Skip to main content
Telia.fi etusivulle Telia.fi etusivulle

Meidän alueelle ollaan kenties ja ehkä rakentamassa Avoin-kuitu -verkkoa. Tämä on toki herättänyt kiinnostusta monessa puolesta ja vastaan.

Oma kiinnostukseni on ristiriitainen. Toisaalta haluaisin liittymän mutta en niillä ehdoilla jotka ovat hankkeen sivuilla esillä.

 

Tärkein ja ehdottomasti karkoittavin asia on se, ettei liittymästä ole mitään exit-mahdollisuutta. Tähän viittaa seuraavat asiat. Kun kuitu on taloon / kiinteistöön vedetty, alkaa pyörimään kuukausittainen verkonhoitomaksu. Tällä hetkellä tuo maksu on n.19€. Eli reilut  220€ vuodessa hoitomaksuihin. Tämä sinällään ei ole kynnyskysymys. Mutta kun kuitu on taloon vedetty, tuosta maksusta ei pääse ikäpäivänä eroon, jos homma menee kuten sivuilla kuvataan. Tästähän tulee vääjäämättä mieleen, että kun ollaan saatu riittävä määrä talouksia liittymään, voidaan verkonhoitomaksu nostaa vaikka tonniin per viikko. Ja kun liittymästä ei pääse eroon, mitä teet?

Toki verkon rakentajat puhuvat kauniisti, että hoitomaksua ei ole tarkoitus nostaa vaan kenties laskea jos liittyjiä on riittävästi. Kysyn vain, että mitkä maksut ovat laskeneet viimeisten vuosien aikana? Ja toki verkon nykyinen haltija saattaakin olla tuota mieltä, mutta kun verkko myydään aikanaan jollekin toiselle yhtiölle, voi tuo yhtiö tehdä mitä haluaa.

 

Olen nyt ollut kuitenkin verkon rakentajaan yhteydessä ja saisin kuulemma tilauksen "LISÄTIETOJA" kohtaan ns. omat ehtoni mukaan. En ole kuitenkaan vieläkään aivan vakuuttunut siitä, että tuo olisi pätevä. Toki jos sopimukseen saisi sellaisen kohdan jossa verkosta voisi irtautua niin halutessaan ja siten, että kk maksuja ei mene jos operaattori sopimusta ei ole. Nämä on siis luvattu minulle jotta tilaus saataisiin aikaiseksi.

 

Höpinää aiheen sivusta (=

Hauskaa on myös se, että kuitua pidetään esim. sellaisena, että kun ottaa 1G nopeuden, sen saa ja joka paikkaan. Toki tämän saanee kytkimelle ja sen porttiin, jos kerran tässä ratkaisussa kaikille annetaan oma kytkimenportti käyttöön. Jos kuitenkin ajetellaan, että asumme täällä perämettassä jossa nyt kuitenkin on jokunen asukas ja jopa kylä, parikin muutaman kilometrin päässä. En jaksa oikein uskoa, että esim. meidän kohdalle tulisi joku teran tai isompi solmukohta jotta 1000+ käyttäjää voisi surfailla samanaikaisesti omalla gigan nopeudellaan. Ja toki nopeuteen vaikuttaa se, paljonko palveluntarjoajalla, johon siis ollaan yhteydessä, on verkkoa juuri sinulle tarjolla. Eli jos sadan asukkaan verkkoon tuodaan kaikille 1G kuitu, pitää tuosta kytkimestä olla 100G runko ulos jotta saadaan kaikille taattua se 1G ulkomaailmaan jatkuvasti. Jos noita 100G kytkimiä kytketään 100 seuraavaan tähti pisteeseen niin sitten tarvitaan jo 10 000G siitä pisteestä internettiin, jos siis taataan jokaiselle joka ikisenä hetkenä se 1G internettiin. Onneksi tämä ei ole tarpeellista. Sillä internetistä harvemmin saa mitään 1G nopeudella mitään sisään. Saatikka, että siihen olisi jokin erityinen tarve...

Tuolla muissa keskuteluissa näkyy, että on mittailtu verkon nopeuksia ja on saatu vaikkapa 0,5G nopeus. Toinen sanoo, jotta kokeile toiseen palvelimeen niin pääset lähelle gigaa. Toki näin, toinen palvelin on mahdollisesti myös 1G yhteyden päässä ja jos kaksi vaikkapa ajaa samaa testiä, niin teoriassa kummallekin pääsee se 0,5G. Tokikaan ethernet ei ole demokratia... Kun taas toinen palvelin saattaa olla 10G yhteyden päässä ja sieltä saakin jo 10 asiakasta ottaa sen 1G ennenkuin nopeus alkaa teoriassa laskemaan. Se onko kyseisillä palvelimilla sitten mitään sellaista palvelua mitä kyseiset testaajat haluvat onkin toinen juttu. Eli vaikka testillä pääsee testipalvelimeen sen 1G nopeudella, ei se takaa missään nimessä, että samalla nopeudella pääsisi vaikkapa Netflix palveluun. Tokikaan tuollaista nopeutta sinne ei tarvita. Muutama mega riittää.

Se mihin tuo 1G nopeus eniten vaikuttaa, on se, jos vaikkapa sinulla on suuri perhe / yhteisö jolla on paljon yhtäaikaista liikennettä internetistä sisään päin. Eli jos vaikkapa 10 ihmistä katsoo samaan aikaan sieltä Netflixistä omaa ohjelmaansa 5M per stream, niin sisään pitää tulla vähintään 50M kaista. Toki jos imee jotain tiedostoa samaan aikaan jostain sellaisesta paikasta josta saa vaikkapa sen 500M samaan aikaan, niin katselu ei hyydy eikä imuttaminen. Toki tiedosto on jo kohtalaisen kokoinen jos vaikka sen pari tuntia imee 500M/s. =)

Itse yritin just tänään selvitellä valokuidun hyödyntämisen hintaa Lahessa. Kaikki on työn ja tuskan takana (verkko dna:n). Ei voi olla mitään järkeä siinä että yksi toimija kaivaa kuitua maahan kilometreittäin ja sitten hinnoittelee itsensä siten että kuitu on käyttämätön! Eli meidänkin uudella asuin alueella kuitu on vedettynä jokaiseen taloon muttei asennettuna siitä eteenpäin yhdessäkään! Että sellaista sarvikuonojen toimintaa.

Nyt ne turhat puheet Suomen erinomaisuudessa voi heittää takametsään.

Ja kohta on ihan kunnolla käsissä se paljon hehkutettu 5g. Niistä tolpista se 5g ei pitkälle toimi... 

Huvitti lukea thaimaansuomalaisesta että Thaimaassa saavat koronan takia nyt joksikin aikaa ilmaiseksi nettiyhteyksiä luureihinsa mm etätöiden ja -koulujen vuoksi. Mitähän meidän kehittynyt infra tekee asioiden eteen?

Pysytään terveinä.

Varmaankin tällä ylläpitomaksulla maksetaan niitä verkon rakentamiseen otettuja lainoja pois. Avoinkuitu malli on kyllä toisaalta aika hyvä ja itse uskosin, että tämä ylläpitomaksu tulee laskemaan siihen, että vastaa oikeita ylläpitokuluja kun ne lainat maksettu pois (2-10 vuotta). Mutta minullekkin on epäselvää se, että joutuuko sitä maksamaan hamaan tappiin, ainakin joissain avoinkuitu verkoissa kyseistä maksua ei mene jos ei käytä liittymää (Elenia/Telia).

 

Ja pitäähän avoinkuituliittymänkin pystyä irtisanomaan niinkuin sähkö ja vesi liitymänkin, toki sitten joutuu maksamaan jonkun liittymismaksun.

 

Sitä en usko, että ylläpitomaksusta tulee mikaan rahastusmaksu, asiakkaat kaikkoaa ellei käy niinkuin sähkön siirrossa.

 

Ja tuosta nopeudesta, jos kaikilla gigan liittymä niin kuinkamoni oikeasti sitä käyttää kaistan täydeltä? Kysyppä vaikka töistä/koululta minkänopeuksinen netti siellä on, voit yllättyä kuinka hyvin vaikka 100M netti riittää työpaikalla ja kukaan ei juurikaan huomaa sen hidastumista jos osa latailee isoja tiedostoja. Kunnollinen reititin, joka jakaa kuorman tasapuolisesti, niin ei tule ongelmia.

 

Operaattorithan tekee oletuksia ja 100 huoneiston taloyhtiiön voi mennä vain yksi gigan kuitu, siltikin kaikki voivat tilata sen gigan netin (toki siellä missä asuin pystyi tilaamaan vain 100M VDSL), joten hidastumisen tulee huomaamaan vain ne, jotka kaista täynnä latailevat ja kyllä se operaattori kapasiteettia lisää kun verkosta nopeus alkaa loppumaan kesken.

 

 

@Tepin@  kirjoitti:

Itse yritin just tänään selvitellä valokuidun hyödyntämisen hintaa Lahessa. Kaikki on työn ja tuskan takana (verkko dna:n). Ei voi olla mitään järkeä siinä että yksi toimija kaivaa kuitua maahan kilometreittäin ja sitten hinnoittelee itsensä siten että kuitu on käyttämätön! Eli meidänkin uudella asuin alueella kuitu on vedettynä jokaiseen taloon muttei asennettuna siitä eteenpäin yhdessäkään! Että sellaista sarvikuonojen toimintaa.

Nyt ne turhat puheet Suomen erinomaisuudessa voi heittää takametsään.

Ja kohta on ihan kunnolla käsissä se paljon hehkutettu 5g. Niistä tolpista se 5g ei pitkälle toimi... 

Huvitti lukea thaimaansuomalaisesta että Thaimaassa saavat koronan takia nyt joksikin aikaa ilmaiseksi nettiyhteyksiä luureihinsa mm etätöiden ja -koulujen vuoksi. Mitähän meidän kehittynyt infra tekee asioiden eteen?

Pysytään terveinä.

Ainakin Netplaza nosti kaikille netin nopeutta 500 megaan https://www.netplaza.fi/uutiset/netplaza-nostaa-asiakkaiden-valokuituyhteyden-suorituskykya-poikkeusolojen-ajaksi/

 

Muka EU:ssa voi nettikaatua ja pitää videoiden kaistaa pienentää, taitaa oikeasti palveluntuottajien palvelimista tehot loppua ja haluavat voitot maksimoida.

 

Jospa se valokuidun selvitys onnistuu paremmin DNA:n kanssa kuin Elisan, ainakin Elisa haluaa tarjota pelkästään kivikautista langatonta tai kuparia tai sitten saat valokuidun jos maksat hirveät summat, vaikka se menisi ihan vierestä.

 

@sorvaar@  kirjoitti:

Tärkein ja ehdottomasti karkoittavin asia on se, ettei liittymästä ole mitään exit-mahdollisuutta. Tähän viittaa seuraavat asiat. Kun kuitu on taloon / kiinteistöön vedetty, alkaa pyörimään kuukausittainen verkonhoitomaksu. Tällä hetkellä tuo maksu on n.19€. Eli reilut  220€ vuodessa hoitomaksuihin.

Voisin arvata että maksulla katetaan se, että avoinkuitu-asiakkaat saavat sen kuituliittymän lähes ilmaiseksi. Valtaosa ei ehkä ymmärrä että kuituliittymän rakentaminen maksaa OIKEASTI noin 10 eur/metri plus tarvttaviin päätelaitteisiin menee herkästi yli viisikin tonnia jos maksetaan molemmat päät. Moniko avoinkuitu-asiakas maksaa todelliset kustannukset, jotka voivat etenkin syrjäseuduilla nousta talon arvoakin suuremmaksi?

 

Todennäköisesti maksusta pääsee kyllä eroon mutta samalla menetetään se kuituliittymä, jota ei välttämättä saa enää takaisin mitenkään / on maksettava täydet liittymiskustannukset uudelleen. Tässäkin viittaan siihen että tuollainen avoinkuitu on toteutuessaan melkoinen mahdollisuus, jota ei läheslään kaikille tarjota. Esimerkiksi minulla ei tällaista vaihtoehtoa ollut ja ainoa mahdollisuus oli rakennuttaa kaikki itse isolla rahalla. Ja edes sekään ei ollut mahdollista ennen kuin pari ystävällistä sielua Telialla otti asian hoitaakseen.

 

@sorvaar@  kirjoitti:

Hauskaa on myös se, että kuitua pidetään esim. sellaisena, että kun ottaa 1G nopeuden, sen saa ja joka paikkaan. Toki tämän saanee kytkimelle ja sen porttiin, jos kerran tässä ratkaisussa kaikille annetaan oma kytkimenportti käyttöön. Jos kuitenkin ajetellaan, että asumme täällä perämettassä jossa nyt kuitenkin on jokunen asukas ja jopa kylä, parikin muutaman kilometrin päässä. En jaksa oikein uskoa, että esim. meidän kohdalle tulisi joku teran tai isompi solmukohta jotta 1000+ käyttäjää voisi surfailla samanaikaisesti omalla gigan nopeudellaan.

Kaikki nettiliittymät ihan ympäri maailmaa ovat kiinni jossain rungossa, jota ne jakavat keskenään. Eli ei ole olemassakaan sellaista tilannetta että ihan jokaisesta pisteestä mihin tahansa randomisti valittuun toiseen pisteeseen saataisiin kaikkiin yhtä aikaa täysi nopeus. Tällaisen toteuttaminen maksaisi jumalattomasti. Siksi runkoverkot mitoitetaan sille kuormalle, mitä nissä todellisuudessa on.

 

Yksittäinen gigabitin nettiyhteys kykenee yli 100 MB/sek tiedonsiirtonopeuksiin, joka tarkoittaa reilusti yli 400 gigatavua tunnssa. Isotkin tietomäärät siirtyvät siis hetkessä paikasta toiseen ja siksi nämä liittymät ovat valtaosan ajasta tyhjäkäynnillä, jolloin runkoverkon kapasiteettia jää muille. Keksitkö äkkiä sovelluksen jossa kaikkien alueella olevien käyttäjien pitäisi siirtää teratavujen kokoisia tietomääriä paikasta toiseen tasan samalla ajanhetkellä? Itse en sellaisia keksi. Ns. "normaalin" käytön (webbi, netflix yms) aikana gigabitin nettiliittymä käy lähes tyhjäkäyntiä. Ainoa jolla sinne saadaan kuormaa on nimenomaan isojen tiedostojen siirto, esim. backupit. Niitä kukin tekee milloin tekee, kuinka todennäköistä on että esimerkiksi 10 ihmistä keksisi tehdä ne juuri samaan aikaaan? Kuinka monella noista kymmenestä on käytössään edes pilvipalvelua, jonne mahtuu tetaravujen määrä tietoa. Veikkaisin, että ei yhdelläkään kymmenestä, vaan on otettava paljon suurempi otanta. Lisäksi vielä tällä hetkellä Telian gigabitin kuituliittymissä on lähtevä kaista rajoitettu 100 Mbittiin eli edes tuo backuppien ajo ei runkoverkkotasolla erotu edes taustakohinasta. Tämä rajoite saadaan toivottavasti lähiaikoina pois.

 

Käytännössä alueverkot ovat käsittääkseni vähintään 10 Gbit nopeuksisia. Näissä voi olla päätelaitteena kytkin, jonka perässä on korkeintaan muutamia kymmeniä asiakkaita. Voit itse miettiä, kuinka todennäköisesti näistä muutamasta kymmenestä asiakkaasta enemmän kuin yhdeksän haluaisi varata koko käytettävissä olevan kaistan juuri samaan aikaan kuin itse sen varaisit. Tällainen tilanne vaadittaisiin, että huomaisit nopeuksissa jotain eroa.

 

Jossain päin pääkaupunkiseutua olivat virittäneet jonkun omakustannenetin, jossa jumalattoman suurelle kerrostalolle (satoja asuntoja) on jaettu vain yksi gigabitin runkoyhteys. Silti asukkaat ovat kuulemma olleet ihan tyytyväisiä järjestelyyn.

 

Tärkein ominaisuus kuidussa onkin se, ettei TILAAJAYHTEYTTÄ jaeta muiden asiakkaiden kesken, kuten tilanne on kaikissa mobiililaajakaistoissa nyt ja tulevaisuudessa (koskee myös 5G:tä). Näissä on perusongelmana se, että jo lähtökohtaisesti kuitua paljon hitaampi tilaajayhteys on kaikkien alueella olevien kyseistä liittymää käyttävien yhteisessä hallinnassa. Mikään ei myöskään aseta rajaa sille, montako asiakasta siellä voi olla yhtä aikaa ja koska halvin nettiliittymä on yleensä mobiililaajakaista niin siellä myös on paljon käyttäjiä. Tähän perustuu mobiililaajakasitan huonous. Kiinteän verkon puolella tilanne on ihan erilainen koska käyttäjä on suhteessa vähemmän (suurimmalla osalla suomalaisista ei ole varaa/kiinnostusta valokuituun) ja lisäksi kiinteällä puolella on selkeät rajat sille paljonko siellä on asiakasportteja, eikä niitä tule sinne lisää ilman rakentamista.

 

Lisäksi kun maahan kaivetaan kuitua, on käytetyissä kaapeleissa aina useita kuituja, jopa kymmeniä kuituja. Tämä on herkästi yli sen tarpeen mitä rakennushetkellä tarvitaan ja niinpä sinne jää valmiiksi rakennettua kapasiteettia käyttämättä, joka voidaan ottaa myöhemmin käyttöön. Juuri tällaiseen yksityiskohtaan perustui sekin, että meikäläinen ylipäänsä sai kuituyhteyden.

 

Reilun parin vuoden kokemuksella Telian 1000/100 Mbit liittymästä säännöllisesti speedtestiä yms. ajelleena voin myös kertoa että en ole koskaan havainnut mitään hidastumista nopeuksissa, mihinkään vuorokaudenaikaan. Aina sieltä tulee suurin piirtein samat tulokset, ihan pieniä vaihteluita toki on mutta ei mitään sellaista minkä voisi laskea edes merkittäväksi eli esim. download-nopeus on kyllä ihan aina enemmän kuin 900 MBit/s, vaikka operaattori lupaa yhteydelle muistaakseni 600 Mbit/s nopeutta. Ulospäinkin saa hieman yli luvatut 100 Mbit/s.

 

Mitä tulee gigabitin liittymän riittävyyteen suurperheessä niin yksittäinen gigabitin kuitu riittäisi yli kuuteenkymmeneen yhtäaikaineen UHD NetFlix-katseluun, joka vaatii 15.25 Mbit/s kaistaa. Käytännössä perhepaketti sallii enintään neljä yhtäaikaista katselua. En ole myöskään ikinä huomannut mitään eroa Netflixin käytössä vaikka samaan aikaan on ollut menossa kaikkea muutakin netinkäyttöä.

 

Tietyistä nettipalveluista kuten esim. Google Driven pilvestä ja eräistä kotimaisista vastaavista saa kyllä ladattua dataa kotiin jokseenkin täydellä gigabitin nopeudella. Silti edes tällaisen latauksen kanssa samaan aikaan suoritetussa Netflix-katselussa ei ilmennyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Edelleen täysi 4K kuvanlaatu täysillä bittivirroilla. Todennäköisesti oma reititin osaa priorisoida liikennettä siten, että isojen tiedostojen siirto väistää striimausliikenteen tieltä.

Vastaa


Käyttöehdot
Evästeasetukset