Skip to main content

Piirtelin vähän mobiilin ja kiinteän yhteyden eroista. Yritin pitää kuvan mahdollisemman kansantajuisena.

Kaikkia liittymiä myydään teoreettisillta maksimonopeuksilla, joka mielestäni vähintäänkin asiakasta harjaanjohtavaa. Siksi päätin tehdä kuvan mistä voi katsoa erilaisten liittymien eroista ja mistä nopeudet koostuvat ja mistä kohtaa liittymä ruuhkaituu ja miksi.

Ehkä jonain päivänä liittymiä myydään niillät tiedoilla ja arvoilla, jotka on oikeasti toteutettavissa.

Sitä odotellessa. Olkaa hyvä :cool:

 

 

T: Tuokki

Hieno ja informatiivinen infograafi.
Sitten kun hinku iskee, laajenna vielä kaapelimodeemiyhteydellä.

@tokel kirjoitti:
Hieno ja informatiivinen infograafi.
Sitten kun hinku iskee, laajenna vielä kaapelimodeemiyhteydellä.

Totta se tuosta puuttuu, mutta on ehkä vähän vaikea kuvata pienellä alueela. KaapeliTV- koaksiaalin kautta saavutettavissa oleva nopeus on toki nopeampi, kun puhelinkuparissa (koska paksumpi suojattu kaapeli, josta läpi menee laajempi taajuuskaista). Kuitenkin nopeuteen vaikuttaa paljon se, että onko kaapeliyhteys toteutettu "vanhalla" tavalla, jossa koaksiaali vedetään talosta taloon usean kiinteistön läpi. Vai tuleeko talon kellariin kuitu, josta jaetaan yhteydet vain kyseiseen taloon.

 

Ensin kuvaamassani toteutustavassa. Ringin pituus vaikuttaa siiihen millaisia nopeuksia voi saavutta, koska matkalla voi olla monia kaapelimodeeja, jotka jakavat yhteystä kaistaa. Jälkimmäisessa (kuitu kellariin) toteutuksessa "rinki" on pienempi ja 2-3Gbit/s nopeudet ovat ihan mahdollisia. Näitähän mm. DNA esittelu pari kuukautta sitten.

 

Mutta yritä mahduttaa kuvaan myös kaapelimodeemin. Vähennän selkeytä tekstejä, niin saan enemmän tilaan A4:lle.

 

T: Tuokki


Ohessa on päivitetty kuva.

 


T: Tuokki


Todella hienon graafin olet jaksanut piirrellä, erittäin informatiivinen. Mobiiliverkoissahan on monta layeria, joskus myös tukiaseman käsittääkseni tukiaseman "backhaul linkit" saattoi olla tukossa, kun ne eivät olleet ajantasalla. Noi luonnollisesti priorisoitu niin että data on siellä viimeisellä sijalla.


No johan nyt! Oletpa tosiaan upean kuvan tehnyt. Sen verran kommentoin tuohon mobiiliverkkoon, että tukiasemassa on usein useampia soluja, joten yhteydet ei ihan aina ole tukossa, jos alueella on laskelmien mukaisesti käyttäjiä. Muuten kyllä varsin paikkansapitävä esitys.  



@EsaPi kirjoitti:

No johan nyt! Oletpa tosiaan upean kuvan tehnyt. Sen verran kommentoin tuohon mobiiliverkkoon, että tukiasemassa on usein useampia soluja, joten yhteydet ei ihan aina ole tukossa, jos alueella on laskelmien mukaisesti käyttäjiä. Muuten kyllä varsin paikkansapitävä esitys.  


Mielelläni perantelisin tuota kuvaa, jotta se olisi myös mobiilinetin kannalta mahdollisimman paikkansapitävä / objektiivinen. Myönnän että kuva on piirretty "vähän" kiinteää yhteyttä myyvästi.

 

Mitä muutoksia sinun mielestä kannattaisi tehdä tuohon mobiilipuolelle ?

 

T: Tuokki


Tukiasemassa ei ole mitään useampia soluja. Tukiasema suuntaavine antenneineen muodostaa yhden solun. Yhden solun sisällä voi olla pienempitehoisia tukiasemia, jotka muodostavat isomman solun sisään oman solunsa. Mutta tällöin isomman "sateenvarjo" solun tulee käyttää matalampaa taajuutta ja pienemmät solut sitten korkeampaa. Solujen reuna-alueilla taajuudet menevät useimmiten päällekkäin, jolloin käyttäjä kärsii ns. samakanavahäiriöstä. Siis tuon kuvan tyyliin. Tosin, siinä mielestäni pitäisi olla päinvastoin nuo kuvatekstit, mutta idea selvinnee kuitenkin.

 



@Kimppikoo kirjoitti:


Tukiasemassa ei ole mitään useampia soluja. Tukiasema suuntaavine antenneineen muodostaa yhden solun. Yhden solun sisällä voi olla pienempitehoisia tukiasemia, jotka muodostavat isomman solun sisään oman solunsa. Mutta tällöin isomman "sateenvarjo" solun tulee käyttää matalampaa taajuutta ja pienemmät solut sitten korkeampaa. Solujen reuna-alueilla taajuudet menevät useimmiten päällekkäin, jolloin käyttäjä kärsii ns. samakanavahäiriöstä. Siis tuon kuvan tyyliin. Tosin, siinä mielestäni pitäisi olla päinvastoin nuo kuvatekstit, mutta idea selvinnee kuitenkin.



 






Solut muodostavat tukiaseman peittoalueen "



Tukiasemassa on yhdestä kolmeen solua, jotka muodostavat tukiaseman peittoalueen. Solun muoto määräytyy sen mukaan, mihin suuntaan ja kuinka korkealle tukiaseman lähetin-vastaanotinyksikön antenni on asennettu ja minkälaisessa maastossa tukiasema sijaitsee.



 



Lähde: http://www.ficom.fi/tietoa/tietoa_4_1.html?Id=1038221839.html



 



Kutsutaan myös sektoreiksi, tukiasemasektoreiksi yms... rakkaalla lapsella on monta nimeä.



 



Se on totta, että matkapuhelinverkko on rakenteeltaan solukko, mutta hämäävää missä tilanteessa mikäkin käsite on relevantti.


Tukiasemassa on nimenomaan solu(ja). Joita myös sektoreiksi nimitetään, kuten  mainitsi.

 

Verkon kannalta solu on se, minkä alla päätelaite on ja mikä sitä palvelee. Tukiasema on vain fyysinen kokonaisuus, johon laitteisto on kasattu. Ja tukiasemasta lähtee yhteys eteenpäin. Tukiasemassa on yleensä 1-3 solua. Esim. kun päätelaite kiertää ympyrää tukiaseman ympärillä vaihtuu aina yhteys solusta toiseen (olettaen ettei ole joku solu ylikuormitettu). Sekä päätelaite että verkko tietävät missä solussa ollaan. Tämän tiedon perusteella voidaan tehdä mm. paikannusta päätelaiteelle tietyllä tarkkuudella vaikka hätätilanteessa.

 

Edellä mainittu sateenvarjosolu systeemi on taas ihan eri juttu eikä sitä edes läheskään aina ole käytössä. Siinä laajemman solun sisällä on pienempiä soluja. Prioriteetissa ylempänä on pienenemmät solut ja vain ellei ne palvele kunnolla liitytään isompaan sateenvarjosoluun. Näin toimitaan tyypillisesti esim LTE800/1800 verkossa. Samaan tukiasemapaikkaan on saatettu tehty tupla solut. Lähialuetta palvelee 1800 ja kauempana olijoita 800.

 

Tukiasemalla ja sen yhteydessä olevilla soluilla on tiettyjä teknisiä piirteitä mitkä niitä yhdistää. Voisi ajatella niin, että niillä on yhteinen "värikoodi". Tämä liittyy solukkoverkon kanavajakorakenteeseen ja sen tunnistamiseen. Silti jokainen solu on "itsenäinen yksikkö" josta päätelaite on kiinnostunut.



@Tuokki1 kirjoitti:

@EsaPi kirjoitti:

No johan nyt! Oletpa tosiaan upean kuvan tehnyt. Sen verran kommentoin tuohon mobiiliverkkoon, että tukiasemassa on usein useampia soluja, joten yhteydet ei ihan aina ole tukossa, jos alueella on laskelmien mukaisesti käyttäjiä. Muuten kyllä varsin paikkansapitävä esitys.  


Mielelläni perantelisin tuota kuvaa, jotta se olisi myös mobiilinetin kannalta mahdollisimman paikkansapitävä / objektiivinen. Myönnän että kuva on piirretty "vähän" kiinteää yhteyttä myyvästi.

 

Mitä muutoksia sinun mielestä kannattaisi tehdä tuohon mobiilipuolelle ?

 

T: Tuokki



Aiemmassa kommentissa viittasin lähinnä tähän: "Esimerkiksi 150Mbit/s / 10 käyttäjälle = 15Mbit/s..."

 

Periaatteessahan se menee juurikin noin, mutta jos tukiasemassa on useampia 4G-soluja (esimerkiksi 800MHz- ja 1800MHz-taajuudet), niin nopeuksien jakautuminen saattaa mennä hieman monimutkaisemmaksi. Joistain paikoistahan löytyy myös jo 2600MHz:n 4G-taajuutta.

 

Tuossa kohtaa on muuttujia sen verta paljon, että tekemäsi kuvaus palvelee kyllä "kärjistettynä" kuvauksena oikein hyvin.


Erittäin hyviä ja asiantuntevia täsmennyksi / korjausehdotuksia tuli. Pitää miettiä voiko noita lisätä kuvaan. Ongelma on vain se, että kuva alkaa olla liiankin "ruuhkainen". Siitä on vaikea jo nyt saada selvää. Todennäköisesti piirran kaksi kuvaa joissa toisessa on mobiili tilanne ja toisessa kiinteä puoli.

 

Kuva on alun perin tehty nimenomaan vähän kärjistys mielessä. Olen toki kiinteän puolen "fani", mutta käytän toki mobiilinettiä tien päällä. Ymmärrän että porukka ottaa (usein talouden realiteettien takia) vain mobiilin yhteyden kodin ainoaksi yhteydeksi. Siihen operaattorit myös kannustava (ja kilpaili on todella kovaa). Kuiten olen sitä mieltä, että mobiili ei sovi ensijaiseksi yhteydeksi kotiin korvaamaan kiinteään. Siitä yksinkertaisesta syystä, että se ruuhkautuun helposti. Varsinkin jo läpi laittaa sellaisa materiaalia kun IPTV (Netfix mm) HD ja 4K materiaalia.

 

On ehkä vähän kerettiläistä (kulutajan) näkökulmasta, että olisi kaikkien osapuolten (myös kuluttajien), että mobiilissa pitäisi maksaa käytön mukaan (kk- kiintiöt poistettaisiin). Maailmalla on todellinen harvinaisuus (onko Suomi ainoa), että mobiilisa ei makseta käytön mukaan. Jos käytön mukaan laskutus olisi normi, niin mobiili verkkojen kuormitus vähenisi ja ne palvelisivat paremmin juuri käyttöä silloin kun olet liikenteessä. Samalla ymmärrettäisiin, että jos sen leffan katsoo mobiilila niin toimisi hyvin (eli olisi ruuhkaa), mutta maksaisi enemmän.

 

Lievennyksenä voitaisiin tuoda tarjontaan ns. mökkiliittymä, jolla saisi päivä / vko tai kk- hinnalla katsoa rajattomasti, mutta liittymä toimisi vain sillä aueella mihin on ostettu. Liittymää ei voisi siirtää ja jos siirrettäisiin, niin muuttuisa käytön mukaan tai ämpäri malliin datan käytön mukaan laskutettavaksi. Mökkiliittymällä operaattori voisi hallita paremmin kuormaa (mökki- ja haja asutusaluilla). Joissa ei välttämättä olisi järkevää / kannataavaa vetää kiinteää yhteyttä joka "savuu". Kaupungissa missä kiinteä on saatavilla malli vähentäisi ruuhkaa ja parantaisi palvelutasoa.

--

Muokkaaja katjane: poistettu nimimerkki allekirjoituksesta


En kovinkaan paljon koe ruuhkaa edes kaupunkialueilla kun sitä verkkoa jos on edes... Ei se yhteys toimi ilman verkkoa sielä ei yleensä toimi kun verkkoakaan ei ole...



 



Operaattorit myyvät minusta ihan fiksusti liittymiä kun niissä katteetkin on sinänsä olemattomia mitä ulkomailla. Lisäksi kun myydään jaettua yhteyttä niin kaikkihan sitä hyväksyy ostajana. Jaetun yhteyden myynti on ihan sallittuakin ja oikeasti taattu yhteys maksasii aivan simona...



 



Puhelinliittymiin kyllä voisi lydä datakatot ainakin heti ensimmäisenä, näin pakotetaan ihmisiä hankkimaan se mobiililaajakaista jolla kustannuksilla saadaan datarohmut maksamaan käytöstä että saadaan rahaa tukiasemiin... 



 



---



 



Samaa mieltä että kiinteä yhteys kotiin mutta on se ero 20€ 4G yhteys joka 150/50 teoriassa kuin se että otat 40€ maksavan ADSL:n 24/1... Siinä ei paljon vaihtoehtoa ole kaverille joten ostakoon jaetun yhteyden. 



 



Lisäksi että Sonera yritti tota mutta kun meillä Elisa sekä DNA joten tässä ollaan ja osa kärsii siitä hitaudesta. Suomessa sitä paitsi ei oo mikään hidas, käykää ulkomailla. Sielä turha kuvitella 100mbps nopeuksia kun käyttö todellakin kovaa. Julkisilla paikoilla muutaman megan nopeudetkin ongelmallisia saada.


@Tuokki1 kirjoitti:

Erittäin hyviä ja asiantuntevia täsmennyksi / korjausehdotuksia tuli. Pitää miettiä voiko noita lisätä kuvaan. Ongelma on vain se, että kuva alkaa olla liiankin "ruuhkainen". Siitä on vaikea jo nyt saada selvää. Todennäköisesti piirran kaksi kuvaa joissa toisessa on mobiili tilanne ja toisessa kiinteä puoli.

 

Kuva on alun perin tehty nimenomaan vähän kärjistys mielessä. Olen toki kiinteän puolen "fani", mutta käytän toki mobiilinettiä tien päällä. Ymmärrän että porukka ottaa (usein talouden realiteettien takia) vain mobiilin yhteyden kodin ainoaksi yhteydeksi. Siihen operaattorit myös kannustava (ja kilpaili on todella kovaa). Kuiten olen sitä mieltä, että mobiili ei sovi ensijaiseksi yhteydeksi kotiin korvaamaan kiinteään. Siitä yksinkertaisesta syystä, että se ruuhkautuun helposti. Varsinkin jo läpi laittaa sellaisa materiaalia kun IPTV (Netfix mm) HD ja 4K materiaalia.

 

On ehkä vähän kerettiläistä (kulutajan) näkökulmasta, että olisi kaikkien osapuolten (myös kuluttajien), että mobiilissa pitäisi maksaa käytön mukaan (kk- kiintiöt poistettaisiin). Maailmalla on todellinen harvinaisuus (onko Suomi ainoa), että mobiilisa ei makseta käytön mukaan. Jos käytön mukaan laskutus olisi normi, niin mobiili verkkojen kuormitus vähenisi ja ne palvelisivat paremmin juuri käyttöä silloin kun olet liikenteessä. Samalla ymmärrettäisiin, että jos sen leffan katsoo mobiilila niin toimisi hyvin (eli olisi ruuhkaa), mutta maksaisi enemmän.

 

Lievennyksenä voitaisiin tuoda tarjontaan ns. mökkiliittymä, jolla saisi päivä / vko tai kk- hinnalla katsoa rajattomasti, mutta liittymä toimisi vain sillä aueella mihin on ostettu. Liittymää ei voisi siirtää ja jos siirrettäisiin, niin muuttuisa käytön mukaan tai ämpäri malliin datan käytön mukaan laskutettavaksi. Mökkiliittymällä operaattori voisi hallita paremmin kuormaa (mökki- ja haja asutusaluilla). Joissa ei välttämättä olisi järkevää / kannataavaa vetää kiinteää yhteyttä joka "savuu". Kaupungissa missä kiinteä on saatavilla malli vähentäisi ruuhkaa ja parantaisi palvelutasoa.


 

Itse ei voi oikein valita, kun ainoa nettiyhteys kotiin mikä on saatavilla on mobiiliyhteys. Nelisen vuotta sitten oli vielä kiinteä 2 Megan netti (adsl), mutta ei ole ollut enää saatavilla pariin vuoteen.

Toivoisin tietenkin että tämä kodin ainoa netti jatkuisi rajattomana ja jos suinkin mahdollista niin vakaampana. 


@kiisseli67 kirjoitti:
@Tuokki1 kirjoitti:

Erittäin hyviä ja asiantuntevia täsmennyksi / korjausehdotuksia tuli. Pitää miettiä voiko noita lisätä kuvaan. Ongelma on vain se, että kuva alkaa olla liiankin "ruuhkainen". Siitä on vaikea jo nyt saada selvää. Todennäköisesti piirran kaksi kuvaa joissa toisessa on mobiili tilanne ja toisessa kiinteä puoli.

 

Kuva on alun perin tehty nimenomaan vähän kärjistys mielessä. Olen toki kiinteän puolen "fani", mutta käytän toki mobiilinettiä tien päällä. Ymmärrän että porukka ottaa (usein talouden realiteettien takia) vain mobiilin yhteyden kodin ainoaksi yhteydeksi. Siihen operaattorit myös kannustava (ja kilpaili on todella kovaa). Kuiten olen sitä mieltä, että mobiili ei sovi ensijaiseksi yhteydeksi kotiin korvaamaan kiinteään. Siitä yksinkertaisesta syystä, että se ruuhkautuun helposti. Varsinkin jo läpi laittaa sellaisa materiaalia kun IPTV (Netfix mm) HD ja 4K materiaalia.

 

On ehkä vähän kerettiläistä (kulutajan) näkökulmasta, että olisi kaikkien osapuolten (myös kuluttajien), että mobiilissa pitäisi maksaa käytön mukaan (kk- kiintiöt poistettaisiin). Maailmalla on todellinen harvinaisuus (onko Suomi ainoa), että mobiilisa ei makseta käytön mukaan. Jos käytön mukaan laskutus olisi normi, niin mobiili verkkojen kuormitus vähenisi ja ne palvelisivat paremmin juuri käyttöä silloin kun olet liikenteessä. Samalla ymmärrettäisiin, että jos sen leffan katsoo mobiilila niin toimisi hyvin (eli olisi ruuhkaa), mutta maksaisi enemmän.

 

Lievennyksenä voitaisiin tuoda tarjontaan ns. mökkiliittymä, jolla saisi päivä / vko tai kk- hinnalla katsoa rajattomasti, mutta liittymä toimisi vain sillä aueella mihin on ostettu. Liittymää ei voisi siirtää ja jos siirrettäisiin, niin muuttuisa käytön mukaan tai ämpäri malliin datan käytön mukaan laskutettavaksi. Mökkiliittymällä operaattori voisi hallita paremmin kuormaa (mökki- ja haja asutusaluilla). Joissa ei välttämättä olisi järkevää / kannataavaa vetää kiinteää yhteyttä joka "savuu". Kaupungissa missä kiinteä on saatavilla malli vähentäisi ruuhkaa ja parantaisi palvelutasoa.


 

Itse ei voi oikein valita, kun ainoa nettiyhteys kotiin mikä on saatavilla on mobiiliyhteys. Nelisen vuotta sitten oli vielä kiinteä 2 Megan netti (adsl), mutta ei ole ollut enää saatavilla pariin vuoteen.

Toivoisin tietenkin että tämä kodin ainoa netti jatkuisi rajattomana ja jos suinkin mahdollista niin vakaampana. 

Joten jatkossa tullaan tarjoamaan rajatonta jaettu kaistaa. Operaattorit ovat aika hyvin lisäneet sitä LTE-A:ta moneen paikkaan joten kunhan oma laite tukee pitäisi nopeudet parantua pikkuhiljaa. 

 

Tuokkihan oli mukana Avoin Kuitu projektissa? Sehän tärkeä edistysaskel saada valokuitu kotiin ja hyvät yhteydet varsinkin yli tuhannen asukkaan alueisiin, eihän sielä ikinä yhdellä 4G tukarilla selviä :)


Meillä jatketaan mobiiliyhteydellä, ei tänne saatu valokuitua vaikka sitä rakennetaan tuossa muutaman kilometrin päässä.

Ei saatu tarpeeksi osallisia tälle tieosuudelle, välimatkat pitkiä ja kiinteistölle matkaa tieltä useampi sata metriä (meillä ainakin 700m).

Mutta odotellaan 5G:tä ja porskutellaan siihen asti 4G:llä, jolla ollaan pärjätty ihan kiitettävästi jo 10 vuotta 🫢

Autotallissakin meillä on vanha 4G-modeemi käytössä:

 


@olkituTuo @Tuokki1  heidän alueelle rakentama kuituyhteys on https://www.helsinginvalokuidut.fi/

 


Muokkaus Merja_J: lisätty tägäys


Jep, mobiili on monin paikoin ainoa vaihtoehto, kun haja-asutusalueilla ei ole asuntoja tarpeeksi tiheään kuituverkon rakentamista varten. Onneksi mobiilissa on viime aikoina ollut hyvää kehitystä esimerkiksi kapasiteetin kasvun myötä.

Nyt voi sitten myös tilata Starlinkin, jos asustaa mobiiliverkon kantamattomissa. Tosin viiveet sillä voivat olla kovia. Eräs tuttu moisen hommasi, joten eiköhän jossain kohden saada käyttökokemuksia.


Sivua https://valokuitunen.fi/taloyhtiot/  luettuani täytyy ihan mielenkiinnosta kysyä seuraavaa:

Asun pääkaupunkiseudulla sen ikäisessä lähiössä, että putkiremontit on jo kuta kuinkin tehty joka talossa. Voinko huoletta olettaa, että yhtiöni valokuituliittymä ilman muuta on tyyppiä FTTB? Onko missään oikeasti otettu käyttöön FTTH tavallisessa kerrostalossa? Minkä ikäisessä?

Kun oletan että on FTTB, niin minkä tyyppisellä kaapelilla talojakamo ja huoneistojakamot on kytketty toisiinsa silloin, kun kaapelointi on linjasaneerauksen yhteydessä vedetty rappukäytävän kautta pinta-asennuksena? Itse asiassa, kun mukana on myös kaapeli-TV, niin kuinka monta erityyppistä kaapelia on vedetty samalla kertaa joka huoneistoon? Sähkötkin?

 

--

Muokkaus AaTanja: muokattu linkki toimivaksi.


FTTB, joskus oli kai vaatimuksena, että asunnosta talojakomoon pitäisi olla cat6 tason kaapelointia ja muistaakseni myös valokuitukaapelit valmiudessa. Ethernetin kautta kyllä saadaan ihan riittävästi palveluita puskettua läpi. Telian Arris-boksit, jotka olivat kuin KTV-modeemeja, tarvitsivat toimiakseen Telian palvelureitittimen, koska kanavat lähetetttiin multicastina. Jos sinulle tulee netti RJ45-pistokkeesta, niin kyllä se hyvin varmasti on FTTB:tä.

Pienemmillä toimijoilla, yleensä jotkin valokuituosuuskunnat, tulee kotiin kaksi kuituparia. Toisessa netti ja toisessa TV-lähetys, jos sen tilaa. Sitten tarvitaan mediamuuntimeksi kutsuttu välikappale. Mikä tahansa reititin, jossa soveltuva kuituportti/paikka moduulille myös kai toimisi.


Vastauksena itselleni. Onhan tämä aika juhlaa, kun tuli 5G saataville näillekin nurkille. Yhteys tulee tosin seitsemän kilometrin päästä. Vielä muutama vuosi sitten ainoa kelvollinen yhteys oli 1M/512Kbps ADSL.

 

Ensi viikolla pitäisi Telian 5G aktivoitua samoille nurkille. Katsotaan, kantaako se millä lailla tänne.

 

Kuituprojekti on jäissä, koska ei tarpeeksi tilaajia ole haja-alueella ollut. Keskustaajaamaan se kaiketi toteutetaan.


Vastauksena itselleni. Onhan tämä aika juhlaa, kun tuli 5G saataville näillekin nurkille. Yhteys tulee tosin seitsemän kilometrin päästä. Vielä muutama vuosi sitten ainoa kelvollinen yhteys oli 1M/512Kbps ADSL.

 

Ensi viikolla pitäisi Telian 5G aktivoitua samoille nurkille. Katsotaan, kantaako se millä lailla tänne.

 

Kuituprojekti on jäissä, koska ei tarpeeksi tilaajia ole haja-alueella ollut. Keskustaajaamaan se kaiketi toteutetaan.

Sama täällä kuidun suhteen vaikka sitä kaivetaan jo muutaman kilometrin päässä. Meidän tieosuudelle (jonka varrella asutaan) n. 21 km pitkä tie, ei saatu tarpeeksi tilaajia.

5G:tä sitten odotellaan 😀


FTTB, joskus oli kai vaatimuksena, että asunnosta talojakomoon pitäisi olla cat6 tason kaapelointia ja muistaakseni myös valokuitukaapelit valmiudessa.

Ei muuten pidä paikkaansa. Traficomin määräys 65 mukaan jos sisäverkkoja saneerataan ja sinne jää toimiva puhelinsisäverkko, niin silloin ei tarvitse rakentaa kuin valokuidut asuntoihin.

Nousukaapelointi on suunniteltava ja rakennettava siten, että talo- tai
alijakamosta jokaiseen asuinhuoneiston kotijakamoon asennetaan
vähintään yksi kategorian 6 parikaapeli ja neljä optista yksimuotokuitua.


Sisäverkkoa uudistettaessa momenteissa 1 ja 3 mainittua parikaapelointia
ei kuitenkaan ole pakko rakentaa, mikäli kiinteistölle on uudistamisen
jälkeen saatavissa kuitu kotiin (FTTH) -liittymiä ja olemassa oleva
puhelinsisäjohtoverkko jää käyttöön. Lisäksi vanhan puhelinsisäjohtoverkon
toimivuus ja johdinparien kytkennät on tarkistettava huoneistokohtaisesti
ja verkosta on laadittava tarkastusasiakirja. Talojakamosta jokaiseen
huoneistoon on oltava vähintään yksi toimintakykyinen johdinpari.


Ei muuten pidä paikkaansa. Traficomin määräys 65 mukaan jos sisäverkkoja saneerataan ja sinne jää toimiva puhelinsisäverkko, niin silloin ei tarvitse rakentaa kuin valokuidut asuntoihin.

 

Luulisi että 60-luvun kerrostalossa on puhelinsisäverkko kunnossa vielä, mutta kyllä täällä täytyy lankapuhelimet kytkeä datapistorasiaan taannoisen ison rempan jäljeltä.

No, otin lopulta porrasjakkaran ja kävin kurkkaamassa huoneistojakamon sisään. Siellä on Orbis-merkkinen mötikkä, jossa lukee VALOKAAPELINOUSU. Eli rempassa on sittenkin vedetty valokaapeli asuntoihin asti? Sehän on hyvä juttu.


Vastaa