Telia

aina · ‎02-01-2015

Nykyisellään monet laitteet kannettavista tietokoneista kameroihin saavat sähkönsä ladattavasta akusta, useimmin NiMH- (nikkelimetallihydridi) tai LiIon-akusta (litiumioni). NiMH-akkuja on usein standardissa AA-sormiparistokoossa ja laitekohtaiset akut ovat useimmin LiIon-akkuja.

Käyttäjän toive on, että lataus pyörittäisi laitetta latauksella mahdollisimman pitkään, lataus olisi helppo tehdä esim. jättämällä kännykkä tarvittaessa yöksi latautumaan, ja akulla olisi pitkä käyttöikä.

Vaihtelee kovin, mitä laitteen ohjekirja sanoo akun lataamisesta vai sanooko edes mitään. Uuden laitteen akku on useimmiten vajaasti ladattu, mutta pystyy käynnistämään laitteen. Tablettini ohje neuvoi lataamaan akkua 8 tuntia ennen käyttöönottoa. Vaikutti sille että jo ennen kolmea tuntia akku oli sen verran ladattu kuin se aluksi latautuu.

Kansanperinne neuvoo, että ainakin puolivuosittain akku olisi hyvä käyttää miltei niin tyhjäksi, ettei laite enää käynnisty. Toiset taas sanovat, että akun latauskapasiteetti kyllä paranee tyhjäksi purkamalla, mutta käyttöikä lyhenee.

Vanhoilla akkuparistoilla oli ns. muisti-ilmiö, että jos akkua ei purkanut tyhjäksi ja ladannut täyteen, niin pariston latauskapasiteetti huononi eikä myöhemmin enää pystynyt lataamaankaan kunnolla täyteen.

Eräs myytti on, että akulla on kiinteä määrä latauskertoja (esim. sata tai kolmesataa) jolloin lyhyillä latauksilla akun elämä päättyy nopeammin.

Mistä voi päätellä onko oltava kärppänä irrottamassa akku latauksesta vai voiko sen huoletta jättää muutamaksi ylimääräiseksi tunniksi. Haittaako jos kone on yleensä jouten ollessaan latausvirrassa kiinni.

Mitäs sanotte, mikä on tarua ja mikä on totuus ja mikä riippuu. Miten laitteensa akkua kannattaa ladata?

En taaskaan voi kirjoittaa viestiä "Sonera Klaanille" teksti- vaan HTML-välilähdessä joten viestin ulkomuotoa ei voi hallita. Mahdollisesti parannan ulkoasua myöhemmin kunhan muotoilu sattuu olemaan mahdollista. Usein se onnistuu kun käy poistamassa selaimelta Soneran evästeet ja sen jälkeen kirjautuu keskustelufoorumille uudelleen.

Näin aina

olkitu · ‎02-01-2015

Lithiumpolymeeri akuissa ainakin ei saa koskaan tyjentää tyhjäksi tai yliladata... saattavat tällöin räjähtää...

Mutta muistakseni se koskee aika useita akku tyyppejä...

Ja sitten latausaikoihin sen verran että siinä ei ole merkitystä sillä akkuihin on lisätty niin paljon elektroniikkaa joka estää yli lataamisen...

Kannettavissa tietokoneissa kannattaa siis akku ottaa pois jos sille ei tarvetta... Turha sitä latailla ja käyttää samaanaikaan...

Onko heikko matkapuhelimen kuuluvuus? Mittaa matkapuhelinverkon kuuluvuuksia Cellmapper-sovelluksella, saatavilla täältä ja ohje .

TeroRe · ‎02-01-2015

Hyvä keskustelun aloitus @aina, tästä voisi tehdä kiinteän ketjun hetkeksi aikaa 🙂

Akkuja on monenlaisia ja niiden oikea käyttö riippuu siitä mitä tyyppiä akku on joten käyttäjän kannattaakin selvittää mitä tyyppiä se oman laitteen akku on jotta tietää käyttää sitä oikein.

Litium (Li)- ja Litiumpolymeeri (Li-Pol) -akut ovat akkutyypeistä helpompia, niitä voi ladata ilman että niitä tarvitsee välissä tyhjentää kuten täytyy NiMH -akkujen kohdalla tehdä. Kaikissa akuissa on sama piirre, lataussyklejä (eli lataus- ja tyhjennyskertoja) on rajallinen määrä joten lähtökohtaisesti akkua ei kannata ladata aivan täyteen jokaisella latauskerralla. Ja kuten todettua niin Li- ja Li-Pol -akkuja ei kannata päästää aivan tyhjäksi koska sekin vahingoittaa akkua pitkässä juoksussa. Jos Li- tai varsinkin Li-Pol -akku pääsee tyhjenemään aivan täysin se voi mennä tilaan jossa ei enää ota virtaa vastaan ollenkaan. Tai sen voi saada taas latautumaan mutta ehkä vain autolaturilla koska se antaa enemmän virtaa kuin verkkolaturi.

Li- ja Li-Pol -akkuja suositellaan ladattavaksi vaikka joka päivä, siten, että lataustaso pysyy tietyssä välissä koko ajan, karkeasti 40%-80% välillä. Näin akku jaksaa ja kestää paremmin pitkässä juoksussa.

Litium ja Litiumpolymeeri -akkujen hyvä puoli on se että ne säilyttävät latauksensa pidempään kuin nikkeliakut, jos säilyttää kaapissa akkuja niin ensin mainittuissa virta säilyy pidempään ja niitä tarvitsee latailla täyteen harvemmin kuin NiMH-akkuja.

Uuden laitteen kohdalla uuden akun lataamisesta on monenlaista koulukuntaa. Tällä hetkellä vahvimmilla taitaa olla se mielipide ettei ole väliä tekeekö akulle ensimmäistä/ensimmäisiä latauksia pitkänä vai ei ja ottaako laitetta käyttöön ennenkuin akku on ladattu täyteen. Tämä siksi että jos pitkiä latauksia ei alussa tee niin akku kyllä alkaa toimimaan ok ilmankin mutta se ei saavuta täyttä kapasiteettiaan ennen kuin vähän ajan kuluttua (eli sen jälkeen kun x verran lataussyklejä on takana).

Tässä omaan kokemukseen ja tietoon perustuvia vinkkejä, toki aina kannattaa varmistaa miten valmistaja ohjeistaa akun suhteen.

EDIT: muokkasin termejä

Tero, Yhteisömanageri

***Kesälomalla 1.7. - 31.7.2022***

Jos kommentti vastasi kysymykseesi paina "Hyväksy ratkaisuksi" | Paina tykkää, jos pidit kommentista

UUTTA: Yhteisössä kerätään nyt pisteitä - voit voittaa palkinnon!

kjns · ‎02-01-2015

Teron tarinointi vastaa melko pitkälti sitä mitä itsekin akuista tiedän. Nyrkkisääntönä mitään akkua ei saa yliladata tarpeettomasti, mutta kaikissa laadukkaissa akuissa ja latureissa on ylilataussuojat tänä päivänä. Kiinanihmeet sitten erikseen, niistä ei koskaan tiedä mitä sisältävät.

Pikamuistisäännöt:
LiIon ja LiPo: Voi ladata melkein miten tahansa. Älä päästä tyhjentymään kokonaan edes säilityksessä.
NiMh: käytä välillä tyhjäksi, aina mielellään mahdollisimman tyhjäksi, lataa kerralla täyteen saakka
NiCd: Sama kuin edellä, mutta olisi hyvä käyttää tyhjäksi ennen latausta.

aina · ‎03-01-2015

Muutama reunakommentti

Koska kadmium on erittäin myrkyllinen aine, NiCD-akkujen käyttö kuluttajatuotteissa on EU:ssa nykyisin kielletty.

Litiumakkuja saa kuljettaa lentokoneissa laitteeseen sijoitettuna mutta erillisenä kielletty

NiMH-akuista myydään nykyään paljon alhaisen purkautuvuuden (Low Self Decharging LSD) akkuja jotka säilyttävät hyvin varauksensa käyttämättömänä. Akkutyypit toi markkinoille Sanyö ENELOOP nimellä. Akkuja valmistaa vain muutama tehdas Aasiassa mutta myydään kymmeniilä eri kauppanimillä.

Paidantaskukokoa suuremmissa pokkarikameroissa käytetään usein AA-kokoisia paristoja. Kamerat tuntuvat järjestään pyytävän vaihtamaan paristot kun patterien jännite putoaa alle 1,2 V:n. 1,4 V NiMH-paristoihin tapaa uutena saada ladatuksi. Latauksella saatavien kuvien määrä on kasvanut ladattavien akkupatterien kapasiteetin kasvaessa.

Omissani pienemmissä kameroissani taidan saada sadasta pariin sataan kuvaa neljän 2700 mAh:n NiMH-sormiakun sarjalla, riippuen salaman käytöstä. Järjestelmäkamerassani on riittoisa Li-ion akku.

Litiumakulla saadaan enemmän sähköä painoa kohti. Kestävimmät ei-ladattavat patterit ovat litiumpattereita.

Näin aina

Purnipsi · ‎06-10-2015

Esim. puhelinten Lipol akut pitäisi olla sen verran viisaita, että jännitteen liiallinen lasku ja samoin kasvu estyy. Tosin koskaan ei voi olla liian varovainen, mutta kyllä kuluttajatuotteet ovat melko idioottivarmoja.

Muistan ekan GSM-900 puhelimeni, oli Panasonic. Akkuja oli monia ja väillä niitä joutui tyhjentämään erillisellä lataus/tyhjennyslaitteella. Painoa myös oli, eikä akun kesto ollut kummoinen. Akku toimi puhelimen takakantena.

LILLI · ‎01-11-2015

Minkähänlaisia akkuja käytetään MacBookProssa? Kuusi, kahdeksan lithiumioniakkua, kokoa 18650? - Minun mäkkärini on ollut varmasti jo neljä vuotta latausnarun päässä ja kuukauden välein olen ottanut latauksesta ja antanut akkujen tyhjentyä tyyten. Hyvin on pelittänyt.

Aikausemmin käyttelin kovasti ahkerasti erilaisia ja erikokoisia akkuja kun höyrystelin sähkötupakkaa. Yksi 18650 (18 mm paksu, 65mm pitkä) antoi höyryttelyvirtaa kahdeksi päiväksi ja akku kesti käytössä runsaan vuoden, jotkut akut pitempäänkin. Saattoivat olla LiOn-akkuja myöhemmässä vaiheessa kaikki. Muistelisin, että läppäreissä vieläkin samoja 18650-akkuja? Tableteissa varmasti pienempiä, on kai kulutuskin vähäisempää 😉