Älykoti, keskustelua laitteista ja järjestelmistä



Näytä ensimmäinen kirjoitus

102 kommenttia

@irritus  kirjoitti:
@ReOlivia  kirjoitti:

Sitä tässä just mietin, että mitä hyötyä hakkeri saisi esimerkiksi hakkeroimalla jonkin kodinkoneen

No esimerkiksi lähettämällä roskapostia, osallistumalla palvelunestohyökkäyksiin tai louhimalla kryptovaluuttoja. Kräkkeröityä kodinkonetta voi käyttää myös yhdyskäytävänä lähiverkkosi muihin laitteisiin, kuten tietokoneisiin, tulostimiin ja digibokseihin.

 

Sitten jos siirrytään hyötyosastolta puhtaaseen kiusantekoon, ylikuormittaa pääsulakkeesi, katkaista lämmitykset paukkupakkasilla tai peloitella lapsiasi juttelemalla heille älylaitteiden kautta.

Näitähän ne. Tarkemmin mietittynä ei yhtään huono idea tuo oma reititin kodinkoneille, jos niitä alkaa tulla useampia. Näihin liittyy monenmoisia kulmia. On paljon juuri näitä ominaisuuksia joilla tuote on vain saatu kuulostamaan hienolta ilman että verkkoyhteydellä on varsinaista hyötyä. Esimerkiksi se että kuivausrumpu voi ilmottaa TV:n ruudulle että kuivaus on valmis 😂>

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki +11

Tätä @irritus esittämää "uhkakuvaa" itsekkin olen miettinyt. Nettioperaattorienkin tulisi tiedostaa nämä riskit, koska pahimmillaan liikenteen määrä kasvaa valtavaksi ja verkot tukkeutuu. 

Pirullinen ajatushan olisi, että joku ilkeä taho murtaustuisi Telian asiakkaiden heikosti suojattujen laitteiden kautta ja alkaisi pommittamaan vaikkapa osoitteeseen www.telia.fi Telian verkon kautta...

Hakkeria ei todellakaan kiinnosta montako purkkia on jääkaapissa maitoa tai mitä pyykinpesukoneessa on menossa. Tosin pirullinen hakkeri voisi huumorilla murtaa pyykinpesukoneen toimintaa ja laittaa linkousnopeudeksi vaikkapa 20000 kierrosta minuutissa. Tai laittaa robotti-imurin keskellä yötä liikkumaan päin seiniä kovalla vauhdilla. Tai laittaa jääkappin termostaatin -55C lämpötilaan...

 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +16
@AsiakasY  kirjoitti:

En tiedä miten hyvin näihin voi suojautua, muutakuin kokonaan omalla reitittimellä.

Tämä on paras tapa.

 

Tee kokonaan oma erillinen lähiverkko niille laitteille, joiden oikeasti tarvitsee olla yhteydessä toisiinsa, eli tulostin, levypalvelin ja näitä käyttävät tietokoneet, puhelimet, tabletit, digiboksit ja äly-tv:t. Kaikki muu sitten toiseen ”IoT”-lähiverkkoon.

 

Mikäli äly-tv:llä ei katsella ohjelmia omalta levypalvelmelta vaan ainostaan pilvestä, niin äly-tv:kin kytketään ”IoT”-verkkoon.

 

@AsiakasY  kirjoitti:Mutta huomattavasti paljon turvallisemmin mielin käytän verkkoa tämän uuden reitittimen wifi-verkossa kuin vanhan kaapelimodeemin wifi-verkossa. 

Mikäli kaapelimodeemista oli jo kytketty ikäloput WEP- ja TKIP-tekniikkat pois käytöstä, niin eipä tuolla juuri käytännön eroa ole.

 

Koska vielä pari vuotta sitten useimpien langattomien tukiasemien oletusasetuksena oli WPA+WPA2 eli TKIP+CCMP eli RC4+AES menettely, kannattaa tarkastaa oman tukiaseman asetukset. Vaihda tukiasema käyttämään pelkästään WPA2 eli CCMP eli AES. Mikäli kaikki laitteesi toimivat tällä asetuksella, pidä se.

 

Jotkut hyvin vanhat laitteet, kuten vaikka 15 vuotta vanhat kannettavat tietokoneet, saattavat edellyttää, että TKIP jätetään käyttöön. Tällöin kannattaa tiedostaa, että RC4-salausmenetelmää ei enää pidetä turvallisena. Mikäli joudut käyttämään TKIP:tä, lyhennä myös avainten vaihtoväli vaikka 10 minuuttiin.

 

@ReOlivia  kirjoitti:

Silti vähän mietityttää, että mitä dataa kodinkoneista voisi joku ulkopuolinen saada tai mitä se haittaisi?

Jos ajatellaan esimerkiksi pölynimuria, niin huoneiston pohjapiirrustuksen. Nämä tosin voi hakea myös kunnan rakennusvalvonnasta tai löytää vanhasta myynti-ilmoituksesta, joten haitta on vähän plus miinus nolla.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22
@irritus  kirjoitti:
@AsiakasY  kirjoitti:

En tiedä miten hyvin näihin voi suojautua, muutakuin kokonaan omalla reitittimellä.

Tämä on paras tapa.

 

Tee kokonaan oma erillinen lähiverkko niille laitteille, joiden oikeasti tarvitsee olla yhteydessä toisiinsa, eli tulostin, levypalvelin ja näitä käyttävät tietokoneet, puhelimet, tabletit, digiboksit ja äly-tv:t. Kaikki muu sitten toiseen ”IoT”-lähiverkkoon.

 

Mikäli äly-tv:llä ei katsella ohjelmia omalta levypalvelmelta vaan ainostaan pilvestä, niin äly-tv:kin kytketään ”IoT”-verkkoon.

 

@AsiakasY  kirjoitti:Mutta huomattavasti paljon turvallisemmin mielin käytän verkkoa tämän uuden reitittimen wifi-verkossa kuin vanhan kaapelimodeemin wifi-verkossa. 

Mikäli kaapelimodeemista oli jo kytketty ikäloput WEP- ja TKIP-tekniikkat pois käytöstä, niin eipä tuolla juuri käytännön eroa ole.

 

Koska vielä pari vuotta sitten useimpien langattomien tukiasemien oletusasetuksena oli WPA+WPA2 eli TKIP+CCMP eli RC4+AES menettely, kannattaa tarkastaa oman tukiaseman asetukset. Vaihda tukiasema käyttämään pelkästään WPA2 eli CCMP eli AES. Mikäli kaikki laitteesi toimivat tällä asetuksella, pidä se.

 

Jotkut hyvin vanhat laitteet, kuten vaikka 15 vuotta vanhat kannettavat tietokoneet, saattavat edellyttää, että TKIP jätetään käyttöön. Tällöin kannattaa tiedostaa, että RC4-salausmenetelmää ei enää pidetä turvallisena. Mikäli joudut käyttämään TKIP:tä, lyhennä myös avainten vaihtoväli vaikka 10 minuuttiin.

Tässä on paljon hyvää (teknistä) asiaa. En ota kantaa meiltä tulevien verkkolaitteiden tietoturvan tasoon, en edes osaisi sitä kommentoida 🙂> Pidetään tämä ketju operaattoririippumattona, tässä tulee monelle nyt hyvää asiaa 🙂>

 

Jotta kaikki, taustalla olevat lukijat ja myös minä mukaan lukien ymmärrämme niin rautalangasta ja varmistuksena:

 

  • Mainitsemasi oma erillinen "IoT"-lähiverkko on tärkeä siis sen takia, ettei verkosta pääse hyökkäämään ja hyödyntämään kodin älylaitteita eri tavoilla. Tämä siksi koska oman erillisen reitittimen ansiosta kodin älylaitteet eivät näy (suoraan) verkkoon päin? Tämä "IoT-reititin" kytketään toisen reitittimen LAN-porttiin? Pitääkö molempien tai vain toisen reitittimen olla siltaavassa/reitittävässä moodissa vai onko merkitystä?
  • WEP/WPA/WPA2 ja muut tekniikat mitä mainitset, ne on tärkeä katsoa kuntoon ettei naapuri tai kuka tahansa muu pääse kiinni sinun langattomaan wifi-verkkoon ja siten tekemään hyökkäystä tai käyttämään ilmaista nettiä

 

Tässä asiassa on siis kaksi, tavallaan ulottuvuutta joista huolehtia:

 

  1. Langaton verkko, johon suojauksien ei ollessa kunnossa voi päästä kiinni jos hakkeri sattuu olemaan langattoman verkkosi alueella ja on tarvittavat laitteet
  2. Kotisi reititin, joka yhdistää kotisi laitteet ja internetin

Menikö oikein? 🙂

Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki +5

Kun liittää ulkokameran piuhallisena verkkoon, kannattaa muistaa myös se, että kyseisestä töpselistä mahdollisesti pääsee sisäverkon puolelle, kun sen irrottaa ulkokamerasta. Omassa systeemissäni ulkokamerat ovat omassa eristetyssä VLAN:ssa (siis yksinkertaisella V:llä), eli sitä kautta ei pääse katsomaan esimerkiksi sisäkameroiden kuvaa.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22
@RootBear  kirjoitti:

Kun liittää ulkokameran piuhallisena verkkoon, kannattaa muistaa myös se, että kyseisestä töpselistä mahdollisesti pääsee sisäverkon puolelle, kun sen irrottaa ulkokamerasta. Omassa systeemissäni ulkokamerat ovat omassa eristetyssä VLAN:ssa (siis yksinkertaisella V:llä), eli sitä kautta ei pääse katsomaan esimerkiksi sisäkameroiden kuvaa.

Huh huh, on näissä paljon huomioon otettavia asioita 🙂

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki +11
@TeroRe  kirjoitti:

Tässä on paljon hyvää (teknistä) asiaa. En ota kantaa meiltä tulevien verkkolaitteiden tietoturvan tasoon, en edes osaisi sitä kommentoida 🙂> Pidetään tämä ketju operaattoririippumattona, tässä tulee monelle nyt hyvää asiaa 

 

Jotta kaikki, taustalla olevat lukijat ja myös minä mukaan lukien ymmärrämme niin rautalangasta ja varmistuksena:

 

  • Mainitsemasi oma erillinen "IoT"-lähiverkko on tärkeä siis sen takia, ettei verkosta pääse hyökkäämään ja hyödyntämään kodin älylaitteita eri tavoilla. Tämä siksi koska oman erillisen reitittimen ansiosta kodin älylaitteet eivät näy (suoraan) verkkoon päin? Tämä "IoT-reititin" kytketään toisen reitittimen LAN-porttiin? Pitääkö molempien tai vain toisen reitittimen olla siltaavassa/reitittävässä moodissa vai onko merkitystä?
  • WEP/WPA/WPA2 ja muut tekniikat mitä mainitset, ne on tärkeä katsoa kuntoon ettei naapuri tai kuka tahansa muu pääse kiinni sinun langattomaan wifi-verkkoon ja siten tekemään hyökkäystä tai käyttämään ilmaista nettiä

 

Tässä asiassa on siis kaksi, tavallaan ulottuvuutta joista huolehtia:

 

  1. Langaton verkko, johon suojauksien ei ollessa kunnossa voi päästä kiinni jos hakkeri sattuu olemaan langattoman verkkosi alueella ja on tarvittavat laitteet
  2. Kotisi reititin, joka yhdistää kotisi laitteet ja internetin

Menikö oikein? 🙂>

Mielestäni ei mennyt ihan oikein, mutta sinnepäin. IoT-laitteet kannattaa kytkeä kokonaan eri verkkoon, jotta niiden kautta ei päästä käsiksi kotiverkossa oleviin tietokoneisiin, puhelimiin ja tabletteihin ja tehdä niile tuhoja identiteettivarkauden tai muun jekun merkeissä. Erillinen IoT-verkko voi olla miten tahansa "saastunut" mutta ei pitäisi vaikuttaa toiseen verkkoon (oletuksella että kotiverkon reititin on ajantasalla).

Itse kytkisin IoT-reitittimen suoraan sillattun modeemin vapaaseen LAN-porttiin, enkä kotiverkon reitittimeen. Vaihtoehtoisesti voi IoT-laitteille avata ns. vierasverkon reitittimeen, jolloin erillistä IoT-reititintä ei välttämättä tarvita. Vierasverkon pitää vain olla kokonaan erillään kotiverkosta. Näissä minun esimerkeissä varsinainen modeemi on sillattuna ja siitä on kytketty pois päältä kaikki langattomat yhteydet. 

 

Uudessa reitittimessä on WPA2 ja WPA3 suojaus langattomille yhteyksilleja ne olen ottanut luonnollisesti langattomille yhteyksille käyttöön. Ja se osaltaan estää luvattoman käytön. Mutta ei sekään auta, jos heikon tietoturvan omaava laite vuotaa verkon suunasta ja saastuttaa kotiverkon niin sanotusti sisältäpäin.

 

Muokkaus TeroRe: Korjasin lainauksen

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22
@AsiakasY  kirjoitti:

Itse kytkisin IoT-reitittimen suoraan sillattun modeemin vapaaseen LAN-porttiin, enkä kotiverkon reitittimeen. Vaihtoehtoisesti voi IoT-laitteille avata ns. vierasverkon reitittimeen, jolloin erillistä IoT-reititintä ei välttämättä tarvita. Vierasverkon pitää vain olla kokonaan erillään kotiverkosta. Näissä minun esimerkeissä varsinainen modeemi on sillattuna ja siitä on kytketty pois päältä kaikki langattomat yhteydet. 

Esimerkiksi minulla modeemi ja reititin on yksi ja sama laite ja näin taitaa aika monella muullakin olla. Pitääpä tutustua onko siinä tuota vierasverkkoa. Jos ei ja jos ymmärsin oikein niin minunkin pitäisi tuo modeemi muuttaa siltaavaksi ja hankkia sen perään kaksi langatonta reititintä, toinen IoT-käyttöön ja toinen sitten muuhun. Menikö nyt oikein? 🙂

 

Minulla ei ole täällä mitään levypalvelimia tai muita, tarvitsen vain yhteydet pilveen.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +16

Jos käytössä ei ole verkkotulostinta eikä levypalvelinta, tulee oikeastaan toimeen yhdelläkin verkolla.

 

Tällöin kannattaa tosin varmistaa, että tietokoneissa verkon jakaminen on palomuurattu umpeen. Esimerkiksi Windowsissa valitse verkkoprofiilityypiksi julkinen verkko. Ei siis yksityinen eikä koti, vaikka kotona oltaisiinkin.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +16
@TeroRe  kirjoitti:
  • Mainitsemasi oma erillinen "IoT"-lähiverkko on tärkeä siis sen takia, ettei verkosta pääse hyökkäämään ja hyödyntämään kodin älylaitteita eri tavoilla.

Kyllä. Erityisesti, jos omassa verkossa on tulostimia tai levypalvelimia, laitteet, jotka eivät näitä käytä, kannattaa eristää toiseen verkkoon.

 

@TeroRe  kirjoitti:
  • Tämä "IoT-reititin" kytketään toisen reitittimen LAN-porttiin?

Mielellään ei, vaikka tämäkin toki auttaa jonkin verran.

 

Mikäli IoT-reititin on kytketty pääverkon LAN-porttiin, IoT-laitteet voivat edelleen ottaa vapaasti yhteyksiä pääverkossa oleviin tulostimiin ja levypalvelimiin. Tässä järjestelyssä erillinen IoT-reititin estää ainoastaan sen, etteivät IoT-laitteet pysty salakuuntelemaan pääverkkosi laitteiden keskinäisiä ja internettiin suuntautuvia yhteyksiä.

 

Jos taas internet-yhteys on kytketty IoT-reitittimeen ja pääreititin IoT-reitittimen LAN-porttiin, IoT-laitteet eivät pääse käsiksi pääverkon laitteisiin eivätkä niiden keskinäiseen liikenteeseen, mutta nyt IoT-laitteet pystyvät salakuuntelemaan pääverkon ja internetin välistä liikennettä.

 

@TeroRe  kirjoitti:
  • Pitääkö molempien tai vain toisen reitittimen olla siltaavassa/reitittävässä moodissa vai onko merkitystä?

Sillatussa tilassa oleva laite ei eristä mitään, vaan kaikki liikenne tulee sellaisenaan läpi.

 

Jotta IoT-verkko saadaan eristettyä pääverkosta, tarvitaan joko kolme reititintä tai kiinteillä internet-liittymillä vaihtoehtoisesti kytkin ja kaksi reititintä. Mikäli kyse on dsl- tai kaapelimodeemista, täysin sillattu modeemi pystyy toimittamaan tässä kytkimen virkaa. Mobiililaajakaistalla tämä toteutetaan aina kolmella reitittimellä.

 

internet │ ┌─────┴──────┐ ┌────────────┐ │ reititin 1 ├───┤ reititin 2 ├── tietokoneet │ │ │ ├── levypalvelin │ tai │ │ pääverkko ├── tulostin │ │ └────────────┘ │ kytkin │ │ │ ┌────────────┐ │ tai ├───┤ reititin 3 ├── ovikello │ │ │ ├── pistorasia │ sillattu │ │ IoT-verkko ├── kuivausrumpu │ modeemi │ │ ├── vierasverkko └────────────┘ └────────────┘

 

@TeroRe  kirjoitti:
1. Langaton verkko, johon suojauksien ei ollessa kunnossa voi päästä kiinni jos hakkeri sattuu olemaan langattoman verkkosi alueella ja on tarvittavat laitteet

Kyllä. Lisäksi kannatta muistaa, että jos WPS toiminto on jätetty päälle, verkkoon murtautumiseen tarvitaan enintään 11000 yritystä.

 
@TeroRe  kirjoitti:
2. Kotisi reititin, joka yhdistää kotisi laitteet ja internetin

Oikeastaan tuolla reitittimellä itsellään ei ole paljoa merkitystä, vaan sillä, ettei samaan verkkoon sotke tietoturvatasoltaan erilaisia laitteita.

 

Levypalvelin ja tulostin kannattaa siis pitää eri verkossa kuin IoT-pistorasia, jonka valmistajalta ei koskaan tule mitään tietoturvapäivityksiä.

 

@RootBear  kirjoitti:

Kun liittää ulkokameran piuhallisena verkkoon, kannattaa muistaa myös se, että kyseisestä töpselistä mahdollisesti pääsee sisäverkon puolelle, kun sen irrottaa ulkokamerasta.

Hyvä huomio. Sama asia kannattaa pitää mielessä myös langattomien kameroiden ja ovikellojen kanssa. Ulkona olevasta laitteesta voi olla mahdollista poimia langattoman lähiverkon salasana selville, jonka jälkeen verkkoon voi tunkeutua myös langattomasti.

 

Tähänkin auttaa verkon segmentointi. Kun ovikello ja ulkokamerat ovat omassa verkossaan, niistä poimituilla tunnuksilla ei pääse tulostamaan eikä kopioimaan tiedostoja levypalvelimelta.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22
@irritus  kirjoitti:
Jotta IoT-verkko saadaan eristettyä pääverkosta, tarvitaan joko kolme reititintä tai kiinteillä internet-liittymillä vaihtoehtoisesti kytkin ja kaksi reititintä. Mikäli kyse on dsl- tai kaapelimodeemista, täysin sillattu modeemi pystyy toimittamaan tässä kytkimen virkaa. Mobiililaajakaistalla tämä toteutetaan aina kolmella reitittimellä.

Kiitos tästä sekä havainnollistavasta kuvasta, pitää tätä vähän pureksia. Minulla on kaapelilaajakaista käytössä ja ehkä poikkeuksellinen tilanne siinä mielessä, että tietokonetta ei ole vaan kaikki on mobiililaitteita (puhelimia sekä tabletteja).

 

@AsiakasY ja muut, onko Ruuvi tuttu? Kotimainen firma ja tuotteensa vaikuttavat päteviltä, esimerkiksi tässä on sensori joka mittaa lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta ja liikettä --> RuuviTag. Jos olisi vielä palovaroitin samassa niin olisi aika täydellinen 🙂

 

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki +11

Kyllä tuo Ruuvitag on tuttu. Töissä tuli eteen hyvin ensimmäisiä antureita aikoinaan ja taitaa vieläkin olla toimistolla mittaamassa lämpötilaa. Bluetoothin yli näki lämpötilan. Nyt noille näyttää olevan tarjolla oma hubi, aiemmin mainostivat että toimisivat Android-puhelimen avulla verkon yli. Enää tuota ei näyttänyt olevan esillä, mutta lienee mahdollista. Tosin puhelin pitäisi olla mökillä kokoajan latauksessa ja siitä taas seuraa omat ongelamt, ellei puhelimessa ole akun latuksen hallintaa ja vielä älykästä sellaista. Periaatteessa Ruuvitag voisi toimia palohlyttimenä, kun asettaa lämpötilalle hälytyksen (jos sellainen on vaan mahdollista). Jos mökillä alkaa lämpötila nousemaan vaikka yli +40C, on selvää että jotain on pielessä ja pahoin.

 

Verkon suojaukseen vielä, niin hankin kaapelimodeemin perään uuden reitittimen, Asus RT-AX68U.  Siinä mukana tulee jonkintasoiset tietoturvatoiminnot ja ainakin mainoksen mukaan suojaa myös IoT-laitteita. Kotona on nyt pari ns. IoT-laitetta ja ei ainakaan vielä kumpikaan ole saastunut reitittimen mukaan. 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22

Täällä suunnalla huonekohtaiset sensorit -asia ei ole edennyt yhtään, on ollut muita kiireitä 🙂

 

Vähän otsikon aiheeseen liittyen, energian hinta kun on nousussa ja koska meillä on suora sähkölämmitys täällä niin tulipa mieleeni josko hankkisi aurinkopaneelit katolle tuomaan helpotusta sähkölaskuihin. Idea kariutui kuitenkin aika nopeaan pitkän kuoletusajan takia, laskelmat on toki laskelmia mutta aurinkovoimala maksaa itsensä takaisin karkeasti 10-14 vuodessa. Tuskin edes asumme tässä talossa niin kauaa 🙂 Paneelit saisi ymmärtääkseni itse asentaa mutta sitten sähköverkkoon liittämisen pitää tehdä valtuutettu sähkömies. Itse asentaen saisi kuitenkin jonkin verran kuluja laskettua. Erilaisia valmiita paketteja löytyy paljonkin, järjestelmän voisi rakentaa myös yksittäisistä komponenteista, kumpi sitten lie olisi edullisempaa.

 

Niin tai näin, aihepiiri kiinnostaa, olisi mukava olla edes osittain omavarainen sähkön suhteen.

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki +11

Minua ei tällä hetkellä haittaa pätkääkän energia hinann nousu, kun on määräaikainen sähkösopimus, vieläpä todella edullisella hinnalla. Eli nyt on tärkeä ymmärtää millaisella sopimuksella sähköä ostaa. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimukissa hinta vaihtelee, mutta määräaikasessa ei. 

 

Miten ajattelit paneeleilla vähentää kulutusta kovan kulutuksen aikaan eli talvella? Pimeällä ja kylmällä paneelien tuotto taitaa olla melkoisen heikko. Jotkut tarjoavat niitä virtuaaliakkuja, mutta ei sekään sähköenergia ilmaista ole. Ainut tilanne, jossa paneelit voivat olla taloudellisesti järkevät, on mielestäni sähköauton lataus. Eli paneelien tuottamaa energiaa tankataan sähköauton akkuun. Muuten nuo paneelit ovat kallis harrastus ja noihin takaisinmaksukuluihin pitää lisätä invertterin hinta, koska 10...14 vuoden aikana poksahtaa vähintään yksi invertteri. 

Paneelien asennus voi tulla kalliiksi, jos vielä joutuu tekemään kattoremontin. Huonolle katolle ei oikein ole järkeä asentaa paneeleita, jos ne sitten muutaman vuoden päästä pitää irroittaa uuden katon tieltä.

Ilmalämpöpumppu on melko kustannustehokas ratkaisu sähkölämmitteisen talon lämmityskulujen vähentäjänä. Päälle saa laskea mahdollisuuden viilentää kesällä asuntoa. Jäähdytys ei vie paljon mitään energiaa.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +16
@AsiakasY  kirjoitti:

Pimeällä ja kylmällä paneelien tuotto taitaa olla melkoisen heikko.

Pimeällä kyllä, mutta kylmyys päin vastoin parantaa aurinkopaneelin toimintaa. Suomessa tosin on kesälläkin yleensä niin lauhaa, ettei aurinkopaneelin lämpenemistä tarvitse sen enempää ajatella.

 

@AsiakasY  kirjoitti:

Eli nyt on tärkeä ymmärtää millaisella sopimuksella sähköä ostaa.

Näin on, etenkin jos ostaa pörssi- eli tuntisähköä.

 

Pörssisähkön käyttäjällä tulisikin olla valmiudet irrottautua valtakunnanverkosta hintapiikin ajaksi. Eli oma akusto tai/ja generaattori tai sitten raaka päätös, että nyt ollaan pari tuntia pimeässä.

 

Josta aasinsiltana päästäänkin 1.12.2017 Fingerporin Black Friday-tarjoukseen.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22
@AsiakasY  kirjoitti:

Minua ei tällä hetkellä haittaa pätkääkän energia hinann nousu, kun on määräaikainen sähkösopimus, vieläpä todella edullisella hinnalla. Eli nyt on tärkeä ymmärtää millaisella sopimuksella sähköä ostaa. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimukissa hinta vaihtelee, mutta määräaikasessa ei. 

Sama se on minullakin, vuosi sitten tein 24kk määriksen ja sitä on vielä se vajaa vuosi jäljellä. Tuo aika tahtoo kuitenkin kulua nopeaan, siksi mietin jo nyt että mitäs sitä keksis tulevaisuudessa. Tuskin tämän vuoden marraskuulla saa enää vastaavia diilejä mitä 2020 marraskuussa?

 

@AsiakasY  kirjoitti:

Miten ajattelit paneeleilla vähentää kulutusta kovan kulutuksen aikaan eli talvella? Pimeällä ja kylmällä paneelien tuotto taitaa olla melkoisen heikko. Jotkut tarjoavat niitä virtuaaliakkuja, mutta ei sekään sähköenergia ilmaista ole. Ainut tilanne, jossa paneelit voivat olla taloudellisesti järkevät, on mielestäni sähköauton lataus. Eli paneelien tuottamaa energiaa tankataan sähköauton akkuun. Muuten nuo paneelit ovat kallis harrastus ja noihin takaisinmaksukuluihin pitää lisätä invertterin hinta, koska 10...14 vuoden aikana poksahtaa vähintään yksi invertteri. 

No siis, ajatus kariutui tosiaan nopeaan, tuon pitkän takaisinmaksuajan takia. Se meni kuitenkin niin, että olisin vaihtanut lämminvesivaraajan lämpeämään aurinkopaneeleilla silloin, kun niistä saa hyötyä eli päiväsaikaan ja ei_pimeimmän_talven aikana (nyt varaaja lämpeää yösähköllä). Lämminvesivaraaja nappaa aika paljon sähköä päivittäin ja siihen tuo olisi ollut hyvä. Myös tosiaan sähköauto tulevaisuudessa, kesällä ulkoporeammeen lämmitys yms. Kyllä tuosta olisi oikeaa hyötyä ollut, ilman akkuakin. Niistäkin näkyi muuten olevan tarjouksia, että ekat 12-24kk saisi maksutta.

 

@AsiakasY  kirjoitti:

Ilmalämpöpumppu on melko kustannustehokas ratkaisu sähkölämmitteisen talon lämmityskulujen vähentäjänä. Päälle saa laskea mahdollisuuden viilentää kesällä asuntoa. Jäähdytys ei vie paljon mitään energiaa.

Kyllä, ILP on kyllä todella hyvä laite ja lämmittämiseen myös. Meillä tosiaan talo suoralla sähkölämmityksellä, asuinpinta-ala 120 neliötä. Viime vuonna sähköä kului 14800kWh, ei huonosti -75 rakennetulle talolle 😀 Leivinuuni ja takka vielä päälle, ne tosin eivät lämmitä koko taloa kuitenkaan.

Tutustuin hiljattain HomeAssistant ympäristöön koska itseäni vaivaa suuresti, ettei ole yhtä isoa alustaa jonka kautta voisi hallita järjestelmiä. En näe kovinkaan hyödylliseksi että jokainen laite tai laiteperhe on oman hallintatyökalun tai appin kautta käytettävissä eivätkä keskustele keskenään. HomeAssistant näistä on ollut tähän mennessä mielenkiintoisin mutta ei ole kovin helppokäyttöinen. Pelkästään sen asentaminen omaan virtuaalikoneeseen vaati hieman jumppaa. Sitten törmäsin ongelmaan jossa Philips Hue valot vaativat kuitenkin Hue Bridgen toimiakseen eli jotta voisin komentaa Hue-valoja tai muita älyvaloja, tarvitsisin jonkinlaisia Zigbee-USB-tikkuja. Veikkaan että siinä kohtaa kun seuraavat standardit tulevat, lisääntyy jälleen taas laitteiden määrä ja älykodin päähallintalaite on aikamoinen sillisalaatti. Muistaakseni Google, Amazon ja Apple olivat jossain yhteisprojektissa mukana kehittämässä jotain yhteistä alustaa joka helpottaisi tätä sekamelskaa mutta onko siitä tullut vielä mitään?

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +20
@TeroRe  kirjoitti:
@kiisseli67  kirjoitti:

Pistin minäkin tilaukseen tuon Nedisin Wi-Fi pistorasian ulkokäyttöön energian kulutusmittarilla. Muuten ollut noita mekaanisia ajastimia pistorasiaan, mutta on ne vähän hankalia säädettäviä. Auton lämmitykseen käteviä nuo älypistorasiat kyllä.

Laitoin eilen pistorasian niin sanotusti tulille ja hyvin tuntuu toimivan. Laitoin auton ajastuksella lämpeämään. Kännykästä on näppärä laittaa nuo ajastukset, aikataulut kun vaihtelevat päivien välillä. Tilanne olisi eri jos joka päivä olisi samat menot ja aina samaan aikaan.

 

@kiisseli67  kirjoitti:

Aiemmin syksyllä kun kävimme Lapissa reissussa, niin hätistelimme valvontakameran avulla harakoita etäyhteydellä kissan ruokakupilta joka oli kuistilla kissan kantokopan sisällä 😂

Miten tämä tapahtuu? 😁

On tainnut jäädä vastaamatta tähän 😁

Kameroissa on siis mikrofonit ja kaiuttimet, joten vuorovaikutus on mahdollista molempiin suuntiin. Ei muuta kuin painaa mikin kuvaa ja puhua, jolloin ääni kuuluu kameran kaiuttimesta ja hyvin selkeästi (ollaan testattu). Myös toisinpäin ääni kuuluu aika selkeästi jos ei vain ole muita häiriötekijöitä esim. kovaääninen auton moottori tms.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +20

Älykotiin on tullut yksi valvontakamera lisää autotallin sisälle ja sen ulkopuolelle laitettiin aiempi valvontakamera eli ulkona 2 kameraa ja sisällä autotallissa 1 sekä talon sisällä 1.

Pistin tilaukseen myös robotti-imurin : Viomi S9 -robotti-imuri automaattisella tyhjennysasemalla.

Kirjoitellaan sitten käyttökokemuksia kunhan tulee ja ehtii kokeilemaan 🤓>

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +20

Tänään pistin tilaukseen ensimmäisen älylampun meille, sitä pystyy ohjaamaan sovelluksella joka minulla jo on valvontakameroita varten tai sitten vaikka Google assitantin avulla 💡>

Ostin juuri älypesukoneen, mutta nyt on pakko todeta, että en ihan tiedä miten siitä wifistä hyötyisin., Pyykit on itse ladattava ja laitettava kuivumaan , toisaalta konetta ei ole hyvä jättää yksin pesemään , jos jotain sattuu. Pitää oikein syventyä asiaan.  Automaattinen pesuaineen ja huuhteluaineen annostelu on kyllä ok, tosin näyttäisi annostelevan pienimmälläkin valinnalla aika reilulla kädellä. Onneksi on myös manuaaliset säädöt ja valinnat. 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +22
@Wolfman53  kirjoitti:

Ostin juuri älypesukoneen, mutta nyt on pakko todeta, että en ihan tiedä miten siitä wifistä hyötyisin.

Kieltämättä en itsekään keksi mikä tuossa on se pointti 😁>

 

--

 

Hankin hiljattain Nediksen älyvaloja, älypistorian kulutuksenmittauksella sekä yhden perus älypistorasian. Älyvalot ajattelin laittaa terassille, voin näin säädellä mitä valoja siellä milloinkin on päällä ja koska niissä on kaikki rgb-värit niin voin vähän leikkia tunnelman kanssa.

 

Kulutuksenmittaus taasen kiinnostaa kun energian hinta nousi ja on nousussa edelleen, mukava mittailla että mitkä laitteet vie virtaa ja kuinka paljon. Olen mitannut tähän mennessä esimerkiksi meidän viihdelaitteet:

 

- 65" LCD-telkkari

- Telia TV (android) boxi

- Kotiteatterivahvistin

- Aktiivisubi

- Nintendo

Nämä laitteet yhdessä vievät standby-tilassa alle 10W ja laskin kauanko ne valmiustilassa ovat ja tulin tulokseen, että en ala niitä erikseen sammuttelemaan kokonaan. Yllättävän vähän vievät kyllä virtaa valmiustilassa. Moccamaster-kahvinkeitin vie keittämisen aikana 1500W ja kun kahvi on valmis niin lämpövastus vie 70W 🙂

 

Tuon perus älypistorasian, sekin siis wifillä, laitan ohjaamaan lattialämmitystä. Se on joku vanha järjestelmä, siinä ei ole erikseen mitään säätimiä. Se on aina päällä jos johto on kiinni töpselissä.  Talon edelliset asukkaat ovat laittaneet siihen mekaanisen kellokytkimen, katkomaan päälläoloa. Ajattelin säädellä vähän tarkemmin tuolla älypistorasialla.

 

Tässä kaikessa on siis tarkoitus säästää sähköä. Osallistua talkoisiin. Ostin Nediksen laitteita koska minulla oli jo entuudestaan yksi ulkokäyttöön tarkoitettu älypistorasia ja se on ollut toimiva laite. Saan nämä kaikki nyt saman sovelluksen alle. Enpä taannoin miettinyt asiaa sen enempää mutta nyt tsekkasin ja Nedis on hollantilainen yritys. Ei kiinalainen, ihan hyvä 🙂

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki +11

Nedis-laitteiden ohjausappi on näköjään ilmestynyt myös Apple Watch:iin. Eli kellolla pystyy ainakin wifi-pistorasiaa ohjaamaan. Ainut huono puoli tuossa wifi-pistorasiassa on, että on ja off tila näytetään vihreän eri sävyillä. Ei voi olla varma milloin on päällä tai ei ja tila on tarkistettava sovelluksesta.
Nyt tulee käyttöä näille etälaitteille, kun sähkölaitos nostaa energianhinnan 30 c/kWh ja jatkuvaa lämpöä ei ole järkevää pitää päällä mökillä tällä hinnalla. Ilmalämpöpumppua ja patteria tulee nyt ohjattua verkon yli. Talveksi mökki menee kylmille. 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +20

No niin tänään tuli perille ensimmäinen älylamppu meille ja oli helppo asentaa vaikka en löytänyt suomenkielisiä ohjeita siihen paketista 🤓>

Laitoin hehkun vain valaisimeen paikoilleen ja virran päälle niin se alkoi vilkkumaan.

Minulla oli ennestään Tapo -sovellus puhelimessa, niin käynnistin sen ja etsin oikean älylampun sieltä. Se löysi sen ja yhdisti kodin wifi-verkkoon. Nyt pystyn himmentämään ja sammuttamaan älylampun sovelluksen kautta.

 

Ps. Sain myös Googlen kautta toimimaan lampun 😉>

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +20

Tuskin käytän juurikaan tuota Googlen kautta, koska siinä on huomattavaa viivästystä verrattuna Tapo-sovellukseen tai kun käyttää fyysistä katkaisijaa ?

Tässäpä vähän "valaistusta" asiaan 😂> :

https://youtube.com/shorts/naejaaA1qtg?feature=share 

https://youtube.com/shorts/kXFOsdVuQKI?feature=share 

Vastaa