kirjoitti:
Terve.
Olen muuttamassa vanhempaan kerrostaloon jossa ei ole maadoitettuja rasioita kuin keittiössä ja kylppärissä.
Soneran kaapelinetti muuttaa mukana ja liittymän pitäisi siirtyä huomenna.
Takoituksena olisi kytkeä pöytätietokone, monitori, telkka (käytännössä toinen monitori) sekä kaapelimodeemi (ja ehkä asuksen reititin) samaan jatkojohtoon, ja jatkojohto kiinni maadoittamattomaan rasiaan. Kaapeli menee seinästä vain modeemiin, ei telkkaan.
Ei kai tästä tulee mitään ongelmia? Kyllähän tuota kaapelia ainakin kyseisen osoitteeseen myydään, niin luullakseni kaikki on ok? Vähän vain tuolla aivonperukoilla kolottaa tuo maadoittamaton pistorasia tuon kaapelimodeemin kanssa, niin ajattelin että kysynpä täällä asiasta.
edit: Niin ja jossain myös törmäsin sellaiseen suositukseen että kaapeliin laittaisi galvaanisen eristyksen. Hyötyä, haittaa?
Terve!
Ehkä ei kuitenkaan ole järkevää laittaa sitä maadoitettua jatkojohtoa maadoittamattomaan pistorasiaan.
Jos suojamaadoittamattomaan pistorasiaan laitetaan suojamaadoitettu jatkojohto ja siihen taas metallirunkoisen laitteen, esimerkiksi tietokoneen, suojamaadoitettu johto, ei suojamaadoitus kuitenkaan ole käytössä. Jos laitteeseen tulisi sellainen vika, että jännite pääsisi metallirunkoon, sulake ei palaisi. Tällöin tietokone muuttuisi viihdelaitteesta erittäin vaaralliseksi laitteeksi.
Täällä lisää infoa : http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/27/johdot-jarkevammin-10-vinkkia-sahkoturvalliseen-kotiin
Onko mitään eroa missä kohtaa suojamaadoitusta ei ole? Jatkojohdolla ei merkitystä, onko maadoittamaton tai maadoitettu jos pistorasia ei ole maadoitettu. Sama ongelma siinä on.
Kaapelinettiin ei oikeastaan vaikuta onko pistorasia maadoitettu tai ei. Ihan yleistä on että vanhemmissa kerrostaloissa jossa sähköt ennen 2000 lukua ettei ole maadoitettuja pistorasioita silti voidaan käyttää turvallisesti. Asialle ei voida tehdä yleensä mitään sillä maadoitus tulee aika kalliiksi koska koko sähköverkko pitää vetää uusiksi. Maadoitus pitää siis vetää oikeasti maadoituskiskoon eikä ns. "nollauksia" saa enään tehdä.
Sähkölaitteen vikatilanteissa kuitenkin maadoituksessa on hyötyä jos virtaa pääsee metallirunkoon. Yleensä näin käy jos eristeen esim sähköjohdossa on huonot tai kuluneet. Heti jos havaitsee kuluman pitää eristää se... Teippaus ehkä eriste mutta eipä ole oikea tapa sekään.
---
Sitten otan kantaa tohon linkkiin jonka linkkasi:
1. Teippaus ei saa tietenkäänt ehdä mutta totuus on että sitä tehdään.
2. Pistorasioita ei saa itse asentaa vaikka osaisi... Olen itse nähnyt vaikka mitä virityksiä näissäkin kun Tee-Se-Itse päässyt mukaan. Käytä jatkojohtoja siksi mutta maltillisesti. Huomioi sulakkeen koko ja ei tietenkään mitään ketjutuksia saa tehdä (tämä vaikuttaa sulakkeen palaamisaikaan, joka huono juttu vikatilanteissa). Jatkojohtoja käyttävät jokainen pysyvään asennukseen, esimerkiksi TV tason alle. Miksi lähteä kieltämään kun jokainen tekee sitä? Onko sinulla 6 eri pistorasiaa seinässä siinä kohtaa?
@olkitu kirjoitti:
@kiisseli67Onko mitään eroa missä kohtaa suojamaadoitusta ei ole? Jatkojohdolla ei merkitystä, onko maadoittamaton tai maadoitettu jos pistorasia ei ole maadoitettu. Sama ongelma siinä on.
Kaapelinettiin ei oikeastaan vaikuta onko pistorasia maadoitettu tai ei. Ihan yleistä on että vanhemmissa kerrostaloissa jossa sähköt ennen 2000 lukua ettei ole maadoitettuja pistorasioita silti voidaan käyttää turvallisesti. Asialle ei voida tehdä yleensä mitään sillä maadoitus tulee aika kalliiksi koska koko sähköverkko pitää vetää uusiksi. Maadoitus pitää siis vetää oikeasti maadoituskiskoon eikä ns. "nollauksia" saa enään tehdä.
Sähkölaitteen vikatilanteissa kuitenkin maadoituksessa on hyötyä jos virtaa pääsee metallirunkoon. Yleensä näin käy jos eristeen esim sähköjohdossa on huonot tai kuluneet. Heti jos havaitsee kuluman pitää eristää se... Teippaus ehkä eriste mutta eipä ole oikea tapa sekään.
@olkitu On sillä väliä, ihan kuin tuossa lukee. Jos pistorasia on suojamaadoittamaton, niin silloin myös jatkojohdon kannattaa olla suojamaadoittamaton. Minulle sähkömies teroitti tuota asiaa edellisessä asunnossa, niin myös sanotaan tuossa linkissä. Toki voi olla noin hyvä tuuri ettei koskaan satu mitään sähkövikaa ja oikosulkua. Mutta harmittaa se varmaan, jos sen takia yksi tai useampi laite kärvähtää.
Siis pistorasian on hyvä olla maadoitettu ja sitten tietenkin jatkojohto koneeseen asti. Mutta jos kyseessä suojamaadoittamaton pistorasia jatkojohdolla ei ole merkitystä kun vikatilanteessa sama lopputulos. Tietenkin hyvä käyttää suojamaadoittamatonta siinä mielessä että ainakin kytkijä näkee siitä että ei ainakaan ole maadoitettu.
Jos mennään sun perusteella niin koko elektroninen laite pitäisi olla myös suojamaadoittamaton... Ei siinä väliä missä kohtaa katkeaa jos ei mene maahan asti. Kun ei virta palaa maadoituksessa maahan on kyseessä suojamaadoittamaton. Ei ole väliä loppuuko suojamaa kaapeli tietokoneen pistotulppaan vai pistorasiaan joka ei ole maadoitettu. Se on suojamaadoittamaton aina. Turvallinen on vain silloin kun maadoitus tapahtuu maadoituskiskoon. Nollaus on välivaihe maadoituksessa ja oikein tehtynä toimii kyllä. Jatkojohdon sisälle ei saa tehdä nollauksia! (On nähty kun sisällä ollut nollaus, pistä väärinpäin pistorasiaan niin tuli vaarallinen jatkojohto)
Itse asiassa "nollaus" on nykyäänkin sallittu saneerauskohteissa siirryttäessä TN-C -järjestelmästä TN-S järjestelmään, ja päättyvän pistorasiankin ymmärtääkseni saa nollata. Sitäpaitsi mitään maadoituskiskoa ei tuon ajan asennuksista löydy, taulussa on vain PEN -kisko, eli yksi kisko joka toimii samalla nolla- sekä suojamaadoituskiskona.
Joka tapauksessa, jos "nollaus" suoritetaan varsinaisen pistorasian alla kojerasiassa liittimillä ja kytketään tämän jälkeen pistorasialle vaihe, nolla ja maadoitusjohtimet, on asennus täysin sallittu. Ja mikäli ryhmäjohto jatkaa kyseiseltä pistorasialta eteenpäin, on joka tapauksessa tehtävä näin.
Päättyvän pistorasian voi nollata ihan pistorasian omilla liittimillä, lenkittämällä suojamaadoitus sekä nollakoskettimet.
Nolla- ja suojamaadoitusjohtimet ovat joka tapauksessa uusissakin asennuksissa yhdistettynä viimeistään mittauskeskuksella. Eli kyllä tuon "nollauksen" lopputuloksena pistorasia on ihan samalla tavalla maadoitettu kuin että siitä olisi vedetty oma maadoitusjohdin taululle samaan kiskoon mihin se nollajohdin yhdistyy.
Nollauksessa on vaaransa silloin, jos nollajohdin irtoaa jostain välistä ja ryhmässä on kuormia päällä. Tällöin nollattujen pistorasioiden maadoitusliuskat muuttuvat jännitteellisiksi. Tällaiset tapaukset on kuitenkin erittäin harvinaisia, enkä ole kuullut sellaisista ikinä.
Lisäksi erillisen maadoitusjohtimen käyttö vähentää häiriöitä, kun maadoitusjohtimissa ei kulje virtaa eikä niissä silloin tapahdu jännitehäviötä.
Itse olen vaihdellut ja nollannut rasiat surutta tietokoneita varten, tässä pitää sitten muistaa että kaikki kyseisen huoneen rasiat on vaihdettava maadoitetuiksi. Suojaetäisyys maadoitetun ja maadoittamattoman rasian välillä pitäisi olla 4 metriä.
Niin, vielä tuohon jatkojohtoasiaan.
Maadoitetussa jatkojohdossa, joka on kytketty maadoittamattomaan pistorasiaan, eristysvika yhdessäkin laitteessa aiheuttaa sen, että kaikkien jatkojohtoon kytkettyjen suojamaadoitettujen laitteiden kuori on jännitteellinen, koska jatkojohdon maadoitusjohdin on jännitteellinen ja kytkemättä mihinkään.
Maadoittamattomassa jatkojohdossa tällaista riskiä ei ole, vaan ainoastaan viallisen laitteen kuori on jännitteellinen.
@akandu kirjoitti:
Niin, vielä tuohon jatkojohtoasiaan.
Maadoitetussa jatkojohdossa, joka on kytketty maadoittamattomaan pistorasiaan, eristysvika yhdessäkin laitteessa aiheuttaa sen, että kaikkien jatkojohtoon kytkettyjen suojamaadoitettujen laitteiden kuori on jännitteellinen, koska jatkojohdon maadoitusjohdin on jännitteellinen ja kytkemättä mihinkään.
Maadoittamattomassa jatkojohdossa tällaista riskiä ei ole, vaan ainoastaan viallisen laitteen kuori on jännitteellinen.
Tässä pitää ottaakin sanani takaisin. Olet oikeassa... Olisihan pitänyt ajatella tuohon asti kun muita laitteita :)
Muistaa vain että omaan taloon saa tehdä pistorasioihin muutoksia ja kuulostaisi että tiedät sentään mitä teet... Tosiaan nollaus niin helppo mutta kyllä silti virityksiä joku tekee... Parempi se on kuin ei mitään ole.
Itsellä sentään ollut 2000 luvun kerrostalot jossa kaikki maadoitettuja ja vikavirtasuojakytkimetkin löytyy että täälä vaikka tunkis rasiaan niin vetää vikavirrat kiinni.
@akandu kirjoitti:
Niin, vielä tuohon jatkojohtoasiaan.
Maadoitetussa jatkojohdossa, joka on kytketty maadoittamattomaan pistorasiaan, eristysvika yhdessäkin laitteessa aiheuttaa sen, että kaikkien jatkojohtoon kytkettyjen suojamaadoitettujen laitteiden kuori on jännitteellinen, koska jatkojohdon maadoitusjohdin on jännitteellinen ja kytkemättä mihinkään.
Maadoittamattomassa jatkojohdossa tällaista riskiä ei ole, vaan ainoastaan viallisen laitteen kuori on jännitteellinen.
Pitänee isännöitsijältä kysyä tuosta nollauksesta ja mitä se rasioitten vaihto mahtaisi maksaa.
Mutta jos tämä ei ole mahdollista tässä ihan just nyt, niin maadoittamaton jatkis on siis vähemmän huono vaihtoehto.
En nyt ota ihan kaikkeen edellä olleeseen keskustelun juttuihin kantaa vaan tuohon viimeisinpään.
Kannattaa huomioida, että mikäli aikoo "nollata" pistorasian, on samassa huoneessa nollattava myös kaikki muutkin pistorasiat. Tai pistorasioilla pitää olla xxx (en nyt muista) etäisyys toisistaan. Ja tuo etäisyys oli niin pitkä, ettei se yleensä täyty normaalikokoisissa huoneissa sen eri pistorasioiden välillä.
Yksinkertaistettuna tarkoittaa, ettei samassa huoneessa saa olla sekaisin maadoitettuja ja maadoittamattomia pistorasioita.
Niin, siellähän se taisi aiemmin jo tulla mainittuakin nuo toimenpiteet toimesta, jos pistorasioita jälkikäteen maadoitetaan. Hyvä niin.
Täällä on tullut hyvää juttua pistorasioiden muutoksista sun muista, mutta ajattelin vielä yhteen kohtaan ottaa kantaa.
Ei tuossa suurempaa ongelmaa pitäisi syntyä vaikka kytketkin ne kuvaamallasi tavalla maadoittamattomaan pistorasiaan. Omassa kämpässä oli laitteet kytkettynä juurikin noin koska maadotettuja rasioita ei ollut käytössä. Ongelmahan tuossa on se, että laitteilla ei ole yhteistä maapistettä ja potentiaalierot tasoittuvat kytkettäessä, ts. voi kuulua pientä pauketta kun kytket laitteita kiinni. Omassa setupossa tosin kaapelimodeemin tilalla digiboksi, mutta sama ongelma sielläkin.
Samassa tilanteessa kanssasi on aika moni suomalainen joka elää 2000-lukua aiemmin tehdyissä taloissa..
