Sähköautokeskustelu

Itse odottelen innolla, että pääsen ajamaan taas sähköautolla “Lappiin”. Perinteinen Lahti-Kuusamo-Lahti -reissu odottaa jälleen joulun tienoilla.

Ollaan tätä väliä ajettu alkuun polttiksilla ja nyt siis sähköautoilla. Matka-aika ei ole kasvanut yhtään. Reissut on sinne myös halvempia tehdä.

Että en sitten tiedä mikä tässä on ongelma. 🙂 Jollain muulla niitä tuntuu olevan. Sellaisilla, joilla ei ole sähköautoa, eikä edes kokeillut sellaista.

​@TeroRe tässä sinulle faktaa niistä halvoista sähköautoista? 

Citroën ë-C3 on uusi täyssähköauto, jota kaupataan myös suomalaisille varsin aggressiivisella eli jopa alle 24 000 euron hankintahinnalla.

Norjassa ë-C3:n uusimmalla versiolla eli koriltaan pidennetyllä ë-C3 Aircrossilla on tehty hiljattain myös tuhannen kilometrin toimintamatkatesti, jonka tulokset ovat karua kuunneltavaa.

Asialla on tunnettu norjalainen sähköautotubettaja Björn Nyland, jonka mukaan 44 kilowattitunnin LFP-akulla varustettu Citroën ei ole pitkillä matkoilla todellakaan omimmillaan. 

Kun Nyland aloittaa testinsä ja suuntaa moottoritielle, paljastuu ensimmäinen yllätys. Vain noin 140 kilometrin ajon jälkeen akussa on moottoritien jäljiltä jäljellä enää 11 prosenttia varausta.

Ero mainonnassa luvattuun on suuri, sillä auton toimintamatka on WLTP-mittausstandardin mukaan 300 kilometriä. 

hdessä nämä tarkoittavat, että odotuksissa olleen 300 kilometrin sijaan piskuinen Sitikka kulkee moottoritiellä kerralla vain noin 160 kilometriä, ennen kuin lataus alkaa olla jo täysin välttämätöntä.

– Tämä on todella outoa, Nyland sanoo videolla.

Kun Citroën saadaan pikalaturille, lataustapahtuma alkaa ihan asiallisella 90 kW:n teholla. Pian teho alkaa kuitenkin laskea. Se pidentää latausaikaa.

– Mitä tapahtui niille 100 kW:lle, jotka piti saada, ihmettelee Nyland?

​@TeroRe Kuusamo ei ole Lappia se on kaupunki pohjois-suomen maakunnassa.

​@AsiakasY Mitä horiset?  

• Valuuttalainojen riskit: 1980-luvun lopun luottorallin seurauksena monet olivat ottaneet lainoja ulkomaan valuutoissa (kuten markassa tai sveitsin frangeissa), mikä näytti houkuttelevalta matalien korkojen vuoksi.
• Markan devalvaatio ja devalvaatio: Suomen markan arvo heikkeni voimakkaasti laman aikana, ja sen kellumaan päästäminen syyskuussa 1992 johti monien valuuttalainojen arvon räjähdysmäiseen nousuun ja lainojen todellisen takaisinmaksuvelvollisuuden moninkertaistumiseen.
• Pankkikriisi: Lainoihin liittyvä kriisi paheni, kun pankit ajautuivat vaikeuksiin ja jotkut joutuivat Suomen Pankin haltuun.
• Vaikutukset: Laman ja valuuttalainojen seuraukset olivat erittäin vakavia. Monien kotitalouksien taloudellinen tilanne heikkeni dramaattisesti, ja monet menettivät kotinsa ja omaisuutensa, mikä johti lamasta toipumiseen erittäin pitkään.  Siinä sinulle vähän faktaa valuuttalainoista.

Tiedän, olen Posiolta kotoisin, joka taasen on Lappia.

Koska Kuusamo ei kuulu virallisesti Lappiin niin siksi laitoin Lapin hipsuihin, kuten huomaat.

Ketjussa oli hiljattain puhetta vääristä faktoista ja väittämistä mitä tulee sähköautoihin. Niitä tulee koko ajan vain lisää.

​@Goyahkla 

Tässä hyvä kirjoitus WLTP-mittauksen ilmoittamasta toimintamatkasta. Kannattaa lukea ajatuksella. Ja katso myös siellä oleva taulukko eri autoista ja ilmoitetusta rangesta ja todellisesta rangesta. Samat asiat pätevät myös tuohon Citroeniin.

https://go-e.com/fi-fi/aikakauslehti/wltp

Ja mitä tulee noin 160 kilometrin rangeen, joissain random-olosuhteissa (et laittanut mitään linkkiä videoon tai artikkeliin niin tietäisi mitä ja miten siellä on testailtu) niin keskiverto suomalainen ajoi ennen koronaa reilut 50 kilometriä päivässä. Joten sitikan range riittää enemmän kuin hyvin keskiverto suomalaiselle.

https://tekniikanmaailma.fi/suomalainen-autoilija-ajaa-keskimaarin-52-km-vuorokaudessa-nain-paljon-aikaa-suomalaiset-kayttavat-liikenteessa/
 

Millaisen pakkauuden maantienielijäpolttiksen muuten saat 24k eurolla, ihan mielenkiinnosta kysyn?

Jos sinulle on se ja sama millä ihmiset ajaa niin ihmeen paljon kuitenkin jaksat aiheesta kirjoitella ja jos en aisti aivan vallan väärin niin aihe herättää sinussa myös voimakkaita tunteita?

Menee nyt kyllä pahoin Off-topic ja lupaan että tämän jälkeen en tätä enää kommentoi

Mutta en horise yhtään mitään. 90-luvun alku oli julmaa aikaa, en kiistä. Kuten aiemmin totesin, niin isälläni oli valuuttalainaa ja devalvointi vaikutti sen arvoon. Mutta ei aiheuttanut meille ongelmia. Lainahan oli tosi edullista tuohon aikaan, siis ennen devalvointia. Muistaakseni kotipaikkakunnalla, jossa oli paljon pieni yrityksiä, ei kovin montaa konkurssia tullut.

Devalvaatioiden taustallahan oli tuolloin surkeassa kunnossa ollut vientiteollisuus, joka sai kilpailukykyä kun markan arvo muihin tipahti. Eli tuli kustannushyötyä. Isoja vientiteollisuuden firmoja ei vähempää voinut kiinnostaa mitä muille tapahtuu. Sitten valtio vielä alkoi tukemaan pankkeja isoilla summilla luottotappioiden vuoksi. Ja pankit alkoivat lahtaamaan terveitä firmoja oikein urakalla. Pahin taisi olla valtio-omisteinen Postipankki. Monella yrityksellä oli varallisuutta enemmän kuin velkaa, mutta silti lainat irtisanottiin ja seurauksena oli konkurssi. Tuolloin tapettiin paljon terveitä firmoja sillä on vaikutusta tänäkin päivänä työllisyyteen.

Tuo tekoälyn suoltama soopa ei täysin pidä paikkansa, oikeastaan aika pahoin on pielessä

Kannattaa tutustua  myös https://ev-database.org/ sivustoon ja ihan kotimaiseen FLTP.fi.

Näiltä sivuilta löytyy käytännön arvoja

Aika häröksi on mennyt….

Vanhempana pyydän vähän rauhoittumaan.😀

​@Goyahkla ​Tiedän kyllä ettei kaikilla mene nyt hyvin, eikä mennyt 90-luvun laman aikoihin. Mutta vastoinkäymisistä selvittiin, ja selvitään varmaan nytkin.

​@Goyahkla ​@AsiakasY  Haistoin itse 90-luvun laman, kun pankit alkoivat myöntämään jenilainoja poskettoman edullisesti, ja lähes kenelle vaan. Suurimpana STS (Suomen Työväen Säästöpankki), joka liikepankiksi alettuaan ei ihan hallinnut lainamarkkinoita. Pankista muodostettiin myöhemmin roskapankki. Pienemmillä paikkakunnilla kilpailivat Säästöpankkien ja Osuuspankkien pomot siitä, kuka pystyy myöntämään eniten lainoja, ja aika usein jenisidonnaisia. Ja sitten rysähti…

Jotta päästään ketjun asiaan. Itse haistoin vaaran merkit. Mm. asuntomarkkinat ylikuumenivat silloin ilmaiselta tuntuvan lainarahan (korko 5-6%) saattelemana. Oma asuntolainan korko 10-12% tuntui kovalta. Hyppäsin oravanpyörästä ja lähdin ajamaan stadin sinistä, mikä oli jälkikäteen ajatellen hyvä ratkaisu. Entiset työkaverit saivat monoa, minä ajelin bussia. Ja ylitöitä sai tehdä niin paljon kun kerkesi tehdä. Ja perässäni seurasi jopa lääkäreitä.

Jos silloin joku olisi sanonut että bussit kulkee joskus sähköllä, olisi pidetty pellenä.😀 Mutta niin ne vain nykyään kulkevat. Dieseliä pidettiin täysin myrkyttömänä, kuulemma olisi voinut ottaa vaikka hatsit pakoputkesta. Mutta sitten joku tutkija keksi että dieselin pakokaasu taitaakin olla bensahöyryjä myrkyllisempää hengittää. Bussit siirrettiin halleista ulos, ettei kuljettajat kuole…

Kun lama hellitti siirryin taas oravanpyörään, opiskeltuani päättäreillä ja varikolla istuessa lisää jonninjoutavia.

Itse olin erittäin skeptinen sähköautoihin. Automyyjäni sai ylipuhuttua ottamaan hybridin, sillä pelkäsin ettei sähkö riitä silloisille matkoille. Aika nopeasti tykästyin sähköllä kulkemiseen, ja vaihtettiin vuoden vanha hybridi täyssähköön. Lataus, joka oli suurin pelkoni, onnistuu pikalatauksella ja lämmitetyllä akulla kahvitauon aikana. Käytiin Kuusamossakin, mikä täältä katsoen voisi ihan hyvin olla Lappia. 😀

Elämä on mielestäni valintoja täynnä, eikä niitä valintoja pysty tekemään kukaan muu kuin se jonka naama näkyy kylppärin peilistä hampaita harjatessa.

Minä olen tätä mieltä.

Meidän perheessä ajetaan niillä polttomoottoriautoilla vielä ja ajetaan niin kauan kuin ne kestää. Yli kymmenvuotiaita kaikki, joten ekoteko kait tuokin on ettei hanki uutta autoa 🤷‍♀️

Mitä taas tulee sähköautoihin niin niistä ei ole itsellä ainakaan vielä kokemusta tai no olen niitä nähnyt ja kuullut kuinka hiljaisia ne ovat. Sisälle ei kuulu juuri muuta kuin rengasmelu jos sitäkään.

Tiedä sitten olisiko tulevaisuudessa varaa hankkia sähköauto, kun sillekin täällä maaseudulla Oulun seutuvilla olisi kriteereitä : 4-veto, SUV tai pakettiauto, maavara, pitkä range, luotettava merkki mm.

Mielestäni kaikki vaihtoehdot jotka sopii itselle ja omalle kukkarolle ovat hyviä ja hyväksyttäviä…

Itse en ole ikinä pitänyt autoa minään statussymboolina. Nuorempana ajettiin kaikennäköisillä ritsoilla, joita oli kiva korjailla itse. Kun niitä vielä pystyi TeeSeItse-mies korjailemaan.😀

Nyt kun on omakohtaista, ja naapuri tietoa, osaa varoa sudenkuoppia. Pakettiautoista WW Buzz on mielestäni täysi susi. Painava auto alitehoisilla jarruilla on tieliikenteessä pommi.

Naapuri osti Volvo EX90 sähköauton, joka on ehkä suurin SUV, USA:ssa valmistettu. Siinä on sellainen vikapalapeli, ettei pahemmasta tietoa. Ei kyllä USA:ssakaan välttämättä rakenneta priimaa. 😀

Volvo EX90 muistuttaa englantilaista taksia, kun sen katolla on vähän samanlainen möykky.

Joku lineaarinen tutka, joka ei toimi.😀

No en enpä tiedä kaverini mainitsi minulle tuosta ​@jokeri59 mainitsemasta Volvosta mutta hinta ja hyötysuhde verrattuna siihen minkä hän hankki oli riittämätön. Kyllä autolla pitää päästä enemmän kuin 600 km siksi hankki naapurista diesel auton jota ihmettelin kovasti. Hän halusi sellaisen auton millä ei tarvitse istua mittari asemilla vaan pääsee kerralla paikasta A paikkaan B. Kyllä itse ajan vanhalla jenkillä niin kauan kuin meno vettä saa. Kuten aiemmin mainitsin niin ostakaa vaikka kullattu sähköauto ja nauttikaa siitä niin kauan kunnes sitä ei enää päivitetä käy kuten vanhoille puhelimille ei toimi ovat SER jätettä sen jälkeen. Itse tykkään varsinkin keväällä ja kesällä käydä erilaisissa vanhojen autojen tapahtumissa ja tosi mukavaa keskustella harrastajien kanssa ja vaihtaa ajatuksia. On hienoa katseltavaa mitä kukin on saanut talven aikana tehdyksi ja tuonnut sen näyttelyyn kromi kiiltää ja hieno maalipinta niin kyllä niissä riittää porukkaa vauvasta vaariin.

Vuonna 2025 sähköauton ostaminen ei ole kaikille järkevää. Korkea hankintahinta, nopea arvonalenema, latausverkoston ongelmat, akkuteknologian rajoitteet ja verotuksen epävarmuus tekevät sähköautosta monelle riskin. Lue KaaraTV:n kriittinen analyysi.

1. Hankintahinta on edelleen korkea

Vaikka sähköautojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet, perhekäyttöön soveltuvan uuden sähköauton hinta alkaa Suomessa useimmiten 35 000–50 000 eurosta. Tiloiltaan vastaavan kokoisen bensiiniauton saa 5 000–15 000 euroa edullisemmin, mikä tekee polttomoottorista edelleen monelle houkuttelevamman vaihtoehdon.

Käytettyjen markkinoilla ero näkyy entistä selvemmin: sähköautot menettävät arvoaan keskimäärin nopeammin kuin bensiinimallit, sillä teknologia vanhenee nopeasti ja uudet mallit syrjäyttävät vanhat. Tämä tekee sähköautosta riskialttiin sijoituksen etenkin niille, jotka vaihtavat autoa usein.

2. Jälleenmyyntiarvon epävarmuus

Auton arvo määräytyy kysynnän mukaan, ja käytettyjen sähköautojen kohdalla tämä on arvoitus. Akun kunto, lataustekniikan nopea kehitys ja poliittiset päätökset luovat epävarmuutta.

Jo nyt on nähtävissä, että sähköautot, erityisesti vanhemman sukupolven sähköauto, kuten Nissan Leafit ja Renault Zoet, putoavat hinnassa huomattavasti nopeammin kuin vastaavat bensiinimallit. Syy on selvä: lyhyet toimintamatkat ja usein hitaat latausnopeudet tekevät niistä vaikeasti myytäviä.

Yleiskuva on selvä, sähköauton jälleenmyyntiarvo on polttomoottoriautoihin verrattuna ainakin vielä epävarmempi.

3. Latausverkoston pullonkaulat

Suomen pikalatausverkosto on kehittynyt nopeasti ja toimii kaupungeissa ja pääteillä varsin hyvin. Ongelmia syntyy kuitenkin syrjäseuduilla ja lomahuippuina, jolloin latausasemilla voi olla jonoja. Pitkän matkan ajossa tämä voi muodostua stressaavaksi tekijäksi.

Lisäksi julkisen pikalatauksen hinta on noussut. Keskimäärin tien päällä ladattaessa kilowattitunnin hinta on 0,35–0,50 €/kWh, kun taas kotona se on usein 0,15–0,25 €/kWh. Tämä tarkoittaa, että sähköauto ei aina ole selvästi edullisempi kuin bensiiniauto.

4. Akkuteknologian keskeneräisyys

Sähköauton sydän on akku, ja vaikka sen kestävyys on yleensä parempi kuin moni kuluttaja luulee, kompromisseja riittää. Litiumioniakut ovat raskaita, kalliita ja niiden valmistus vaatii harvinaisia metalleja. Tämä nostaa auton hintaa ja herättää ympäristökysymyksiä.

Akun kapasiteetti heikkenee ajan myötä. Useimmissa autoissa kapasiteetista on jäljellä noin 70–80 % kahdeksan vuoden jälkeen, mutta uusiminen voi maksaa mallista riippuen 8 000–20 000 euroa, ja isojen akkujen kohdalla jopa enemmän.

Uuden sukupolven akkuja, kuten kiinteän olomuodon akkuja, odotetaan markkinoille vasta loppuvuosikymmenellä. Tällä hetkellä kuluttaja ostaa tekniikkaa, joka on nopeasti kehittymässä eteenpäin.

5. Epävarmat poliittiset ja verotukselliset päätökset

Sähköautojen verotus on Suomessa jo nyt muuttumassa. Ne on vapautettu autoverosta, mutta niillä on ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Vuonna 2025 sähköautojen käyttövoimavero on noin 1,5 senttiä päivässä / alkava 100 kg, ja vuonna 2026 se nousee 1,9 senttiin.

Hallitus on jo esittänyt sähköautojen ajoneuvoveron kiristämistä, ja tulevaisuudessa voidaan nähdä myös muita uusia veroja, kuten tienkäyttömaksuja.

Myös sähkön hinnan vaihtelu, jonka näimme jo 2022 energiakriisin aikaan, voi nopeasti syödä sähköauton kustannusetua.

Yhteenveto: sähköauto ei sovi kaikille

Vuonna 2025 sähköauto voi olla järkevä hankinta, jos asuu kaupungissa, voi ladata kotona ja ajaa suhteellisen vähän. Mutta monelle suomalaiselle, erityisesti haja-asutusalueilla asuville, paljon ajaville ja auton jälleenmyyntiarvoa pohtiville, se ei vielä välttämättä ole kannattava vaihtoehto.

Sähköautot kehittyvät nopeasti, mutta ennen kuin hinnat, akkuteknologia ja latausverkosto todella kypsyvät, kannattaa monen vielä harkita, onko polttomoottoriauto tai hybridi käytännöllisempi ja helpompi valinta.

​@Goyahkla Olisi hyvä jos sisällön jakamisen sijaan laittaisit vain linkin itse juttuun. Tässä kaikille:

Viisi tärkeää pointtia, miksi sähköauton ostaminen ei ole järkevää 2025

Itsekin seuraan Kaara TV:tä. Seuraan myös Facebookissa Liinpään postauksia. Hän tekee noilla bisnestä, se on hänen työnsä. Hänen artikkelinsa vaihtelevat laidasta laitaan, koska sillä tavalla saa rahaa:

Viisi tärkeää pointtia, miksi sähköauton ostaminen on järkevää 2025

Jännästi menee pointit noissa kahdessa artikkelissa nätisti ristiin.

Jos sinulle ei ole väliä millä ihmiset ajaa niin miksi käytät näin paljon aikaa ja eforttia todistaaksesi meille sähköautouskovaisille ja viherpiipertäjille, että me olemme väärässä ja sinä oikeassa? Ettei sinua kuitenkin vain sähköautot kiinnosta, et vain halua myöntää meille ja etkä ehkä myöskään itsellesi? 😙

Käyhän koeajamassa joku täyssähköauto. Saatat yllättyä. Älä sekaannu hybrideihin.

Samaa olen miettinyt itsekin. Sehän on jokaisen oma asia miten käyttää autoa. Autoilu on kumma laji kun jokaisella tuntuu olevan siihen kanta vaikka itsellä ei ole vaikka autoakaan. Meillä on a-mersu joka on pieni kulutuksinen 4.2 l kulutus 100 km täydellä kuormalla. Tuokin kulutus on vähän alle 100km. Olellisin asia on ennakoida liikenne niin ettei tarvitse jarruttaa kun on vakionopeus käytössä. Vajaammalla kuormalla 3.7 l 100 km. Noihin lukemin pääsee ihan helposti monella tapaa. Tämän takia ei ole tarvetta vaihtaa autoa kun on vähän ajettu 2014 mallia oleva. Kunhan muistaa myös huoltaa auton sekin auttaa asiaa. 

Ennakointi säästää menovettä tai sähköä ja myös tuo lisää turvallisuutta ajamiseen. 👌

Huollot on tärkeitä, saadaan pidettyä kalusto liikenteessä. 😀

Itse jos ja kun ostan auton tulevaisuudessa, todellakin tulee mietittyä ostanko sitä ollenkaan vai otanko liisingillä. Ei viitsisi laittaa rahaa kiinni johonkin, jos sen saa vain kuukausihintaa vasten käyttöönsä. Ei tarvitse murehtia mahdollisista teknisistä oikuista (jos et itse hajota) tai jälleenmyyntiarvosta. Toki joillain on noita takuuhyvityshintojakin olemassa. Mutta vakavissaan ostamisen ja liisaamisen suhteen taidan kallistua liisaukseen.

Sama täällä. Kun meillä oli auto jossain ohjelmapäivityksessä ja akkukotelon tiivistyksessä, niin ajettiin VW ID.3:lla. Sen olisi saanut yksityisleasing sopimuksella 300-400 €kk, joku tarjoushinta. En kyllä kysellyt kuinka moneksi vuodeksi. Kolmen vuoden sopimuksilla auton leasinghinta on n. puolet siitä hinnasta minkä saa tingittyä ostohinnaksi.

Kun alkaa olla ikää, niin ei kannata enää pistää rahoja kolmen vuoden välein uuteen.

Erinomainen nosto. Liisaaminen kasvaa Suomessa ja maailmalla, ihmiset yhä vähemmän haluavat itse omistaa asioita vaan vain vuokraavat sen tietyksi ajaksi käyttöönsä. Huolto- ja arvonalenemismurheet yms. ovat tosiaan jonkun muun huolia.

Minäkin olen miettinyt, että laittaisinko seuraavaksi jonkun yksityisleasingin uudella autolla tai sitten esimerkiksi Ayvensilta saa liisattua myös käytettyjä autoja.

Noissa käytettyjen autojen leasingeissa on se hyvä puoli, että niillä saa auton ajoon vaikka vain 6kk ajaksi kerrallaan. Itse olen sen verran hätähousu ja autointoilija, että yritysleasing 36kk sopimusajalla on ihan liian pitkä aika ajaa samalla autolla. 😀 6kk tai 12kk olisi sopiva, pääsisi ajamaan aina “uudella” autolla sopivin väliajoin. Minulla on vielä 2 vuotta aikaa miettiä, sopimuksen ensimmäinen vuosi tuli juuri täyteen (ja nyt jo hippuiluttaisi vaihtaa johonkin toiseen autoon).

Se juuri kun kuulun niihin Suomalaisiin jotka eivät halua olla jatkuvasti lataamassa sähkövispilää polttomoottori autolla pääsee sellaisiin maisemiin millä sähköautolla ei pääse. Kesälläkin täällä suloisessa Suomessa näkee noita onnettomia autoilijoita joiden auto on piuhan päässä? Itse käytän piuhaa mutta vain talvella kesällä nautin vapaudesta ja autostani sillä jos menovesi meinaa loppua ei muuta kuin lähimmälle mittarille ja lisää bensaa tankkiin ja taas mennään mutkaista tietä eteenpäin.

Teempä kysymyksen onko mitään eroa jarrutuksessa niin että jarrutat vakionopeus päällä vai niin että otat aikaisemmin vakionopeussäätimen pois käytöstä ennen jarrutusta. Kummalla tavalla säästyykö vai eikö säästy bensaa eri tavalla ajaa. 

Vakionopeudensäädin pitää yllä asetettua nopeutta, eikä se siten toimi edes moottorijarruna. Moottorijarrutuksellakin säästetään lähinnä jarruja

Paras säästö saadaan ennakoivalla ajotavalla (ilman kiihdytyksiä ja liikkeelelähtöjä), tai ajamalla tietyllä nopeudella, jolloin polttoaineen tuottama energia käytetään maksimaalisesti. Tarkka nopeus on jotain 80-90 km/h välillä.

Appiukko ajoi aina alamäet vapalla, mutta tuskin sekään säästi mitään, massa kun piti saada taas vauhtiin. 😀

Joskus busseissa ja rekoissa oli pakokaasujarru. Sen kuviteltiin säästävän polttoainetta ja jarruja, mutta niilläkin säästettiin vain jarruja. Helsingissä oli sellainen bussi kokeilussa jossa oli iso “vauhtipyörä” lattian alla. Se alkoi vauhtia hidastettaessa pyöriä vinhasti. Bussi lähti pysäkiltä sen antamalla liike-energialla. Matkustajat alkoivat voimaan pahoin pyörimisen aiheuttamasta huminasta. Ei ollut onnistunut kokeilu...😀

Sähköauto osaa kerätä jarrutusenergian talteen.

​@Satapuu Jos sinulla on tuo A-Mersu ei sinun kannata miettiä miten jarruttaa koska kulutus on pientä.Toisesesta asiasta olisin huolissani jos sinulla rupeaa olemaan lataus ongelmia se tulee kalliiksi sillä siinä onkin vesijäähdytteinen laturi ja sen korjaaminen kyllä maksaa. Mutta hienoa että sinulla on sentään polttomoottorilla toimiva auto nauti pienestä kulutuksesta mutta sitä en mersuissa ymmärrä miksi pitää olla A.B sekä C huolto jos oikein muistan niin C-Mersussa se B huolto oli kallein.

Niitä on monenlaisia huoltoja jotka liittyvät noihin kirjaimiin. A huolto on kevyt B huolto vaativampi ja huomattavasti kalliinpi C huolto on lisähuoltotyölle. Esim jäähdytysnesteen vaihto kestää vajaat 3 tuntia ja maksaa mansikoita. C huolto tarkoittaa alle kolme tuntia kestävää huoltoa.. 

​@Satapuu Joo kyllä tiedän Itsellä oli C-Mersu farmarina.

Mutta nyt tulee lähes trakikoominen juttu Norjasta!

Muutaman vuoden ikäisiä sähköautoja romutetaan – Akkujen vaihto tulisi liian kalliiksi.

Norjassa romutetaan yli 100 sähkö-Jaguaria viallisten akkujen takia.

130 käyttämätöntä Jaguar I-Pace-sähköautoa menee Norjassa romutettavaksi, @uutisoi norjalaislehti Motor. Autot ovat vuosien 2019 ja 2020 mallia, ja niiden hinta uutena oli noin miljoona Norjan kruunua kappaleelta tai vähän yli. Se tarkoittaa pyöreästi 100 000 euroa kappaleelta.

Pienimuotoista skandaalia selittää Jaguarien vialliset akut, jotka roihahtavat aivan liian herkästi palamaan. Tulipaloja on jo syttynyt, ja eräässä tapauksessa Setesdalissa viime syksynä oli Motor.no:n mukaan sekunnista kiinni, ettei raivoisana ilmoille räjähtänyt akkupalo päässyt korventamaan myös omistajan kotitalon seinää.

Maahantuoja Jaguar Land Rover Norge on varoittanut omistajia kirjallisesti siitä, että kyseisiä Jaguar I-Paceja ei saa ladata rakennusten vieressä.

Yli 2000 autoa

Virheellisen akun on valmistanut korealainen elektroniikan ja teollisuuden suuryhtiö LG. Koko maailmassa näitä viallisia vuosimallien 2019–2020 Jaguar I-Pace-yksilöitä on reilut 2000, tiettävästi tarkalleen 2053.

Sähköautojen edelläkävijämaana tunnettuun Norjaan näistä autoista päätyi liki 15 prosenttia, 270 kappaletta.

Noin puolet norjalaisista omistajista on jäänyt odottamaan uutta akkua, mutta toiset ovat palauttaneet autonsa maahantuojalle korvausta vastaan. Yhdessä Motor.no:n raportoimassa tapauksessa korvaus oli 290 000 kruunua eli noin 30 prosenttia hankintahinnasta.

Teknisk Ukebladin mukaan noin 300 000 kruunua eli vajaa 30 000 euroa on käypä hinta viisi vuotta vanhoista Jaguar I-Paceista. Siispä romutettavien autojen yhteishinta on neljän miljoonan euron luokkaa. Uudet akut päälle laskien kokonaistappiot nousevat helpostikin 5 miljoonaan euroon.

Surulliseksi asian tekee todellakin se, että ilmeisesti valmistajakin on katsonut akkujen vaihdon tulevan liian kalliiksi ja näkee järkevämmäksi romuttaa vain viisi vuotta vanhoja autoja.

​@TeroRe Tässä taas yksi syy lisää miksi en hommaa sähköautoa!

Kiitos tiedosta. 🙂