Skip to main content

Joulukalenteri 2025

  • November 19, 2025
  • 62 kommenttia
  • 2925 katselukertaa

Näytä ensimmäinen kirjoitus

62 kommenttia

jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 17, 2025

Mä tykkään tehdä erilaisia jäätelöitä, ja mun perusohje on:

1 tlk (=397 g) kondensoitua maitoa

4 dl kuohukermaa TAI 250-350 ml kasvipohjaista vispikermaa

1-2 tl vaniljasokeria

***

😍

Jäätelökone on tälläisille laitefriikeille, kuten minulle. 😀 En edes kehtaa julkaista mitä laitteita on varastossa. Osan laitteista olen tosin saanut jonkinlaisina yhteistyösopimuksilla.

Itse en välttämättä pidä kondensoidun maidon mausta. Yhden erän teen yleensä ilman sitä, ja lisään vähän enemmän glukoosisiirappia.. Kokeilen seuraavaksi käyttää kinuskin makuista kondensoitua maitoa. 😎

Huom. aloittelijoille; Tavallinen sokerikin käy makeutusaineeksi, mutta glukoosisiirappi tuo rakenteeseen enemmän sileyttä.😀


SonjaMelina
Moderaattori
Forum|alt.badge.img+5
  • Moderaattori
  • December 17, 2025

😍

Jäätelökone on tälläisille laitefriikeille, kuten minulle. 😀 En edes kehtaa julkaista mitä laitteita on varastossa. Osan laitteista olen tosin saanut jonkinlaisina yhteistyösopimuksilla.

Itse en välttämättä pidä kondensoidun maidon mausta. Yhden erän teen yleensä ilman sitä, ja lisään vähän enemmän glukoosisiirappia.. Kokeilen seuraavaksi käyttää kinuskin makuista kondensoitua maitoa. 😎

Huom. aloittelijoille; Tavallinen sokerikin käy makeutusaineeksi, mutta glukoosisiirappi tuo rakenteeseen enemmän sileyttä.😀

Tuo karamelisoitu kondenssimaito eli dulce de leche on kyllä namia, sopii tosi hyvin tilalle! 😊

Haha, täällä toinen erinäisten hilavitkuttimien, ehkä jopa turhienkin hankintojen ystävä. 👋🏻 Ninja Creamista olen haaveillut, mutta se taitaa viedä sen verran tilaa keittiön vähistä pöytätasoista, että en ole lähtenyt sitä vielä hankkimaan. Yksi karvalakkikeino tehdä pikajäätelöä on laittaa ainekset minigrip-pussiin, ja sujauttaa se suurempaan pussiin jossa on jäitä ja merisuolaa. Sitten vain ravistellaan ja avot, herkku on valmis! 😀


jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 17, 2025

 18. joulukuuta 2025

Valkea joulu

Jotenkin sitä toivoisi edes vähän lunta, olisi valoisampaa… Eikä jolupukki kastuisi!

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkea joulu tarkoittaa yleensä sitä, että jouluaattoaamuna maassa on vähintään sentin verran lunta.

Helsingin Kaisaniemessä lumetonta jouluaattoaamuna on keskimäärin joka kolmas vuosi. Täysin lumettomia jouluja on Etelä-Suomessa vietetty 33 kertaa 1900-luvun alun jälkeen.

Suurin riski lumettomasta joulusta on Helsinki–Pori-linjan lounaispuolella.


jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 18, 2025

 19. joulukuuta 2025, kohta on kiire!

Joulukinkku

Meillä jouluun kuuluu aina kinkku. Ei sellainen jonka minä haluaisin (10 kg oikea kinkku), vaan jonkinlainen kinkun viritelmä:

“Lihantaitajien käsityönäyte. Luuton, verkotettu juhlakinkku pienellä rajatulla nahalla ja rasvalla. Tuore ja harmaasuolattu. Tuote on valmistettu suomalaisesta kotitiloillamme vastuullisesti kasvatetusta viljaporsaan lihasta”.

Tämä 4 kg käy, sillä kymmenen kilon kinkku olisi ylimitoitettu meidän tarpeeseen. Siitä keittäisi vielä loppiaisenakin komppanialle hernekeittoa. 😀


Hannele2022
Tekstaaja
Forum|alt.badge.img+3
  • Tekstaaja
  • December 19, 2025

Minulle eilen poikani soitti ja kysyi, että joko olen ostanut kinkun. No enhän minä. He haluavat vaimonsa kanssa ostaa sen minulle. ❤️🥰 Tosi ihana jouluyllätys. 🥰


kiisseli67
Virtuaalihahmo
Forum|alt.badge.img+7
  • Virtuaalihahmo
  • December 19, 2025

Minä ostin vain 3kg:n kinkun jonka paistan leivinuunissa. Ei sitä kahdestaan kovin isoa kinkkua jaksa syödä 😅


jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 19, 2025

 20. joulukuuta 2025, kohta on tosi kiire!

Pähkinänsärkijä, joulukuusen koristeet

Sotilashahmoiset puunuket ovat joulukoristeita. Särkijöiden alkuperä juontaa juurensa Saksaan 1600-luvun lopulle. Niillä murrettiin kovien pähkinöiden kuoret auki. Nuken leuka aukesi ja pähkinä asetettiin suuhun. Kuori murtui selkäpuolella olevaa vipua painamalla. 

Tunnetuksi pähkinänsärkijän hahmon teki saksalainen kirjailija E.T.A. Hoffman, joka kirjoitti vuonna 1816 sadun Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacken und Mausekönig).

Sadun tapahtumat sijoittuvat jouluyöhön. Sadussa tyttö saa sedältään joululahjaksi nuken näköisen pähkinänsärkijän, joka todellisuudessa on sedän noiduttu serkunpoika. Hellyydellään tyttö herättää pähkinänsärkijän eloon, ja joutuu samalla mukaan hiirikuninkaan ja pähkinänsärkijän väliseen kamppailuun.


jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 20, 2025

21. joulukuuta 2025, Onko kaikki hankinnat tehty!

Joulupöydän kattaus

“Joulupöydän kattauksessa yhdistyvät usein perinteet, tunnelma ja käytännöllisyys. Voit luoda kauniin ja ikimuistoisen juhlapöydän pienilläkin yksityiskohdilla, kuten harkituilla astiavalinnoilla”.

Meillä on joulupöydän kattaukseen omat asetit, lautaset, lasit ja tarjoiluastiat. Jos näkee paljon vaivaa ruoan laittamisessa, miksei tarjoilisi sitä näyttävästi?


jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 21, 2025

 22. joulukuuta 2025

Joulun punainen

Tekoälyn mukaan:
”Joulun punainen väri tulee useista lähteistä: kristillisestä perinteestä (rakkaus, uhri, Pyhä Henki, marttyyrit), joulupukin esi-isän Pyhän Nikolaoksen piispallisten asujen (punainen, valkoinen) väreistä ja vahvasti yhdysvaltalaisesta, 1930-luvun mainoskampanjasta, joka vakiinnutti pullean, punaiseen pukeutuvan joulupukin hahmon, jonka Coca-Cola toi tunnetuksi. Punainen väri yhdistetään myös joulun lämpöön, iloon ja perinteisiin koristeisiin, kuten tonttujen hattuun”.

Tekoäly saattaa tuottaa virheellisiä tulkintoja.


jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 22, 2025

 23. joulukuuta 2025

Sous Vide - kinkku

Vakuumikypsennys eli sous vide -kypsennys on menetelmä, jossa ruoka-aine kypsennetään, jäähdytetään ja säilytetään tyhjiöpakkauksessa. Menetelmä on erityisen suosittu suurkeittiöissä mutta alkanut yleistyä myös kotikeittiöissä.

Olen paistanut kinkkuja uunissa ja keittänyt kokiksessa. Viime vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa Sous Vide menetelmää. Ensikertalaisena sain aikaiseksi ehkä parhaan kinkun ikinä.

Minulla on kokemusta Sous Vide tekniikasta grillipihvien, ribsien yms. kanssa, mutta 4 kg kinkun valmistaminen vähän jännitti. Lopputulos onnistui, kun huomasin että sirkulaattorin lämpötilamittaus näytti liian alhaista lämpötilaa. Lisäämällä oman lämpömittarin kylvetysaltaaseen, homma alkoi pelaamaan.

Sous vide -kinkun perusperiaatteet:

* Tyhjiöpakkaus: Kinkku vakuumoidaan
* Vesihaude: Pussi upotetaan vesihauteeseen, jossa vesi on tarkasti säädellyssä lämpötilassa (esim. 60-75°C, riippuen halutusta koostumuksesta)
* Kypsennysaika: Aika riippuu kinkun koosta ja lämpötilasta, mutta on usein pidempi kuin uunissa
* Loppukäsittely: Kypsennyksen jälkeen kinkku usein kuorrutetaan ja ruskistetaan nopeasti kuumassa uunissa

Kinkku pastöroituu n. 63 asteessa. Mehevä kinkun sisälämpötila SV:llä on 65, murea 70  ja ylikypsä 75 astetta. Itse pidän mehevästä kinkusta.


jokeri59
Irkkaaja
Forum|alt.badge.img+5
  • Aloittaja
  • December 23, 2025
Rakkauden tonttu

24. joulukuuta 2025


Pakkasyö on, ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo.
Kansa kartanon hiljaisen
yösydän untaan kiskoo.
Ääneti kuu käy kulkuaan,
puissa lunta on valkeanaan,
kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.

Ladosta tulee, hankeen jää
harmaana uksen suuhun,
vanhaan tapaansa tirkistää
kohti taivasta kuuhun,
katsoo metsää, min hongat on
tuulensuojana kartanon,
miettivi suuntaan sataan
ainaista ongelmataan.

Partaa sivellen aprikoi,
puistaa päätä ja haastaa
"ei tätä ymmärtää en voi,
ei tää pulma on vasta"
heittää tapaansa järkevään
taas jo pois nämä vaivat pään,
lähtee toimeen ja työhön
lähtee puuhiinsa yöhön.

Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks'-mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!

Tonttu - Vesa Matti Loiri

Tämä jää viimeiseksi postauksekseni täällä yhteisössä. Kiitos!

Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026!


siilineito
Meilaaja
  • Meilaaja
  • December 25, 2025

^ Tuossa oivassa Tonttu-sanoituksessa tosin tuo eräs säe on “puistaa päätä ja hasta” (alkuperäisesti kolmannen säkeistön toinen säe). Sen viimeinen sana siis viittaa runotyyliin kollektivisoidusti hapsiin tai luovasti pohtien jopa tonttulakkiin. Ruotsiksihan Viktor Rydberg jo 1800-luvun lopulla sanaili “skakar huvud och hätta”.

Koko Tonttu-sanoitus sekä suomeksi (Vater Juva, 1926) että ruotsiksi: 

Tonttu Tomten

Pakkasyö on, ja leiskuen

pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen

yösydänuntaan kiskoo.

Ääneti kuu käy kulkuaan,

puissa lunta on valkeanaan.

Kattojen päällä on lunta.

Tonttu ei vaan saa unta.

 

Ladosta tulee, hankeen jää

harmaana uksen suuhun.

Vanhaan tapaansa tirkistää

kohti taivasta kuuhun.

Katsoo metsää, min’ hongat on

tuulensuojana kartanon;

miettivi suuntaan sataan

ainaista ongelmataan.

 

Partaa sivellen aprikoi,

puistaa päätä ja hasta –

» ei, tätä ymmärtää en voi,

» ei, tää pulma on vasta.

Heittää tapaansa järkevään

taas jo pois nämä vaivat pään.

Lähtee toimeen ja työhön,

lähtee puuhiinsa yöhön.

 

Aitat ja puodit tarkastain

lukkoja koittaa nytkyin.

Lehmät ne lehdoista näkee vain

unta kahleissa kytkyin.

Suitset ja siimat ei selkään soi

ruunan, mi myöskin unelmoi:

torkkuen vasten seinää

haassa se puree heinää.

 

Lammasten luo käy karsinaan,

makuulla tapaa ne ukko;

kanat jo katsoo, pienallaan

istuu ylinnä kukko;

kopissa Vahti hyvin voi,

herää ja häntää liehakoi,

tonttu harmajanuttu

Vahdille kyllä on tuttu.

 

Puikkii ukko jo tupahan,

siellä on isäntäväki,

tontulle arvoa antavan

näiden jo aikaa näki.

Varpain hiipivi lasten luo,

nähdäkseen sulot pienet nuo.

Ken sitä kummeksis juuri,

hälle se riemu on suuri.

 

Isän ja pojan on nähnyt hän

puhki polvien monten

nukkuvan lasna; mut mistähän

tie oli avutonten?

Polvet polvien tietämiin

nousi, vanheni, läks – mihin niin?

Ongelma, josta halaa

selkoa, noin taas palaa!

 

Latoon, parvelle pyrkii vaan,

siellä hän pitää majaa:

pääskyn naapuri suovallaan

on liki räystään rajaa;

vaikka pääsky nyt poissa on,

keväällä tuoksuun tuomiston

kyllä se saapuu varmaan

seurassa puolison armaan.

 

Silloin aina se sirkuttaa

monta muistoa tieltä,

ei toki tunne ongelmaa,

näin joka kiusaa mieltä.

Seinän raosta loistaa kuu,

ukon partahan kumottuu,

liikkuu parta ja hulmaa,

tonttu se miettii pulmaa.

 

Vaiti metsä on, alla jään

kaikki elämä makaa.

Koski kuohuvi yksinään,

humuten metsän takaa.

Tonttu puoleksi unissaan

ajan virtaa on kuulevinaan –

tuumii, minne se vienee,

missä sen lähde lienee.

 

Pakkasyö on, ja leiskuen

pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen

aamuhun unta kiskoo.

Ääneti kuu käy laskemaan,

puissa lunta on valkeanaan.

Kattojen päällä on lunta.

Tonttu ei vaan saa unta.

Midvinternattens köld är hård,

stjärnorna gnistra och glimma.

Alla sover i enslig gård

djupt under midnattstimma.

Månen vandrar sin tysta ban,

snön lyser vit på fur och gran.

Snön lyser vit på taken.

Endast tomten är vaken.

  

Står där så grå vid ladgårdsdörr,

grå mot den vita driva,

tittar, som många vintrar förr,

upp emot månens skiva.

Tittar mot skogen, där gran och fur

drar kring gården sin dunkla mur;

grubblar, fast ej det lär båta

över en underlig gåta.

  

För sin hand genom skägg och hår,

skakar huvud och hätta –

» nej, den gåtan är alltför svår,

» nej, jag gissar ej detta.

Slår, som han plägar, inom kort

slika spörjande tankar bort,

går att ordna och pyssla,

går att sköta sin syssla.

  

Går till visthus och redskapshus,

känner på alla låsen.

Korna drömma vid månens ljus

sommardrömmar i båsen.

Glömsk av sele och pisk och töm

Pålle i stallet har ock’ en dröm:

krubban han lutar över,

fylls av doftande klöver.

  

Går till stängslet för lamm och får,

ser, hur dom sova där inne;

går till hönsen, där tuppen står

stolt på sin högsta pinne;

Karo i hundbots halm mår gott,

vaknar och viftar svansen smått,

Karo sin tomte känner,

dom äro gode vänner.

  

Tomten smyger sig sist att se

husbondfolket det kära,

länge och väl han märkt att dem

hålla hans flit i ära.

Barnens kammar han sen på tå

nalkas att se dom söta små,

ingen må det förtycka:

det är hans största lycka.

 

Så har han sett dem, far och son,

ren genom många leder

slumra som barn; men varifrån

kommo de väl hit neder?

Släkte följde på släkte snart,

blomstrade, åldrades, gick, men vart?

Gåtan, som icke låter

gissa sig, kom så åter!

 

Tomten vandrar till ladans loft:

där har han bo och fäste

högt på skullen i höets doft,

nära vid svalans näste;

nu är väl svalans boning tom,

men till våren med blad och blom

kommer hon nog tillbaka,

följd av sin näpna maka.

 

Då har hon alltid att kvittra om

månget ett färdeminne,

intet likväl om gåtan, som

rör sig i tomtens sinne.

Genom en springa i ladans vägg

lyser månen på gubbens skägg,

strimman på skägget blänker,

tomten grubblar och tänker.

  

Tyst är skogen och nejden all,

livet där ute är fruset.

Blott från fjärran av forsens fall

höres helt sakta bruset.

Tomten lyssnar och, halvt i dröm,

tycker sig höra tidens ström –

undrar, varthän den skall fara,

undrar, var källan må vara.

 

Midvinternattens köld är hård,

stjärnorna gnistra och glimma.

Alla sover i enslig gård

gott intill morgontimma.

Månen sänker sin tysta ban,

snön lyser vit på fur och gran.

Snön lyser vit på taken.

Endast tomten är vaken.