Telia Yhteisö
peruuta
Näytä tulokset kohteelle 
Hae sen sijaan kohdetta 
Tarkoititko: 

Mikko Hyppönen ja Janne Koistinen.jpg

 

Kylmä tuuli puhaltaa, talvipäivän valo hiipuu ulkona, mutta sisällä Telian massiivisen datakeskuksen lämpimässä konesalissa vallitsee täysin toinen maailma. Kuuluu tasaista hurinaa ja valot välkkyvät sadoissa räkkikaapeissa, kun suomalaisten data kulkee bitteinä ympäri maailmaa.

 

Datakeskuksen uumenissa kuuluu myös puheensorinaa, kun kaksi Suomen verkkoteknologian keskeistä asiantuntijaa, Telian 5G-johtaja Janne Koistinen ja F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen vaihtavat näkemyksiään tietoturvasta. Miehet eivät olisi voineet löytää parempaa paikkaa tapaamiselle, onhan Telian Data Center Helsingissä on yksi maailman turvallisimpia rakennuksia.

 

Internet on parasta ja pahinta, mitä meille on tapahtunut

 

”Rakastan internetiä. Netti lisää vuorovaikutuksellisuuttamme, tuo meille uusia bisneksen muotoja ja uudentyyppistä viihdettä. Netti poistaa maantieteen. Siitä on valtavia etuja”, innostuu F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

 

”Elämme jättimäisen digitaalisen vallankumouksen keskellä. Teknologia muuttaa maailmaa juuri nyt enemmän kuin mikään teknologinen mullistus koskaan aikaisemmin. Se muuttaa nettiä sekä parempaan että pahempaan suuntaan”, Hyppönen jatkaa.

 

Telian 5G-johtaja Janne Koistinen muistuttaa, että internet avaa tiedon kaikkien saataville ympäri maailmaa ja tiedon avulla ihmiskunta kehittyy ja menee eteenpäin. Asioilla on kuitenkin aina myös kääntöpuolensa.

 

”Meissä ihmisissä on myös heikkoutemme. On aina toimijoita, jotka pyrkivät hyötymään toisten hyväntahtoisuudesta, tietämättömyydestä tai sitten ihan vain välinpitämättömyydestä.”

 

Uhat ovat Koistisen mielestä kuitenkin pieniä verrattuna internetin hyötyihin.

 

”Jokainen meistä pystyy tuomaan kortensa kekoon ihmiskunnan hyväksi. Sillä on valtavan suuri arvo, vaikka pieni joukko pyrkii väärinkäyttämään sitä mahdollisuutta”, Koistinen sanoo.

 

Kun internet poistaa maantieteen rajoitukset, rikollisuus muuttuu täysin maantieteestä riippumattomaksi.

”On yhä todennäköisempää, että kun suomalainen joutuu rikoksen uhriksi, ei rikollinen ole lähimailla vaan maan äärissä”, Hyppönen täsmentää.

 

”Rikostilastoja tarkastellessa ei verkkorikosten määrä Suomessa näytä kovin suurelta.  Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Syynä tähän on ennen kaikkea se, että kun reaalimaailmassa joudumme rikoksen uhriksi, soitamme poliisille, mutta kun joudumme verkkorikoksen uhriksi, yleensä emme tee sitä.”

 

Suomessa on maailman puhtaimmat verkot

 

Uutisia seuratessa tietoturvauhat näyttävät vakavalta ongelmalta. Lähes päivittäin uutisoidaan tietovuodoista, tietomurroista tai haittaohjelmien leviämisestä.

 

Hyppösen mukaan tilanne näyttää pahemmalta kuin se todellisuudessa on. Tietoturva päinvastoin paranee jatkuvasti.

 

”Jos vertaamme tietokoneiden ja kännyköiden tietoturvaa siihen, mitä se oli 10 tai 15 vuotta sitten, niin eroa on kuin yöllä ja päivällä. Voi sanoa, että Suomessa on maailman puhtaimmat verkot. Tähän on monta syytä. Meillä on hyvä konekanta ja käyttöjärjestelmämme ovat ajan tasalla. Viranomaiset ja operaattorit ovat tehneet pitkäjänteistä hyvää yhteistyötä tietoturvan eteen. Olemme myös koulutettua kansaa, ja pieni kielialueemme suojelee meitä jonkin verran”,  analysoi Mikko Hyppönen.

 

Turvallisuutemme perustuu pitkälti avoimiin standardeihin. Avoin standardi tarkoittaa sitä, että eri puolilla maailmaa verkkojen suunnitteluun, rakentamiseen tai operointiin osallistuvat tahot tuovat parhaan osaamisensa yhteiseen hyvään.

 

”Kun tiedämme, kuinka verkot on rakennettu ja kuinka ne toimivat, osaamme rakentaa mekanismeja suojaamaan tietoliikennehyökkäyksiltä”, Janne Koistinen sanoo.

 

”Avoimien standardien ansiosta nykyiset mobiiliverkkomme ovat äärimmäisen luotettavia. Jokainen uusi GSM-sukupolvi – 2G, 3G, 4G ja nyt jo 5G  – on reilusti edellistä vahvemmin suojattu. Voin käsi sydämellä luvata suomalaisille, että 5G-verkko on ehdottoman turvallinen”, sanoo Koistinen.

 

Verkkorikollisuus yhä jättimäisempi ongelma motiivina lähes aina raha

 

”Käynnissä on jatkuva taistelu verkon hallinnasta ja verkkorikollisuus on yhä jättimäisempi ongelma. Jos haluamme kyetä suojaamaan tietojärjestelmiämme, meidän pitää tietää keitä vastaan taistelemme ja miksi he hyökkäävät. Teemme F-Securessa valtavasti työtä selvittääksemme, keitä ryhmien jäsenet ovat, missä he ovat, mitä he tekevät ja mitkä heidän motiivinsa ovat, ” Mikko Hyppönen kertoo.  

 

Vastapelureita ovat ammattimaiset kansainväliset verkkorikollisjengit, ulkomaiset tiedustelupalvelut, ulkomaiset armeijat, ääriryhmät tai terroristit.  

 

Rikoksista 98 prosentissa on motiivina raha. Rahaa yritetään tehdä muun muassa kiristysohjelmilla sekä luottokortti- ja tilinviemisvarkauksilla. Rikolliset tekevät verkkohyökkäyksiä, joilla pyrkivät uudelleenohjaamaan yritysten rahaliikennettä.

 

Ensimmäiset rahaa tekevät hyökkäykset nähtiin vuonna 2003 ja sen jälkeen kenttä on muuttunut kokonaan.

”Viisi vuotta sitten kehitin termin yksisarvinen kyberrikollinen. Yksisarvisella viittaan teknologiayrityksiin, jotka arvostetaan yli miljardin arvoisiksi. Nyt näyttää pahasti siltä, että pian keskuudessamme on myös yksisarvisia kyberrikollisia. Suurimmat, yleensä Venäjältä tai Itä-Euroopasta käsin toimivat ammattirikollisjengit ovat yhä rikkaampia ja ammattimaisempia.  Ne voivat investoida suuria summia hyökkäyksiinsä, ostaa markkinoilta haavoittuvuuksia, pyörittää omia datakeskuksiaan, rekrytoida parempia osaajia – myös lakimiehiä ja bisnesalyytikkoja”, Hyppönen sanoo.

 

Hänestä nyt on tärkeintä saada verkkorikollisia pidätetyksi, tuomiolle ja vankilaan.

 

”Vankilatuomio ei pelkästään vähennä juuri tämän hyökkääjän tekemiä hyökkäyksiä, vaan näyttää muille, että rikos ei kannata myöskään verkossa.”

 

Datakeskukset ovat maailman turvallisimpia laitoksia

 

5G:n mahdollistama uusi tietoliikenne perustuu enenevään määrään tuotettua dataa, datan analysointiin ja jatkojalostamiseen lopulliseksi tuotteeksi. Tämä kaikki vaatii yhä enemmän laskentatehoa.

 

”Voi sanoa, että 5G ja datakeskukset ovatkin oikeastaan samaa järjestelmää. Data täytyy kerätä äärimmäisen turvalliseen säilöön, jossa on prosessointitehoa ja jossa sitä jalostetaan uusiksi sovelluksiksi”, Janne Koistinen toteaa.

 

Telian Helsingin datakeskus on Koistisen mukaan yksi maailman turvallisimmista laitoksista tätä tarkoitusta varten. Siellä toimivat Telian 5G-verkon ydinkomponentit, ja datakeskus muodostaa perustan tulevaisuuden palveluille, kuten robotiikalle ja IoT:lle.

 

”Datakeskuksemme on alusta asti suunniteltu ja rakennettu nimenomaan tulevaisuuden uhkakuvia vastaan”, Koistinen kertoo.

 

”70–80-luvuilla käytimme tyhmiä päätteitä, jotka eivät osanneet tehdä juuri mitään itse, vaan olivat yhteydessä suuriin, huoneen kokoisiin keskuskoneisiin. Viimeisten muutaman vuosikymmenen olemme eläneet maailmassa, jossa työasemat ovat olleet tehokkaita ja kaikki prosessointi on tehty niillä”, Mikko Hyppönen sanoo.

 

”Olemme palaamassa keskuskonemaailmaan. Emme kuitenkaan puhu enää keskustietokoneista, vaan pilvestä ja datakeskuksista. Yhä suurempi osa tietojenkäsittelystämme on sitä, että meillä on laite, joka on ikään kuin ikkuna pilvipalveluun.”

 

Kännykän, tietokoneen tai PlayStationin muistin määrä ja prosessoriteho merkitsevät yhä vähemmän, koska itse prosessoinnit tehdään datakeskuksissa.

 

”Kun kaikki data ja prosessointi siirtyy datakeskuksiin ja pilveen, on oleellisen tärkeää, että tietoja suojelevat resurssit ovat samoissa paikoissa.  Maailman suurimmat datakeskukset ja pilvipalvelut ovat äärimmäisen hyvin suojattuja. Voi tuntua nurinkuriselta, mutta yleensä yritysten ja organisaatioiden tietoturva paranee, kun niiden tiedot ja tiedon prosessoinnit siirretään pilveen”, Mikko Hyppönen kertoo.

 

On liian myöhäistä olla pessimisti

 

Tietoturvayhtiöt ovat automatisoineet omia toimintojaan jo vuosikymmenen ajan koneoppimisen ja tekoälyn avulla.

 

”Kauhulla olemme odottaneet, milloin ammattirikolliset siirtyvät näihin työkaluihin. Mitä enemmän resursseja ja rahaa verkkorikollisilla on, sitä aiemmin he hyökkäävät haittaohjelmilla, jotka vaikkapa osaavat kirjottaa oman koodinsa uudelleen. Silloin vain hyvä tekoäly voi pysäyttää pahan tekoälyn, Hyppönen sanoo.

 

Hän on seurannut 30 vuotta netin huonoimpia puolia ja nähnyt pahimman rikollisuuden. Silti hän uskoo verkon tulevaisuuteen.

 

”Tapasin muutama vuosi sitten norjalaisen naparetkeilijän, joka on omin silmin nähnyt ilmastonmuutoksen. Kysyin häneltä, onko hän ilmastonmuutoksen suhteen optimisti vai pessimisti. Hän vastasi olevansa optimisti, koska on liian myöhästä olla pessimisti. Tämä oli niin hyvin sanottu, että otin saman ideologian käyttööni. Tietoturvatilanne on vakavasti otettava uhka ja meillä on paljon töitä tehtävänä, mutta on liian myöhäistä olla pessimisti ”, Mikko Hyppönen uskoo. 

 

Teksti: Tarja Kopra

Kuvat: Otto Uotila

 

--

 

Lue myös

 

Telian toimitus
Telialainen
Telialainen

Jaa artikkeli

https://yhteiso.telia.fi/t5/5G-artikkelit-ja-uutiset/Vain-hyva-tekoaly-voi-pysayttaa-pahan-tekoalyn/ba-p/235023
Linkki kopioitu