Epävirallinen Telia IPv6-tuki odotuslanka

Mitä he vastas?

​@SannaMKoo Joko he vastas? Mobiili ja kiinteä verkko pitäs olla saman arvoisia että molemmille pitäs antaa IPv6 eikä vain toiselle.

​@SannaMKoon roolissa ja puolesta vastaan, että vielä meillä ei ole antaa vastausta, mutta kysymys on välitetty eteenpäin ja nostettu vielä uudelleen esiin. Palataan tähän ketjuun, kun saadaan lisää infoa.

​@Antsa92 Saimme tähän vastausta että kiinteän IPv6:n kanssa on ollut erinnäisiä haasteita liittyen niin tekniikkaan kuin resursseihinkin. Tällä hetkellä emme siis uskalla luvata koska kyseinen tekniikka saadaan kiinteän puolelle. Sanotaanko näin että työn alla. 

Työn alla, kuten viimeiset 6 vuotta kun olen ollut kuituasiakkaanne.

Toiset ovat odotelleet pitempäänkin.

Aika ihmeellistä sillä kilpailijalanne Elisal oli myös ongelmia ottaa IPv6 tekniikka käyttöön kaapelilaajakaistassa ja heilläkin se aikataulu venyi aika pitkäksi että ne sai sen otettua käyttöön.

Mikä siinä IPv6 tekniikan käyttöönotossa tökkii niin pahasti että esiintyy noit haasteita ja ongelmia? Onko kiinteässä niin surkeat laitteet että se estää IPv6 käyttöönoton? Eikös IPv6 käyttöönotto tarvitse laitepäivityksiä kiinteään verkkoon?

osittain osaa vastata tuohon.

ipv6 ei ole vain ipv4 johon on lisätty bittejä 32:sta 128:aan. toiminnallisuudessakin on eronsa, esim slaac. esim mobiilissa usein tarjotaan lähiverkko ip numeroita ipv4:ssa ja julkisia ipv6:ssa.

mutta onko ongelma piuhallisissa että dhcp4 tarjoaa noin 5 ip numeroa, mutta ipv6 tarjoaa jonkun alueen esim ::/64 asiakkaalle.

Haluamme varmistaa tuotteen turvallisen käytön ennen laajempaa käyttöönottoa. Siksi jatkamme vielä testauksia, jotta voimme tuoda sen toimivana ja turvallisena käyttöönne. Myös tästä johtuen tarkempaa aikataulua ei tälle ole siis tällä hetkellä antaa. 
 

Jep ja tuosta on regulaatio puolelta annettu ihan selkeän näköinen ohjeistus.
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Suositus-IPv6n-kayttoonotosta-kuluttajalaajakaistaliittymissa.pdf

Itselleni todennäköisin syy siihen miksi IPv6 on Telialle niin vaikea voisi johtua siittä, että heillä kaikki IPv4 liikenne on IPv6:n päällä kulkevaa kuluttajaliikenneettä. Tuossa mallissa IPv6:n tarjoaminen kuluttajille on hyvin vaikea ja riskejä sisältävä harjoitus, kun käytännössä koko oma verkko pitäisi myllätä uusiksi.

Kilpajuoksu on alkanut.

Kilpaileva iso kuituoperaattori vetää kuitunsa omakotitalooni ilmaiseksi näillä näkymin vuonna 2027.

Tuossa pisteessä tilanne punnitaan.

Kommentoin vielä tänne, että tarvitsen IPv6:sta työn puolesta, sillä tietyt koneet sallivat sisääntulevat yhteydet vain IPv6:n yli. Tällä hetkellä siis kodin kiinteä Telian laajakaista on hyödytön noita kyseisiä töitä tehdessä, ja otankin niihin tarvittaessa yhteyden Elisan mobiilinetillä.

Tää olikin ikävä ylläri kun vaihdoin kännyliittymän Elisasta Teliaan niin IP v6 lakkasi toimimasta. Millä aikataululla tuon pitäisi tulla?

Itse olen odottanut kuituverkkoon IPv6:sta vuodesta 2018.

Moni on vielä pidempäänkin.

🤷

Kysyin eilen Telian ASP:sta, jossa väitettiin että IP v6 tuen saisi mobiiliin kun tilaa “yhteyspiste” nimisen palvelun (2eur/kk). No nyt se on tilattuna ja ei edelleenkään näy IP6 osoitetta. Onko joku saanut sellaisen sitä kautta?

Hei ​@golemus !

Oletko tehnyt nämä asetukset myös? :

Yhteyspisteen toiminta edellyttää, että mobiililaitteen asetuksissa APN-yhteysosoite on opengate. Lisäksi laitteeseen täytyy päivittää muutama muu asetus. Päivitä laitteeseen nämä asetukset ohjekirjan avulla:

• Lähtevä sähköposti: Sähköpostiosoite, johon laite lähettää sähköpostia (esim. valvontakameran kuvat)
• Käyttäjätunnus: Jätetään yleensä tyhjäksi 
• Salasana: Jätetään yleensä tyhjäksi 
• APN: opengate 
• Palvelin: smtp.tele.fi
• Portti: 25 

Luin tuossa IP v6 MITÄ hyötyä on ja ilmestyi Dna tiedote asiasta heidän käytännöstä. Käsitin niin että ilmainen heidän asiakkaille.

DNA edelläkävijä IPv6-ominaisuuden käyttöönotoss

DNA on ensimmäisenä operaattorina Suomessa ottanut IPv6-ominaisuuden laajamittaisesti käyttöön. IPv6-ominaisuus on käytettävissä jo yli 1,2 miljoonassa DNA:n matkaviestinliittymässä ja se laajennetaan ensi viikolla kaikkiaan yli 2 miljoonaan kuluttaja- ja yritysliittymään. Lisäksi ominaisuus tulee myös kaikkiin kaapelilaajakaistaliittymiin.

DNA on tuonut ensimmäisenä operaattorina Suomessa laajamittaisesti tarjolle IPv6-ominaisuutta hyödyntävät kuluttajille suunnatut matkaviestinliittymät. IPv6-ominaisuutta on mahdollista käyttää jo yli 1,2 miljoonalla DNA-liittymällä ja kymmenet tuhannet DNA:n asiakkaat ovat jo ottaneet ominaisuuden käyttöön. Ensi viikolla ominaisuus laajenee kaikkiin kuluttajien matkaviestinliittymiin ja valtaosaan yritysten matkaviestinliittymistä. Kesän aikana ominaisuus tulee käyttöön DNA:n kaapelilaajakaistaliittymiin ja suureen osaan ethernet-liittymistä.

”Toteutamme näin laajamittaisen IPv6-käyttöönoton ensimmäisenä operaattorina Suomessa. Edelläkävijänä meille on tärkeä päästä nopeasti liikkeelle ja tuoda IPv6-tuki tarjolle mahdollisimman moniin liittymiin sekä tarjota niihin IPv6-ominaisuutta tukevia laitteita. Peruskäyttäjälle muutos ei näy eikä se edellytä häneltä toimenpiteitä, mutta esimerkiksi nettipelaamista tai etäohjattavia palveluita käyttävät hyötyvät ominaisuudesta”, kertoo DNA:n matkaviestinliittymien liiketoimintapäällikkö Mika Husso.

DNA päivittää liittymänsä automaattisesti IPv6-yhteensopiviksi. Nykyinen IPv4-protokolla ja uusi IPv6-protokolla toimivat liittymissä yhtä aikaa ja useat uusimmista päätelaitteista tukevat protokollaa automaattisesti, joten käyttäjien ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä muutoksen vuoksi mitään toimenpiteitä. Laitteen IPv6-yhteensopivuuden voi testata DNA:n IPv6-infosivulta www.dna.fi/ipv6 löytyvästä linkistä.

Miten IPv6 –protokollan saa halutessaan käyttöön?

Kaikki uudet mobiilipäätelaitteet, sekä myös valtaosa muista päätelaitteista, tukevat protokollaa automaattisesti eikä mitään toimenpiteitä tarvita. Yhteensopivuuden voit testata tältä sivulta löytyvästä Testaa-linkistä. Yhteyden muodostuminen onnistuu, jos sekä liittymä että päätelaite tukevat uutta protokollaa.

Lähes kaikki DNA:n liittymät tukevat IPv6-protokollaa. Joihinkin laitteisiin yhteyden muodostaminen vaatii saattaa vaatia toimenpiteitä protokollan aktivoimiseksi.

Laite- tai käyttöjärjestelmäkohtaiset ohjeet löydät alta.

Ei tarvitse yhteyspistettä, ihan APN:llä prointernet (maksuton) pitäisi IPv6 saada. Telia on sitä jonkin aikaa testannut mobiili puolella. Katso että APN asetuksissa on IPV4/IPv6 käytössä. Pitäisi kai pian internet APN:llekin tulla tarjolle. 

• jes, näköjään tosiaan prointernet APN:llä saa sen kuten myös opengate APN:llä.
  
  Anyway IP v6 test molemmilla sanoo että DNS v6 ei toimi. Mihinköhän kaikkeen se vaikuttaa tai ei vaikuta?
  
  Kysymys2: mun pääsovellukset tällä hetkellä joihin toivon helpotusta niin on seuraavat:
  
  - android puhelin toimii välillä IP-camerana ja haluan ottaa siihen yhteyttä
  - android puhelin toimii toisinaan myös FTP tai SSH serverinä johon haluan ottaa yhteyttä
  - välillä pingailen testimielessä android puhelimeen
  
  Kokemuksia näistä asioista? Mietin että kuinka stabiili on teliassa 1. IPv4, 2. IPv6? A. jos puhelin pysyy samassa paikassa, B. jos puhelin liikkuu.
  
  Kokeilin lisäksi sitä että laitoin puhelimen USB-piuhalla reitittimeen ja jaoin siitä internetin kotiin. Elisan valokuidussa esim. saa jo 56 prefixin ja kodin laitteissa näyttäisi toimivan IPv6 täysipainoisesti, mutta mobiililiittymään en vielä ole saanut toimimaan tuolla tavalla. En ole ihan varma onko ongelma reitittimessä vai liittymässä, mutta tekoäly piti mahdollista että ongelma on liittymässä.
  
  Onko kellään tietoa että kun mobiililiittymässä saa IPv6 toimimaan nii pitäisikö siltä tulla prefixin ja siis kokonainen alue johon voi jakaa osoitteita? Tai miten reitittimen asetukset kannattaisi silloin laittaa? vaitoehtoina mm. Native IPv6 stateless (SLAAC), Native IPv6 stateful (DHCPv6 sisäverkossa), Passthrough ja sit oli jotain muita kuten tunnelointeja.

Mobiililiittymissä yleisesti suffiksit on niin lyhyitä, että osoitteet vaikuttaisivat tulevan dhcpv6 -tyylisellä ratkaisulla. Mobiiliverkon osoitteen pysyvyyteen en luottaisi (kuten en yleensä kiinteän yhteyden osoitteen pysyvyyteenkään) vaan näihin voi soveltaa esimerkiksi DDNS:ää, jolle luulisi olevan toteutus ainakin Android -puhelimiin.

SLAAC:ia en ole operaattoreiden nähnyt vielä käyttävän, joten reittimen oman WAN -osoitteen haussa lähtisin dhcpv6:sta ja prefixin haussa Dhcpv6-pd:stä kuten kiinteässäkin, joka useimmiten sisältää osoitteenhaun myös reitittimen WAN -interfacelle. Sisäverkko on ainakin tähän asti toiminut riittävän hyvin SLAAC, router advertisementseihin kun saa DNS:n osoitteenkin mukaan, varsinkin jos pelkkää IPv6:tta haluaa käyttää. DHCPv6:tta olen käyttänyt sisäverkossa vain esimerkiksi tilanteessa, jossa aliverkolle käytettävissä ollut tila oli alle /64.

Slaac:n kanssa kiinteät suffiksit toimivat ainakin Windows 10+11:ssa siten, että kirjoitan käytössäni olevan ULA -prefixin perään suffixin kiinteäksi IPv6 -osoitteeksi, Windows käyttää tätä ja saa Router Advertisementsistä lisäksi julkisen prefixin, johon arpoo suffixinsa.

DHCPv6 -sisäverkkototeutuksella saanee myös suffikseja laitettua verkon laitteille kiinteiksi esim. DUID/MAC -osoitteen perusteella, mutta IPv4 -puolelta saatujen kokemusten jälkeen tämä on itse laitteisiin konfiguroituihin osoitteisiin verrattuna kankean oloinen tapa. Toki tilanne on eri, mikäli laitteet eivät ole helposti konfiguroitavissa muutoin.

Ula -osoitteille omassa verkossa vahva suositus: Selkeät rajat oman/muiden verkkojen välillä + heti tehtävissä + koko osoite täysin omassa hallinnassa + reitittyy omien verkkojen välillä.