Matkapuhelinten notifikaatiot on siunaus ja kirous samassa paketissa. Niiden avulla pysymme ajan tasalla ympäröivästä maailmasta, mutta samalla niillä on paha tapaa keskeyttää tekeminen ja toisaalta lipsautella näkyville tietoja, joita ei pitäisi näkyä muille.
Olen elänyt viimeiset pari vuotta niukoilla notifikaatioilla ja tällä hetkellä puhelimesta tulee läpi lähinnä WhatsApp sekä Slackin ja Twitterin privaviestit. Näidenkään osalta puhelimen lukitusruutuun ei tule muuta tietoa kuin viestien lukumäärät, kun LG G4:ssä oli oletuksena tietosuojan vuoksi viritetty notifikaatiot tällaisiksi.
iPhonea testaillessa oli luonnollisesti kaikista sovelluksista notikaatiot oletuksena päällä ja hetken päästä puhelimen lukitusnäyttö täynnä notikaatioita eri sovelluksista. Ruudulla oli yllättävän paljon tietoa ja asioita, joita ei pitäisi olla näkyvillä ilman, että olen lukitussa puhelimessa sisällä - Slack-viestin sisältöä ja sähköpostien sisältöä suoraan kaikkien puhelimen vierellä olevien nähtävillä.
Ongelma ei ole luonnollisesti vain iPhonen vaan kaikkien modernien älypuhelinten. Mielenkiinnolla odotan Samsungin, Huawein ja Sonyn laitteiden testaamista myös näiden ominaisuuksien kannalta.
Onko organisaation tietohallinto ajan tasalla?
Puhelimien lukitusruudut onnistuvat siis valuttamaan potentiaalisesti luottamuksellista tietoa puolihuolimattomasti kaikille, jotka näkevät puhelimen ruudun.
Useimmissa organisaatioissa käsketään suojaamaan puhelimet salasanoin, mutta monessako on mietitty mitä kaikkea puhelimen ruudulle tulee näkyville automaattisesti? Lämpimästi suosittelen pohtimaan asiaa ja valistamaan käyttäjiä notifikaatioasetusten muuttamisen suhteen, mikäli organisaatiossa ei ole keskitettyä hallintaa yritysjärjestelmien parissa olevien puhelimien hallinnoimiseksi.
Sähköpostien otsikoissa ja esikatseluissa voi vilahdella kaikenlaista luottamuksellista tietoa, kuten asiakkaiden nimiä ja sopimusten sisältöä. Sisäisten järjestelmien notifikaatiot voivat sisältää mitä tahansa liiketoimintaan liittyviä salaisia tietoja. Kaikenlaista pientä kivaa ja ilman puhelimen sisälle pääsemistä.
Toki kannattaa tutustua myös henkilökohtaisen laitteesi tai henkilökohtaisessa käytössä olevien sovellusten notifikaatioasetuksiin, jotta yksityisviestisi ei valu kaiken kansan näkyville puhelimen ruudulle.
Miten teidän organisaatiossanne on huomioitu matkapuhelinten turvallisuus, opastetaanko käyttäjiä tarpeeksi yksityisyyden varjelemiseksi?
Tässä kirjoituksessa keskityn enemmän puhelinten ulkoiseen olemukseen sekä tuntumaan omassa kädessä. Pisteytin laitteet viiden eri kategorian mukaisesti:
- Habitus - miltä puhelin näyttää
- Istuvuus käteen - miltä laite tuntuu kädessä
- Näyttö - näytön värientoisto, kirkkaus, responsiivisuus ja yleisfiilis
- Äänenlaatu - kaiuttimen laatu musiikin toistossa ja puheluissa
- Käytettävyys - nappuloiden ja sormenjälkitunnistimen käyttäminen
Puhelimien ranking hätäisille lukijoille:
- Honor 8 20/25
- iPhone 7 19/25
- Sony Xperia XZ 16/25
- Samsung Galaxy A5 13/25
Samsung Galaxy A5 2017
Pyörittelin tovin laitetta käsissäni ja mietiskelin, että tähän laitteeseen tulee törmäämään todennäköisesti monen organisaation keskitason puhelinvalintana. Laite ei ulkoisesti herätä intohimoja, mutta sen kehtaa pitää neukkarissa pöydällä.
Testissä ollut mustakuorinen versio on napakka kädessä, ei natise, eikä pauku, mutta kiiltävä takakansi antaa ulkoisesti hyvin muovisen vaikutelman. Tietyissä kulmissa reunat tuntuvat sormiin hitusen teräviltä. Ensimmäisten tuntien aikana tuli fiilis, että laitteen takakansi kerää sormenjälkiä puoleensa eikä tämä fiilis osoittautunut vääräksi.
Äänenvoimakkuuden ja virran painikkeet on sijoiteltu eri puolille puhelinta ja monista muista laitteista poiketen laitteen kaiutin löytyy oikeasta reunasta virtapainikkeen yläpuolelta. Videoiden katsominen vaakamoodissa vaati hitusen otteen muuttamista, sillä etusormi tuli useamman kerran peittäneeksi kaiuttimen. Alareunasta löytyvät sekä USB-C -liitin että 3,5mm kuulokeliitäntä.
Samsung kuuluu Android-laitetoimittajissa koulukuntaan, joka uskoo fyysisiin painikkeisiin ja myös tässä laitteessa on etupaneelissa yksi fyysinen painike sekä kaksi hipaisupainike. Kun on tottunut androideilla siihen, että painikkeet löytyvät suoraan kosketusnäytöstä, tuotti hipaisunäppäimet tuskaa, varsinkin kun niiden järjestys oli päinvaistainen kuin Android-laitteissa yleensä.
Suurin ongelma kuitenkin oli siinä etupaneelin fyysisen painikkeen sormenjälkitunnistin. Onnistuin testin aikana saamaan laitteen useasti 10-30 sekunnin lukitustiloihin, kun sormenjälkitunnistin ei vaan yksinkertaisesti onnistunut lukemaan opettamiani sormia. Tämä tulee toivottavasti korjaantumaan softapäivityksillä, koska tällaisenaan ominaisuus on hyödytön.
A5 on varustettu 5,2” näytöllä 1920*1020 resoluutiolla. Näyttö on itsessään erittäin kirkas ja värikylläinen, toisten silmään jopa liiankin, mutta Youtuben tuijotteleminen oli varsin mukavaa. Testissä olleista laitteista kosketusnäytön
tuntuma ja responsiivisuus oli heikoimmat.
Pisteet
Habitus 2/5
Istuvuus käteen 3/5
Näyttö 4/5
Äänenlaatu 2/5
Käytettävyys 2/5
Honor 8
Huawei Honor 8 erottuu massasta ensi silmäyksellä. Kauttaaltaan lasinen pinta yhdistettynä sähköisen siniseen väriin on näyttävä kokonaisuus, eikä takalasin tapa heijastaa valoa ja ympäröivää maailmaa jätä kylmäksi edes kaltaistani kyynistä konsulttia.
Ulkonäöstä eteenpäin siirryttäessä huomio kiinnittyy Google Nexus -sarjoista tuttuun sormenjälkilukijan sijaintiin. Lukija on sijoitettu puhelimen takakanteen, mikä on ainakin minulle hyvin luonnollinen sijainti, kun miettii miten puhelinta pidän kädessä. Etusormi menee automaattisesti oikeaan kohtaan ja herkkä lukija on avannut puhelimen ennen kuin edes mietit sormen mallaamista paikoilleen.
Puhelimen oikealla laidalla olevat äänenvoimakkuus- ja virtapainikkeet ovat loogisesti hyvissä kohdissa, kun taas toiselta puolelta löytyy kelkka kahdelle SIM-kortille tai SIM-kortille ja muistikortille. Alareunassa on tarjolla USB-C-liitin, kaiutin ja 3,5mm kuulokeliitäntä. Kaiuttimen laatu on riittävä musiikin kuuntelemiseen ja keskustelemiseen myös autolla ajaessa.
Honor 8 on kädessä mukava laite. Huolimatta lasikuorrutuksesta se ei ole sen paksumpi kuin muut laitteet, saati sitten tunnu painavammalta. Tuntuma kädessä on hyvä, mutta lasisen pinnan ongelma on siinä, että laite on todella liukas, niin kädessä kuin erilaisilla pinnoilla. Liukkaus kostautui omassa testissä siten, että puhelin lähti valumaan hitaasti, mutta varmasti lievästi kaltevalta pinnalta ja tömähti sopivassa kulmassa maahan rikkoen takakannen lasin. Sinänsä näyttävyys ei kärsinyt, mutta käytettävyys kyllä.
Lasipinnastaan huolimatta laite pysyi yllättävän siistinä käytössä verrattuna iPhone 7:ään ja Sony XZ:aan.
5,2” näyttö ei ole resoluutioltaan markkinoiden tarkimpia (1920*1080), mutta toisaalta on virrankäytön kannalta hyvä vaihtoehto 4K-näyttöihin ja arkikäytössä eroa tarkempiin näyttöihin ei huomaa. Näyttö oli hitusen tummahko ja neutraalimpi verrattuna vaikkapa Samsungin näyttöön.
Mielenkiintoinen ominaisuus on muuttaa pienellä liikkeellä puhelin yhdellä kädellä käytettävämmäksi, jolloin näytön sisältö skaalautuu toiseen reunaan.
Pisteet
Habitus 4/5
Istuvuus käteen 4/5
Näyttö 4/5
Äänenlaatu 4/5
Käytettävyys 4/5
iPhone 7
Siinä missä Honor 8 tarjosi bling blingiä ja Galaxy A5 vaikutti muoviselta, iPhone toi pöytään mattamustalla taustalla varustetun metallisen kuoren. Tietyllä tavalla iPhone on moderni Nokia, sillä laitteet eivät ulkoisesti säväytä muotoilullaan tai ulkoisella olemuksellaan, mutta jättävät keskimäärin hyvän kuvan itsestään.
Laite on käytännössä yhtä osaa ja sopivasti pyöristelty kulmistaan. Kädessä se tuntui mukavan jämäkältä ja tasapainoiselta. Mattatausta keräsi suht nopeasti itseensä sormenjälkiä, mutta suhteessa Sonyyn ja Samsungiin oli hitusen siistimpi tapaus.
iPhone 7 on sarjassaan ensimmäinen, jossa ei ole laisinkaan 3,5” kuulokeliitäntää vaan laitteen pohjassa on Applen Lightning-portti. Ällös kuitenkaan huoli, sillä vanhat kuulokkeesi toimivat edelleen mukana tulevan adapterin kanssa. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että mikäli esimerkiksi musiikin kuunteleminen langallisilla kuulokkeilla ja puhelimen lataaminen ei onnistu yhtä aikaa. Kymmenen tunnin reissaamisen jälkeen puhelin tarvitsi yleensä lataamista ja paluumatkat junassa olivat hiljaisia, kun en ollut toimistolla ollessa huomannut virran vähenemistä.
Omppupuhelinta ensimmäistä kertaa käyttäneelle laitteen kyljessä ollut hiljentamiskytkin oli mukava yllätys. Sen sijaan fyysinen kotipainike vaati Androidien kosketusnäytölliseen lähestymiseen tottuneelle totuttelua, sillä varsinkin selällään makuulla puhelimen käyttäminen oli tuskaa, kun liikkumiseen ei riittänyt kosketusnäytön hively. Kotipainikkeen mekanismi itsessään oli tuntumaltaan mukava, kun puhelinta käytti kädessä, mutta jos laite oli kovalla pinnalla, niin painike ei antanut minkäänlaista palautetta. Apple on integroinut sormenjälkitunnistimen kotipainikkeeseen. Tunnistin ei yltänyt aivan Honor 8:n nopeuteen, mutta toimi normaaleissa olosuhteissa hyvin. Pakkasen kovettamien ja suihkun pehmentämien sormien kanssa lukijalla oli suuria vaikeuksia, joten pin-koodin muistamiselle oli tarvetta.
4,7” näyttö oli testin parhaimmistoa Sonyn ohella. Sävymaailma oli hyvin luonnollinen ja valoisuus vaihtui sujuvasti ympäristön kirkkauden mukaan. Ajoittaista takkuilua lukuunottamatta näytön reagointitarkkuus ja -nopeus olivat erinomaisia.
Pisteet
Habitus 4/5
Istuvuus käteen 4/5
Näyttö 4/5
Äänenlaatu 4/5
Käytettävyys 3/5
Sony Xperia XZ
Olen aina ihaillut Sonyn puhelimien muotoilua, joten odotin mielenkiinnolla ZX:n saamista hyppysiini. Laivueen lippulaiva noudattelee entistä maailmaa ja on ulkoisesti hyvin pelkistetty kokemus, joskin kylkiä on jonkin verran pyöristetty otteen parantamiseksi.
Mustanpuhuvan laitteen tuntuma oli takakuorestaan hitusen muovimainen, vaikka Sony itsessään kertoo tämän olevan jonkinlainen metalliseos. Muovimaisuus ei itsessään häiritse, sillä kädessä laite tuntuu rakenteeltaan hyvin vahvalta. Erikoista oli kuitenkin se, että vaikka laite ei fyysisiltä mitoiltaan pahemmin poikkea Honor 8:sta, tuntui se kuitenkin kädessä isommalta ja välillä jopa liian isolta minunkin käteeni.
Laitteessa on virtapainikkeen ja äänenvoimakkuuspainikkeiden lisäksi erillinen kameranappula, mikä oli itsessään mukava yllätys paljon kuvaavalle. Kaikki nappulat oli tosin ahdettu puhelimen oikeaan reunaan, tehden siitä hieman täysinäisen. Äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet olivat virtanappulan alapuolella, minkä vuoksi laitteen käyttäminen ei tuntunut aina kovinkaan luontevalta. Myös sormenjälkitunnistin oli jännästi laitteen kyljellä olevassa virtapainikkeessa. Oikeakätiselle toimi suht loogisesti peukun osuessa luontevasti lukijaan, mutta aina ei ollut täysin selkeää, että vaatiiko laite myös virtanappulan painamisen vai riittääkö pelkkä sormen lepuuttaminen lukijan päälle. Tämä aiheutti ajoittain näytön välkyttelyä päälle ja pois, kun reagointinopeus oli välillä odotettua hitaampi.
Muiden Android-laitteiden tapaan XZ:ssa oli 5,2” Full HD -näyttö, joka oli omaan silmään iPhonen kanssa testin parhaimmistoa. Väritoisto oli luonnollinen ja silmää miellyttävä.
Pisteet
Habitus 3/5
Istuvuus käteen 3/5
Näyttö 4/5
Äänenlaatu 3/5
Käytettävyys 3/5
