Pariviikkoinen testijakso on nyt takana, ja on tullut aika purkaa käyttökokemuksia. Puhelin on ollut kovalla käytöllä erityisesti kameran osalta. Ainoastaan loppusyksyn harmaus on rajoittanut kuvauskokemusta.
Rakenne ja laatuvaikutelma
Puhelimen rakenteesta ja viimeistelystä on vaikea löytää moitittavaa. Runko on vailla nitinöitä ja natinoita, ja fyysiset painikkeet toimivat täsmällisesti. Mistään kompaktista laitteesta ei ole kyse, mutta kamerakyhmy on erittäin matala, eikä minkäänlaista Lumia-esque-efektiä ei pääse syntymään.
OnePlus 7T hopeanvärisenä versiona.
Takakannen puolimatta viimeistely tuntuu hieman liukkaalta, ja pakkauksessa mukana tuleva silikonisuoja tulee tarpeeseen niin pidon kuin suojauksenkin kannalta. Silikonisuoja istuu napakasti, mutta mahdollistaa tarkalla asennuksella myös full cover -tyyppisen panssarilasin käyttämisen; tehdasasennettu suojakalvo kerää naarmuja ja hiertymäjälkiä kovin herkästi, joten suosittelen suojaavampaa ratkaisua.
Näyttö
Olen käyttänyt näyttöä pääosin 90 hertsin virkistystaajuudella. Käyttökokemuksessa on havaittava ero verrattuna 60 hertsin asetukseen: korkeammalla virkistystaajuudella siirtymät ovat sulavampia. Tämä on niitä ominaisuuksia, joihin vain tottuu—alemmankin virkistystaajuuden kanssa voi tosin elää.
Näyttö on kirkas ja väritoisto on ainakin omaan makuuni. Ainoa näyttöön liittyvä miinus on karkeasti toimiva automaattinen kirkkauden säätö, joka jättää näytön sisävalaistuksessa turhan himmeäksi. Ärsyttävä piirre, joka syö muuten niin erinomaista vaikutelmaa. Ulkoilmassa en ole havainnut mitään ongelmaa. Ongelma on ehkä ohjelmallinen: 7T ei kenties tunnista valoisuuden muutoksia tarpeeksi herkästi.
Näytönalainen sormenjälkilukija toimii luotettavasti. Pieniä ongelmia esiintyi testijaksolla ainoastaan räntäsateisina päivinä, kun näyttö oli kostea. Tahrat eivät näytä juuri vaikuttavan lukijan toimintaan. Kuten mainitsin ensimmäisessä postauksessani, Face Unlock -toiminto toimii nopeasti, joten sormenjälkilukijalle ei välttämättä ole hirveästi käyttöä.
OxygenOS ja suorituskyky
OxygenOS ei anna aihetta rutinaan, ja siitä on tullut nopeasti suosikkini Androidin OEM-skineistä: käyttökokemus on jopa niin siloiteltu, että siitä on vaikea löytää erityistä sanottavaa. Bloatwareakaan ei juuri löydy. Jos näyttö toimii sulavasti, niin toimii puhelin kokonaisuudessaankin. Ainakin kasuaalipelaaminen luonnistuu ilman jäkittämistä. Tästä lienee osin kiittäminen 90 hertsin näyttöä.
Lataus toimii luvatun nopeasti. Onko tästä kuitenkaan muuttamaan lataustottumuksia? Vaikea sanoa, mutta kookkaan Warp-virtalähteen avulla toimiva pikalataus on kyllä pelastanut allekirjoittaneen puhelinongelmilta parina kiireisenä aamuna. Akku kantaa läpi päivän, vaikka virkistystaajuus olisi asetettu 90 hertsiin.
Kamera
Kiteyttäisin 7T:n kameraominaisuudet yhteen laatusanaan: käyttökelpoinen; kilpailijoiden lippulaivamallit tuottavat toki parempia kuvia, mutta 7T on tasavarma suorittaja vaihtelevissa olosuhteissa. Olen ihastunut varsinkin Nightscape-kuvaustilaan, jonka jälki hämärässä on todella nättiä.
Nightscape iltahämärässä.
Superlaajakulma vähentää tarvetta turvautua panoraama- tai stitch-toimintoihin. Mainostamani käyttökelpoisuus ulottuu myös kolmen kameran asetelmaan: 7T toimii niin maisema- kuin makrokuvauksessakin. Portrait- ja makrokuvausmoodit tuottavat bokeh-efektin, joka ei ole tavattoman liioiteltu.
Superlaajakulma sopii maisemakuvaukseen.Kamera tuntuu kärsivän ajoittain tarkennusongelmista erityisesti superlaajakulman ja niin sanotun Super stable -videovakautustoiminnon yhteydessä. Jälkimmäinen on konseptina mielenkiintoinen, mutta vakautetut videot jäävät herkästi sumeiksi. Super stable -toimintoa vaivaa myös kuvan herkkä häntiminen.
Yhteenveto
OnePlus 7T on kokonaisuutena vakuuttava puhelin, joka kokemukseni mukaan kärsii pienistä ongelmista näytön kirkkauden säädön ja kameran osalta. Kenties nämä—subjektiivisesti kokemani—ongelmat poistuvat päivitysten myötä. Kokemus on ollut niin vakuuttava, että jos olisin uuden premium-puhelimen tarpeessa, menisi 7T lähelle listan kärkeä.