäteilevälle luvataan +8 dBi, niin oikeasti saat ehkä +2 dBi koska modeemin omat antennit ovat tyypillisesti luokkaa +6 dBi. Kun päälle tulee kaapeleista ja liittimistä häviöt, niin lopputulos on plusmiinus nolla.
Toki antennin sijoittaminen ulos rakennuksesta auttaa, mutta jos ympärisäteilevä on samassa sisätilassa niin eipä siitä hyötyä ole.
Toi ympärisäteilevä on mun talon katolla, siinä välissä on muistaakseni 7m piuha modeemii. Olisiko sitten niin, että tämän modeemin antennien vahvistus vaan on niin hyvät ettei tuolla putkella tee hevon humppaa. Hitusen kyrsii, ei ollut kuitenkaan ilmainen antenni + tuli ostattua siihen uusi modeemikin
Toi piuha, jos ei ole kaikista kalleinta johtoa, aiheutta jo itsessään vaimennusta jonkisen verran, eli antennin hyöty voi mennä täysin nollaksi. Kaupasta riippuen on palautusoikeus, joten selvittelisin sitä.
2kpl Iskran harava-antenneja on aika perusvarma valinta.
Hyvä kun tuli tuo tarkemmin antenni selville.
Oikeastihan normaalin piiskan vahvistus on 2,14dBi. Tämä on piiskaan pituuden nähden 90 asteen suunnassa. Toisin sanoen, kun asennat piiskan pystyyn, piiska ottaa vastaan vaakatasossa joka suunnasta. Vahvistus on se n. 2dBi.
Tuo nyt käytössä oleva antenni ei olekaan ihan pelkkä piiska. Siinä virhe, kun niin oletin. Selvisi nyt tuon linkin avulla paremmin. Antennin "putkirakennelman" sisään ei näe, kun siinä on sääsuoja, mutta siellä täytyy olla useampia elementtiyhdistelmiä, jotka on kytketty sarjaa ja rinnan. Näin vahvistus on se 8dBi, mutta tekee sen joka suuntaan. Jo tuo hintakin sen kertoo, ettei se ole mikään pelkkä piiska. Voisi ajatella, että tuo antenni on kuin useita venytettyjä (pitkiä ja kapeita) paneleita olisi asennettu useita putken ympärille eri suuntiin. Sitten nämä panelit vain kytketään yhteen syöttöjohtoon.
Mutta, sitten tuohon itse signaalin heikkouteen tästä antennista huolimatta.
Syynähän on "pettymykseen" ihan luonnolliset seikat. Antennin vahvistus on "vain" 8dB ja tuo useiden metrien antennikaapeli sitten taas vaimentaa, niin lopputulos on "nolla".
Ainoa todellinen järkevä hyöty tuosta antennista on se, että antennin voi sijoittaa ulos missä luultavasti on parempi kentänvoimakkuus kuin sisällä. Sekään ei ole varmaa kun signaali vaihtelee hyvinkin pienellä paikan vaihdolla kuuluvuusalueen äärirajoilla voimakkaasti.
Erittäin suuntaava antenni on siinä mielessä parempi, kun sen vahvistus on suurempi. Paneli on nätimpi, mutta suurta vahvistusta etsiessä kannattaa valita kunnon harava.
Sitten vielä toinen juttu liittyen kahteen erilliseen toisistaan riippumattomaan antenniin.
Kuten tuossa @Purnipsi mainitsi, niin kaksi erillistä haravaa tai panelia voisi olla hyvä ratkaisu. Modeemissahan ilmeisesti on kaksi antenniliitintä. Toisen antennin kytkee toiseen ja toisen toiseen liitäntään.
Modeemi pystyy hyödyntämään molempia antenneja yhtäaikaa. Tietenkin nyt eri suuntiin antennit asennettuna, jos ollaan yhteydessä vain toiseeen tukiasemaan, jää toinen antenni hyödyntämättä. Kahden tukiaseman yhteiskäytössä se toimii.
Suuntaaminenkin on helppoa. Kun tietää suunnilleen missä suunnassa nuo kaksi eri tukiasemaa on, niin suuntaa tarkasti nuo kaksi eri antenni erikseen. Pitää vain modeemissa suuntauksen aikana vain se suunnattava antenni kytkettynä.
Itse näen, että tuollainen kaksi antennia eri suuntiin ei lähde toimimaan toivotulla tavalla. Koska LTE:ssä käytetään monitie-enenemistä (MIMO) , niin poikkeuksetta eri suuntiin asetetut antennit aiheuttavat sen, että yhteysnopeudet ja luotettavuus eivät ole toivotulla tasolla. Jo ihan sen vuoksi, että vaikkakin antenni lähes aina antenni kuin antenni ottaa signaalia joka suunnasta, niin streamien välinen signaalivoimakkuusero kasvaa liian suureksi varman toiminnan takaamiseksi. Toki saa kokeilla, mutta hyvin toimivaa tuosta tuskin saa.
Optimihan olisi se, että olisi jokin motorisoitu antenniputki (kuin satelliitti-TV -toteutuksissa voi
ajaa eri satelliitteihin antennin), ja siihen saisi esiasetettua useamman tukiaseman suuntaukset.
Onkos aloituspostaaja selvitellyt tukiasemien sijainteja esim. Telian vikapalvelun kautta? Tai sitten Cellmapperin kartasta, https://www.cellmapper.net/map?MCC=244&MNC=91&type=LTE&latitude=60.67460167583377&longitude=25.742839003515655&zoom=10&showTowers=true&clusterEnabled=true
Mitäs taajuusaluetta tuolla on? 800-1800-2100-2600MHz?
Jos nuo kertomasi nopeudet ovat vaikkapa 700 tai 800 MHz taajuudella, niin silloin mennään käytettävissa olevan kaistan osalta melkein jo käytännön maksimeissa. 1800 ja 2600MHz taajuusalueilla on kaksinkertainen taajuusalue käytettävissä, joten nopeudetkin voivat olla teoreettisesti korkeampia 75 vs 150Mbps. Mutta korkeammalla taajuudella vaikuttaa taas esteet voimakkaammin kuuluvuuteen ja siten jos ollaan kauempana tukiasemasta, niin pienetkin signaalin häiriöt riittävät heikentämään nopeutta ja palvelun laatua. Kuvankaappauksessasi signaalin voimakkuus (RSRP) oli n. -95dBm , jota voidaan jo vähitellen pitää rajana hyvälle toiminnalle kaikissa olosuhteissa. Jospa kahdella harava-antennilla päästäisiin n. -85 - 90dBm tasoon, niin siinä on jo enemmän voimakkuutta ja todennäköisesti tarkemmin suuntautuva antenni ottaa vastaan enemmän itse signaalia kuin häiriötä.
Jossain tilanteissa antennien kanssa puljailu ei auta. Tälläisiä tilanteita ovat mm. se, kun satut olemaan tukiasemakeilojen välimaastossa. Tarkoittaen sitä, että kaksi tukiasemasolua kuuluvat yhtä voimakkaasti päätelaitteellesi ja silloin jos toisen solun liikenne kasvaa, niin se häiritsee sinua, sillä ne toimivat samoilla taajuuksilla. Vähän kuin joku tulisi huutelemaan väliin kun juttelet ruokapöydässä. Tuota on todella hankala itse eliminoida ja luotettava eliminointi on lähes poikkkeuksetta operaattorin tehtävä, eli solujen uudelleensuuntaus. Sitä harvoin lähdetään tekemään yhden asiakkaan heikentyneen palvelun takia vaan noissa tukarisuuntauksissa on katsottu esim. maksimaalinen peitto tai opimipeitto vaikkapa asutuskeskittymään (maaseudun tukarit) , ja sitten välimaastossa peittoa on, mutta laatu ei ehkä niin hyvä. Itsekin asustan maalla edellisen kaltaisessa paikassa. Kotonani nopeus on illalla 0,5-5Mbps DL , mutta n. 200m päässä kun kiertää toisen solun vahvemmalle alueelle, niin nopeus kohoaa 15-35Mbps -tasolle, sillä häiriöitä tuolta toisesta solusta ei enää niin kovaa kuulu.
@Purnipsi: Tuo kahden antennin käyttö ja sen ongelmat eivät mene ihan noin.
Ensinnäkin. Jos kyseessä on kahden eri taajuusbandin tukiasemien yhtäaikainen vastaanotto, jotka ovat eri suunnassa, tuo systeemi on hyvä ratkaisu. Silloin vain kannattasi hankkia nuo antennit tarkemmin tietylle bandille eikä laajakaistaa. Mikäli nuo molempien bandien signaalit tulee samasta tukiasemasta, niin tilanne hiukan muuttuu. Silloin jopa laajakaistainen nk. ristipolarisaatioantenni, jossa samassa on kaksi antennia, olisi toimiva ja siisti ratkaisu. Käytännöllisempi kuin kaksi erillistä haravaa samaan suuntaan.
Toiseksi. Mikäli kaksi samanlaista antennia on suunnatta eri suuntiin, tulee yhdestä suunnasta toiseen tietenkin parempi signaali kuin toiseen. Vastaanottimessa, jossa on siis nk. diversiteetti kahdella antennilla, valitsee joko toisen tai molemmat riippuen niiden signaaleista. Eli selvästi huonompi jää pois, kun se ei paranna vastaanottoa. Mikäli tilanne on sellainen, että molempiin antenneihin eri suuntauksesta huolimatta tulee kuitenkin liki yhtä hyvä signaalin taso samasta tukiasemasta vastaanotin käyttää molempia. Ei kuitenkaan ole huono homma välttämättä. 4G (LTE) tekniikassa käytetään OFDMA- tekniikkaa, jolloin käytetty bandi sisältää useita kantoaaltoja, toisin kuin 3G-(WCDMA)- tekniikassa. Tuo monikantoaaltotekniikka tarkoitta sitä, että lähetettävän datan bitit hajoitetaan näille kantoaalloille. Hajoitetut bitit moduloivat monitasoisella QAM -moduloinnilla kantoaaltoa. Täten modulointinopeus (baudinopeus) ei ole järin suuri. Se mahtuu kapealle kaistalle, kiitos tuon modulaation, mutta OFDMA-tekniikka tarkoittaa vielä lisäksi sitä, että yksittäisen informaation "matka" radiotiellä on pitkä. Tämä vähentää merkittävästi monitie-etenemisen aiheuttamaa häriötä, joka aiheutusi heijastuman kulkemasta pitkästä matkaerosta. Eli, vaikka toiseen antenniin tulee "sama" signaali mutkan kautta (heijastuu jostain) se ei haittaa. Se ei aiheuta bitin "kumoutumista".
Ainoastaan hyvin läheltä tuleva heijastuma haittaa, no sekin riippuu käytetystä bandistä (aallonpituudesta). Joka tapauksessa näillä käytetyillä taajuuksilla aallonpituus on lyhyt. Läheltä tuleva heijastuma aiheuttaa pahaa epäbalanssia noihin OFDMA kantoaaltoihin keskenään. Toiset kantoaallot ovat voimakkaita ja toiset heikkoja. Lisäksi tuo tilanne "elää" koko ajan. Silloin yhteys virheilee pahasti. Laatu siis huononee. Jos näin käy, että antennin läheltä tulee heijastumaa, fiksu vastaanotin osaa silloin tunnistaesssaan kahden antennin käytön kokeilla jättää toinen antenni pois ja valita paras laatu siten yhdellä antennilla.
Tämä monikantoaaltotekniikka on käytössä mm. DVB-T(2) tekniikassa juurikin noiden "kaukaisten" heijastusten takia, jotka eivät nyt sitten haittaakaan. Lähiheijastukset ovat pahasta. Tämä vastaanottokaista menen ihan "mutkille" silloin. Sitten MER-arvo on kuralla -> BER -arvo huono ja kaikki tietää mitä sitten tapahtuu.
Tuossa 3G-verkossa on vain yksi kantoaalto, jota moduloidaan. Monitie-eteneminen, myös kaukaa tulevat heijastukset, on haitta, kun bitti on ilmassa "lyhyellä" matkalla. No, tähänkin on ratkaisu nk. RAKE vastaanotin. Siinä lyhyesti kerrottuna otetaan eri viivelohkoihin signaalia(bitit) ja kohditetaan ne ajallisesti kohdakkain. Joten heijastukset eivät olekaan haitta, vaan jopa hyöty!
Mutta...
Asiaan palatakseni. En itse asentelisi mitään erillsiä haravia samaan suuntaan tai eri suuntiin, vaan joko yhden "isoimman ja kauneimman" haluttuun suuntaan tai siiten kunnollisen ristipolarisaatiopanelin. Tuo jälkimmäinen on aika siisti peli, katolla seinässä jne..
Aloittajalle vielä vastaten.
Onhan tuo nykyinen antenni ihan pätevä siinä mielssä, että ei ole merkitystä missä suunnassa tukiasemat on. Heikkous vain on tuo pikkuisen liian alhainen vahvistus.
Kun se ei käytännössä juuri mitään auta, niin ehkä kannattasi nyt ihan aluksi selvittää missä suunnassa tukiasemat 800/1800/2600 ovat. Hyvinkin todennäköisesti 800/1800 löytyy samasta "tolpasta". Ja näistä viesteistä päätellen veikkaan, ettei tuolla alueella edes 2600 ole saatavilla. Sehän selvinnee CellMapper karttoja tutkien. Toivottavasti ne siellä on kartoitettu tai sitten se pitää tehdä itse.
Tukiasemien paikat selvitettyä on helpompi alkaa hankkimaan toista antennia ja suuntaamaan sitä. Nimenomaan siis suuntaavaa antennia. Joku 13...14dBi antenni vähintään. Joko ihan vain yhdellä tai kahdella antennilla varustettu setti. Tuossa kaksi antennia samassa on se x-pol (ristipolarisaatio) systeemi, joka on itse asiassa oikein pätevä. Sitten se antennin taajuusalueet ratkeaa siitä, mitä niitä oli sen CellMapperin mukaan siellä tarjolla.
Onko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään
Enter your E-mail address. We'll send you an e-mail with instructions to reset your password.
