Julkinen alue
Telia Yhteisö
peruuta
Näytä tulokset kohteelle 
Hae sen sijaan kohdetta 
Tarkoititko: 

Kuitukuva.jpg

 

 

Kaupunki, sähköyhtiöt ja operaattorit lyövät verkon rakentamisessa harvoin hynttyyt yhteen. Avoimen Kuidun kehityspäällikkömme Markus Näkki selittää, miksi.

Asukkaalle oman naapuruston katutyöt näyttävät usein tältä:

Ensin kaupunki kaivaa kadut auki ja parantelee viemäri- ja tieverkkoaan. Päälle silotellaan tuliterä asfaltti. Vähän ajan päästä tulee joku muu, joka myllää kadun uudelleen ruvelle ja vetää ojaan omat kaapelinsa.

Miksi operaattori ei rakenna ojaan valokuitua samalla, kun monttu jo on auki?

Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joihin törmään Avoimen Kuidun kehityspäällikkönä jutellessani asiakkaidemme kanssa. Kysymys onkin ensi ajattelemalla järkeenkäypä.

 

Todellisuudessa kaivuutöitä vaativia rakennushankkeita ei yleensä ole mahdollista toteuttaa samanaikaisesti. Tässä kolme syytä, miksi:

 

Verkko ei synny pätkistä


Uuden valokuituverkon myötä pientaloalueelle kaivetaan yhteensä kymmeniä kilometrejä kuitukaapelia. Esimerkiksi Espoon Nöykkiön uudessa Avoin Kuitu -verkossa katualueille tuli noin 60 kilometriä kuitua ja tonteille 40 kilometriä.

Siksi muutaman katuosuuden rakentaminen ei juuri edistä valokuituverkon rakentamista.

Valokuitua rakennetaan kysynnän mukaan

 

Kuituverkon rakentaminen on kallista. Jotta omakotiasuja saa kotiinsa valokuidun, kuitukaapeli pitää rakentaa omakotitalolta kilometrien päähän lähimmälle liityntäpisteelle, jossa liityntäverkko saadaan kytkettyä valtakunnalliseen runkoverkkoon. Liityntäpisteitä ei ole järkevää tehdä yksittäisille tilaajille. Mukaan on saatava kymmeniä tai satoja kotitalouksia kerralla, jotta uuden verkon rakennuskustannukset saadaan järkevälle tasolle.

Kaivuutöiden kalleus tarkoittaa kahta asiaa.

Ensinnäkin, kuituverkko kannattaa rakentaa pätkien sijaan kokonaisuutena, koska järkevä suunnittelu ja reittien valinta pitävät kokonaiskustannukset kurissa.

Toiseksi, valokuitua voidaan rakentaa vain sinne, missä sillä on riittävä määrä halukkaita ostajia. Se taas ei osu aina yksiin sen kanssa, minne ollaan vetämässä muita putkia tai kaapeleita.

Operaattorit ovat yrityksiä, jotka tarvitsevat investoinneilleen tuottoa. Toisin kuin kaupungit, operaattorit eivät voi vetää putkenpätkiä sinne tänne siltä varalta, että alueelle ehkä joskus tulevaisuudessa rakentuu valokuituverkko.

Aikataulut, työtavat ja säädökset eivät kohtaa

 

Käytännön sanelemat reunaehdot eivät lopu tähän. Jotta kahden eri toimijan katutyöt voitaisiin tehdä samaan aikaan, myös aikataulujen, työtapojen ja rakentamista ohjaavien säädösten pitää osua nappiin.

Kaupunki tai kunta voi ehkä siirtää kadunparannushankkeita kiireellisempien tarpeiden tieltä. Mutta jos operaattori myy valokuituyhteyksiä, asiakkaalle on toimitettava liittymä tietyn ajan sisään.

Ei ole myöskään automaattista, että eri tarkoituksia palvelevia putkia kannattaa laittaa samaan monttuun. Verkkojen rakentamista säätelevät erilaiset määräykset. Kuitukaapelit esimerkiksi kaivetaan 70 sentin syvyyteen, mutta viemäriverkko pitää kaivaa vielä syvemmälle, 2–3 metriin. Veden on virrattava viemäreissä jäätymättä myös talvella.

Viemäri-, vesi- ja kaukolämpöverkoista vastaavat kaupunkien liikelaitokset määräävät, että operaattorit eivät saa vetää kaapeleitaan ”samalle linjalle” eli kaupunkien putkien päälle. Muuten heidän verkkonsa ylläpito vaikeutuu.

Valokuituverkko puolestaan on aina rakennettava alueelle sieltä, missä on lähin syöttöpiste, josta runkokaapeli voidaan tuoda alueelle. Saattaakin olla, että tietyn asuinalueen kuituverkko on rakennettava täysin eri suunnasta kuin vaikka tolpissa kulkeva sähköverkko, jota ollaan kaivamassa maahan.

 

Mikä sitten olisi ratkaisu?

Valoa on näkyvillä: esimerkiksi yritämme parhaillaan löytää yhteisiä toimintatapoja kahden suuren verkkoyhtiön kanssa, kertoi verkonrakentamisesta vastaava kollegani Pekka Piuva.

Se on yksi askel. Toinen voisivat olla uudet tekniikat valokuidun asentamiseen. Kokeilimme tänä syksynä Helsingin Länsi-Pakilassa mikro-ojitusta, jossa asfalttiin sahataan kuitukaapelia varten vain viiden sentin railo. Asukkaat olivat kuulemma kokemuksesta innoissaan: kuidun asennus sujui nopeasti, ja liikenteelle aiheutui vain vähän haittaa.

Jotta uusille tekniikoille saataisiin lupia, kaupungeilta ja kunnilta tarvitaan joustoja.

Joillakin seuduilla kaupunki tai kunta on ollut aloitteellinen ja varautunut tulevaisuuden tarpeisiin putkittamalla alueitaan kadunparannuksen yhteydessä. Näitä putkia on sitten mahdollisuuksien mukaan käytetty, kun myöhemmin on rakennettu tietoliikenneverkkoja.

Ratkaisuja siis löytyy. Mutta siihen saakka: kärsivällisyyttä oman naapuruston tietöihin.

Merja_J
Moderaattori
Moderaattori

Jaa artikkeli

https://yhteiso.telia.fi/t5/Blogi/Katu-on-auki-missa-viipyy-operaattorin-valokuitu/ba-p/159572
Linkki kopioitu
2 kommenttia 👇
arapahoe
Vakiokalustoa ☆☆

Se nopeus kyllä riippuu aika paljon niistä viimeisistä kuparimetreistä eli kuidun vetäminen on vähän turhaa jos taloyhtiöiden piuhat on huonot eikä niitä kiinnosta parantaa niitä ollenkaan.

olkitu
Kunniajäsen

Puhelinkaapelissa (kuparikaapeli) on mahdollista G.Fast-tekniikalla jopa 1Gbit/s nopeuksia siirtää kun kaapelit ovat suht hyvässä kunnossa ja matkaa keskittimelle on enintään 200M. XG.Fast tekniikalla sitten mahdollista jopa 10Gbit/s samoilla puhelinkaapeleilla.

 

Tietysti taloyhtiö päättää, koska sisäverkon kaapelointia kannattaa parantaa. Ei ole järkevää parantaa yhden asunnon vaan samantien tietysti uusia koko taloyhtiön kaapelointi.