Heippa!
Tuossa tuli päivitettyä oma reititin Asuksen DSL-AC68U:n ja samalla huomasi purkin tukevan profiileita aina 30a:n asti. Nyt on käytössä 17a jonka teoreettinen maksimi on 100/50 Mbit/s kun taas 30a:n on 200/100 Mbit/s. Onko jossain kohtaa Telia siitymässä uudempaa profiiliin VDSL2 yhteyksissä? Eroa noilla taitaa olla vain taajus alueen väli 17a = 17,660 MHz kun 30a = 30MHz ja teoreettiset maksimi nopeudet.
EDIT: otsikkoa muokattu
@Temeteus82, 30a-profiili on tekniikaltaan erilainen kuin 17a, jotka tulivat molemmat markkinoille samaan aikaan. Siinä ei ole kyse pelkästään taajuusalueesta. Harmi kyllä tuota 30a:ta emme tue verkossa. Uusimmat päätelaitteet tukevat nykyään myös mm. vektorointia 17a:lle, jolla saavutetaan suurempia nopeuksia luotettavammin kuin 30a:lla. On mahdollista, että uutta tekniikkaa tuetaan tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä aikatauluarviota tai muutakaan ei ole antaa.
Mihinköhän tuolla Telian sanoista tekoihin -kampanjan lauseella
"Tulemme vielä elokuun aikana parantamaan laajakaistayhteyksiämme, jolloin yhteydet paranevat sadoissatuhansissa suomalaiskodeissa"
mahdetaan viitata? Ajattelin että kyseessä todella olisi kiinteän laajakaistaverkon laajamittaisempi päivitys, mahdollisesti juuri VDSL-yhteyksien profiilimuutokset tai vastaava. Vai onko kyseessä tussahdus, jossa lyödään muutama uusi 4G tolppa pystyyn ja brändätään se satojentuhansien yhteyksien parantamiseksi?
Mobiiliyhteydet eivät kiinteitä oikein korvaa. Vanhempani asuvat maaseututaajamassa, jonne ei koskaan ole muuta tarjottu kuin ADSL:ää (joskus myytiin 24 megan ns. fullrate liittymää, mutta syystä tai toisesta sellaisia ei ole enää vuosiin tarjottu, vaan nopeus cäppää 8/1 megaan). Kiskurihinnan vuoksi ADSL irtisanottiin vuoden alusta, vaikka varoittelin että mobiili ei välttämättä ole kovin auvoinen yhteys. 4G:llä pääsee kyllä parhaimmillaan reilun 20 megan nopeuksiin sisätiloissakin, mutta ruuhka-aikkaan nopeus jää sinne neljän megan tietämille, alle puoleen ADSL-yhteydestä. Siitä ei "kaistaa riitä koko porukalle"...
@Tamago@ kirjoitti:Mihinköhän tuolla Telian sanoista tekoihin -kampanjan lauseella
"Tulemme vielä elokuun aikana parantamaan laajakaistayhteyksiämme, jolloin yhteydet paranevat sadoissatuhansissa suomalaiskodeissa"
Voisi arvata, että viittaa kuituverkon rakentamiseen. Ainakin täällä päin näyttää olevan menossa alueellisia kuiturakennushankkeita, joissa Teliakin oli mainittuna. En osaa sanoa ovatko "avointa kuitua" vai ihan Teliaa. Kuitenkin jos kiinteitä yhteyksiä halutaan olennaisesti parantaa niin tuloksia saavutetaan nimenomaan kuiturakentamisella, eikä tekohengittämällä vanhaa. 30a profiili toimii kuitenkin vain varsin lyhyillä yhteyksillä eikä se nosta yhteyksiä gigabittiluokkaan, kuten kuitu.
Kuten jo jossain aiemmassa vastaavaa aihetta käsitelleessä ketjussa (taisi itseasiassa olla se Tuokin blogipostaus) kirjoitin, tässä maassa on läjäpäin taloyhtiöitä, joissa nopeampien VDSL-profiilien, G.fastin tai kaapeliverkon käyttöönotto on ainoa tapa parantaa kiinteitä yhteyksiä vuosikymmeniin. Asun 1990-luvun lopulla rakennetussa taloyhtiössä, joka on aikoinaan Soneran puolesta kuidutettu, mutta jonka sisäverkkototeutus on vanhaa lankapuhelinmallia.
Koska talo on vasta 20 vuotta vanha, mitään sähkö-tele-data-saneerausta tuskin on odotettavissa vielä vuosikymmeniin. VDSL cäppää kellariin tulevan kuituyhteyden nyt kaikille asukkaille 100/10 nopeuteen. Sen rajat alkavat kuitenkin jo nyt poikkeustilanteissa tulla vastaan, eivätkä vaatimukset tulevina vuosina kaistan määrästä ainakaan tule pienenemään.
Talon sisäverkkohan ei sinänsä pitäisi edes kuulua Telian vastuulle, se on kiinteistön omistajan vastuulla. Kun itse rakennutin omakotitaloon kiinteistökuidun, niin Telian vastuu loppuu kytkimeen, jolla talo liitetään runkoverkkoon. Siitä eteenpäin on kaikki omaa. Näin olettaisin myös taloyhtiöissä olevan, vai kuinka? Jos siellä on saman tapainen kiinteistökytkin, niin silloinhan yhteyden VDSL-osuus olisi tehty taloyhtiön laitteilla? Mutta tosiaan en tiedä, miten nämä on sitten taloyhtiöissä tehty eli lieneekö siellä kuitenkin sitten vielä joku Telian hallinnoima DSLAM yms. välissä sen kiinteistökytkimen jälkeen?
Teknisestihän VDSL-yhteyden voi perustaa vaikka itse, jos jossain on tarjolla nettiyhteys Ethernet-portista. Tarvitaan vain kaksi VDSL-modeemia, joista toine conffataan keskuspään laitteeksi ja toinen asiakaslaitteeksi. Profiilin vo itällöin valita keskuspään laitteesta haluamakseen.
Kaapelimodeemi on kaikkein helpoin ja halvin tapa toteuttaa noiden vanhojen talojen verkottaminen.Ainakin helsingissä dna tarjoaa 1G/100M yhteyksiä.Jos talossa on kaapelitv niin koska digitv niin se verkko on todennäköisesti jo siinä kunnossa että siihen saa vähintään sen >200M/xx nopeuden jo sillä vanhalla versiolla.Toi 1G/100m vaatii uudemmat laitteet.
Kaapelimodeemit ovat tietoliikenteen väliinputoajia.
Jotta ne toimisivat hyvin, asunnossa tulisi olla kolmiliittimiset antennirasiat tai riittävästi kaksiliittimisiä rasioita, jotta asunnon ainoaa tv-töpseliä ei tarvitse jakaa sekä televisiolle että kaapelimodeemille.
Usein tilanne kuitenkin on, että jos talo on niin uusi tai remontoitu, että siellä on riittävä määrä antennirasioita, talossa on myös yleiskaapelointi. Tällöin Ethernet on huomattavasti järkevämpi tapa toteuttaa internet-yhteydet kuin kaapelimodeemi.
@SINAD@ kirjoitti:Talon sisäverkkohan ei sinänsä pitäisi edes kuulua Telian vastuulle, se on kiinteistön omistajan vastuulla. Kun itse rakennutin omakotitaloon kiinteistökuidun, niin Telian vastuu loppuu kytkimeen, jolla talo liitetään runkoverkkoon. Siitä eteenpäin on kaikki omaa. Näin olettaisin myös taloyhtiöissä olevan, vai kuinka? Jos siellä on saman tapainen kiinteistökytkin, niin silloinhan yhteyden VDSL-osuus olisi tehty taloyhtiön laitteilla? Mutta tosiaan en tiedä, miten nämä on sitten taloyhtiöissä tehty eli lieneekö siellä kuitenkin sitten vielä joku Telian hallinnoima DSLAM yms. välissä sen kiinteistökytkimen jälkeen?
Teknisestihän VDSL-yhteyden voi perustaa vaikka itse, jos jossain on tarjolla nettiyhteys Ethernet-portista. Tarvitaan vain kaksi VDSL-modeemia, joista toine conffataan keskuspään laitteeksi ja toinen asiakaslaitteeksi. Profiilin vo itällöin valita keskuspään laitteesta haluamakseen.
Voit olla kyllä oikeassa, itsellä ei käynyt mielessäkään että ne talojakamon laitteet olisi muuta, kuin Telialta vuokrattua tavaraa. Sisäverkko tietenkin kuuluu taloyhtiölle, mutta olen olettanut että laitteisto olisi operaattorin. Mutta nyt kun asian sanoit, en ole lainkaan varma. Kuitenkin luulisi olevan myös Telian intresseissä lobata taloyhtiöille uutta tekniikkaa ihan jo siksi, että 100/10 yhteys kiinteistöasiakkalle on sen kympin (plus mitä yhtiö ikinä maksaakaan Telialle) mutta nopeammista yhteyksistä laskutetaan sitten huomattavasti suurempia summia. Taloyhtiön ilmoitustaululla on muuten edelleen tarra, jossa komeilee Soneran mainos HUIPPUNOPEISTA, jopa 24 megan ADSL-yhtekysistä :)
@arapahoe@ kirjoitti:Kaapelimodeemi on kaikkein helpoin ja halvin tapa toteuttaa noiden vanhojen talojen verkottaminen.Ainakin helsingissä dna tarjoaa 1G/100M yhteyksiä.Jos talossa on kaapelitv niin koska digitv niin se verkko on todennäköisesti jo siinä kunnossa että siihen saa vähintään sen >200M/xx nopeuden jo sillä vanhalla versiolla.Toi 1G/100m vaatii uudemmat laitteet.
Tämä. On jossainmäärin hölmöä, että kuidutetuissa, Telian KTV-verkkoon kytketyissä taloyhtiöissä yhä kituutellaan VDSL-puhelinverkkoyhteyksien varassa, kun kilpailija porskuttaa "gigan" yhteyksillä.
@irritus@ kirjoitti:Kaapelimodeemit ovat tietoliikenteen väliinputoajia.
Jotta ne toimisivat hyvin, asunnossa tulisi olla kolmiliittimiset antennirasiat tai riittävästi kaksiliittimisiä rasioita, jotta asunnon ainoaa tv-töpseliä ei tarvitse jakaa sekä televisiolle että kaapelimodeemille.
Usein tilanne kuitenkin on, että jos talo on niin uusi tai remontoitu, että siellä on riittävä määrä antennirasioita, talossa on myös yleiskaapelointi. Tällöin Ethernet on huomattavasti järkevämpi tapa toteuttaa internet-yhteydet kuin kaapelimodeemi.
Näitä rutinoita miten antennirasiat pilaavat kaiken ja varsinkin puhelinpistokkeet ovat *******sta seuraavia en kykene ymmärtämään lainkaan. En lainkaan epäile etteivätkö ne aiheuttaisi verrattain usein ongelmia, mutta niiden kategorinen lyttääminen alimpaan *******iin vaikuttaa lähinnä koomiselta. Tai sitten ne ketkä niin argumentoivat kammoavat jo tietoa siitä, että signaali teoreettisesti haaroituksilla ja muilla heikkenee ja ottaa häiriötä. Olen nimittäin asunut kahdessa taloyhtiössä (toinen rakennettu 1970- ja toinen 1980-luvun alussa) joissa molemmissa netti toteutettiin KTV-verkon kautta. Käytössä on ollut niin 100/5 kuin 200/10 megan nopeudet, eikä minkäänlaisia ongelmia talon sisäverkon kanssa ollut. Ja nyt tosiaan asun 1990-luvun lopulla rakennetussa taloyhtiössä, kämpässä on kolme puhelinrasiaa, jossa kiinni VDSL-modeemi ja antaa täysin tasaista 100/10 nopeutta. Läheskään aina niistä ei siis seuraa ongelmia.
@Tamago@ kirjoitti:Voit olla kyllä oikeassa, itsellä ei käynyt mielessäkään että ne talojakamon laitteet olisi muuta, kuin Telialta vuokrattua tavaraa. Sisäverkko tietenkin kuuluu taloyhtiölle, mutta olen olettanut että laitteisto olisi operaattorin. Mutta nyt kun asian sanoit, en ole lainkaan varma.
Näissä tunttuu olevan nykyään monenlaista toteutusta. Käytännössä pitäisi päästä käymään siellä talojakamossa että näkisi, mitä siellä nyt lopulta on. Se voi tietysti olla mahdoton missio ilman että tuntee oikeita henkilöitä, yleensähän nuo eivät ole lainkaan yleisölle avoimia paikkoja. Laitteiden tyyppikoodien perusteella vaan löytyisi dataa, mihin ne pystyy ja esim. mitä profiileita tukee. DSLAMin omistajaa voinee ehkä päätellä siitäkin että tilaatko itse sen yhteyden suoraan Telialta vai tuleeko se esim. yhtiövastikkeen tai vuokraan sisältyvänä, taloyhtiön puolesta? Jos yhteys on suoraan Telian myymä niin kyllä siellä sitten pitää olla joku Telian hallinnassa oleva laitekin, mutta muussa tapauksessa jos se olisi taloyhtiön kautta, voisi olla mahdollista vaikuttaa yhteyksien teknisiin ominaisuuksiin.
Yksi syy haluttomuuteen käyttää 30a profiilia voi tulla siitäkin, että VDSL-linjoja on olemassa myös todella pitkiä. Esimerkiksi meille se tuli omakotitaloon suoraan Telian keskukselta ja linja oli noin 600 metriä pitkä. Siitä ei enää 30 MHz taajuuskaista mene läpi. Vanhemmat kerrostalot voivat olla tällaisten yhteyksien takana myös, jolloin siellä talojakamossa ei ole mitään muuta kuin ristikytkentäpaneeli - ei siis mitään aktiivilaitteista. Tällaiset kohteet voivat olla "riippakivenä", estäen 30a:n laajamittaisen käytön myös kuitukohteissa joissa se oikeasti voisi toimia. Kenties verkonhallinta halutaan pitää yhdenmukaisena eli sama conffi kaikkialla, riippumatta millaiset olisi todelliset mahdollisuudet. Tiedä häntä...
Sitten on vielä sellainen toivo olemassa että jos siihen taloon ei ole vielä tehty putkiremonttia ja se tulisi joskus tehtäväksi, niin näiden yhteydessä pitää nykymääräysten mukaan uusia myös televerkkoa. Taloyhtiöiden osalta on hyvin tarkasti määrätty miten se tulee uusia. Viestintäviraston ohje toteaa asiasta seuraavaa:
"Talojakamon sijaitessa samassa rakennuksessa kuin asuinhuoneistotkin asennetaan tällöin talojakamosta jokaisen huoneiston kotijakamoon vähintään yksi kategorian 6 (CAT 6) parikaapeli, joka päätetään sekä kotijakamossa että talojakamossa kategorian 6 liittimiin. Tämän runkokaapeloinnin pitää täyttää vastaavasti kuin kotikaapeloinninkin yleiskaapelointistandardin EN 50173-1 luokan E suorituskykyvaatimukset.
Parikaapeloinnin lisäksi asennetaan optinen runkokaapelointi talojakamosta jokaiseen kotijakamoon. Kotijakamoon päätyvän optisen kaapelin tulee olla vähintään nelikuituinen ja kuitujen tulee olla kategorian OS2 yksimuotokuituja. Kuidut tulee päättää APC-hiotuilla LCtai SC-liittimillä molemmissa jakamoissa."
Eli tuon saneerauksen jälkeen alkaa bitti lentää, CAT6:lla pääsee ainakin gigaan ja kuidulla vaikka 100 gigaan heittämällä.
@Tamago@ kirjoitti:Voit olla kyllä oikeassa, itsellä ei käynyt mielessäkään että ne talojakamon laitteet olisi muuta, kuin Telialta vuokrattua tavaraa.
Tyypillisesti laitteet ovatkin operaattorin. Eivätkä ne ole edes vuokralla, vaan operaattorin omistuksessa ja hallinnassa. Tällaisissa tapauksissa operaattori myy internet-yhteydet asukkaille erilaisilla hinnoittelumalleilla. Taloyhtiön osuus hinnasta on tyypillisesti 0,00 – 15,00 €/kk per huoneisto.
Taloyhtiö voi operaattorin "avaimet käteen" tarjouksen sijaan kuitenkin hankkia yritysliittymän, ikiomat laittet ja tarjota internet-yhteydet asukkaille ilman välikäsiä. Tällöin asukkaat tilaavat internet-yhteyden taloyhtiöltä – tai sitä ei edes tarvitse tilata, koska se kuuluu automaattisesti asuntoon. Esimerkiksi Helsingin Uutiset | Insinööri hankki koko kerrostalolle huippunopean nettiyhteyden – "Isoilta operaattoreilta tuli lähinnä nyrpistelyä".
@Tamago@ kirjoitti:
Näitä rutinoita miten antennirasiat pilaavat kaiken ja varsinkin puhelinpistokkeet ovat *******sta seuraavia en kykene ymmärtämään lainkaan.
Tuttavalla itse kaapelimodeemi toimi kyllä haaroittimen kanssa, mutta television kuvaan tuli 50 Hz brummi. Tämä oli analogia-tv:n aikaa.
Onneksi hän ei ole mikään kotiteatteri-hifistelijä, joten häiriön annettiin olla, kunnes taloyhtiö teki ADSL2-sopimuksen toisen operaattorin kanssa. Kun kaapelimodeemi roudattiin varaston nurkkaan, 50 Hz brummikin poistui tv-kuvasta.
Sittemmin PAL vaihtui DVB-C:ksi ja ADSL2 VDSL2:ksi, mutta sekä televisio että internet toimivat edelleen häiriöttä.
Jäipä vielä mainitsematta, että vanhoissa taloissa, joissa on vain yksi antennipistorasia, tämä rasia on usein internetin käytön kannalta hankalassa paikassa.
Edellämainitussa tapauksessa kaapelimodeemin takia jouduimme vetämään Ethernet-kaapelin koko huoneiston läpi. Noh, onpahan se nyt sitten valmiina, jos joku joskus sattuisi tarvitsemaan internettiä olohuoneessakin.
@SINAD@ kirjoitti:
Yksi syy haluttomuuteen käyttää 30a profiilia voi tulla siitäkin, että VDSL-linjoja on olemassa myös todella pitkiä. Esimerkiksi meille se tuli omakotitaloon suoraan Telian keskukselta ja linja oli noin 600 metriä pitkä. Siitä ei enää 30 MHz taajuuskaista mene läpi. Vanhemmat kerrostalot voivat olla tällaisten yhteyksien takana myös, jolloin siellä talojakamossa ei ole mitään muuta kuin ristikytkentäpaneeli - ei siis mitään aktiivilaitteista. Tällaiset kohteet voivat olla "riippakivenä", estäen 30a:n laajamittaisen käytön myös kuitukohteissa joissa se oikeasti voisi toimia. Kenties verkonhallinta halutaan pitää yhdenmukaisena eli sama conffi kaikkialla, riippumatta millaiset olisi todelliset mahdollisuudet. Tiedä häntä...
Sitten on vielä sellainen toivo olemassa että jos siihen taloon ei ole vielä tehty putkiremonttia ja se tulisi joskus tehtäväksi, niin näiden yhteydessä pitää nykymääräysten mukaan uusia myös televerkkoa.
Niin, erilaisten yhteyksien tarjoaminen eri kohteisiin vaatisi toki Teliankin puolesta varmaan jonkin verran käsipelillä tehtäviä, kiinteistökohtaisia tarkistuksia, mutta luulisi että korkeammat tilaajamaksut olisivat riittävä houkute operaattorien ryhtyä tähän. Olettaen toki että kysyntää olisi riittävästi, moni kun tuntuu tuskailevan kun 300 megan 4G ei iltaruuhkaan toimikaan, eikä silti ole kiinnostunut tippaakaan kiinteistä yhteyksistä. Tai sitten tosiaan "yksinkertainen" siirtyminen KTV-verkon yli kulkevaan yhteyteen.
Sehän tuossa se ongelma onkin, olen tietoinen että putkiremonttien yhteydessä on lähestulkoon pakollista uusia myös datakaapeloinnit, mutta eipä siitä mitään helpotusta nykyiseen asuntoon tule, kun kyseessä on 20 vuotta vanha rakennus. Remonttia ei ole siis tiedossa vuosikymmeniin, kun nyt näytetään putkiremppaavan yleisesti 1950-luvun lopun – 1970-luvun puolivälin yhtiöitä.
@irritus@ kirjoitti:
Jäipä vielä mainitsematta, että vanhoissa taloissa, joissa on vain yksi antennipistorasia, tämä rasia on usein internetin käytön kannalta hankalassa paikassa.
Edellämainitussa tapauksessa kaapelimodeemin takia jouduimme vetämään Ethernet-kaapelin koko huoneiston läpi. Noh, onpahan se nyt sitten valmiina, jos joku joskus sattuisi tarvitsemaan internettiä olohuoneessakin.
Kaapelien kanssa temppuilusta on itselläkin kokemusta. Ethernet-piuhaa on vedetty ristiin rastiin huoneen poikkia ynnä muuta mukavaa. Yksiössä asuessa se ei suuremmin haitannut, mutta isommissa kämpissä on kyllä todellinen ongelma. Kolmioon muutettua tuli myös ylläri VDSL:n kanssa, kun kämpän kolmesta puhelinrasiasta vain yhdestä lähti netti pelittämään. Ja se oli tietenkin se asunnon vihonviimeinen nurkka, jossa modeemista oli vain haittaa. No, asentaja kävi nykimässä piuhoja, ja nyt kaikki on kuten pitää :)
@irritus@ kirjoitti:Tuttavalla itse kaapelimodeemi toimi kyllä haaroittimen kanssa, mutta television kuvaan tuli 50 Hz brummi. Tämä oli analogia-tv:n aikaa.
Maalenkki. Korjataan helposti lisäämällä antennikaapeliin vaippavirtaerotin:
Vaikka enää ei eletäkään analogia-aikaa televisiossa, voi tämä 50 Hz brummi edelleenkin "tulla kylään" esimerkiksi kotiteatterijärjestelmän ääniin, jos järjestelmään on yhdistetty myös tietokone josta on yhteys antenniverkkoon.
Tämä tiedoksi, jos jollakulla "hurisee" ja hurinan saa pois antennikaapelin irroittamalla.. :)
Maalenkki on kieltämättä yleisin 50 Hz brummin lähde, mutta tässä tapauksessa lenkkiä ei ollut. Television, videonauhurin ja kaapelimodeemin sähköpistokkeet olivat kaikki kaksinapaisia. Ainoat yhteydet järjestelmästä ulospäin olivat antenni ja Ethernet. Häiriö ei poistunut, vaikka Ethernet-kaapelin nyppäisi irti kaapelimodeemista.
Näin takautuvasti syyllinen taisi olla kaapelimodeemin virtalähde. Kerran, kun tarvitsin virtalähdettä, käteen osui juuri tuon kaapelimodeemin virtalähde. Kun käytin sitä WLAN-tukiasemassa, VoIP-puhelimesta alkoi kuulua surinaa. Tuo virtalähde taitaa säteillä häiriöitä kaikilla taajuuksilla moduloituna 50 Hz.
Maalenkit ja 50 Hz brummi voivat yllättää tänäkin päivänä. Jos ne häiritsevät digitalisia signaaleja, häiriön syytä ei ole enää yhtä helppo jäljittää kuin analogia-aikana. Häiriöisestä digisignaalista on vaikea mennä sanomaan, mikä siinä on pielessä. Analogisesta signaalista 50 Hz brummin tunnistaa suoraan kuulemalla tai näkemällä.
@Pekka_Koo@ kirjoitti:@Temeteus82, 30a-profiili on tekniikaltaan erilainen kuin 17a, jotka tulivat molemmat markkinoille samaan aikaan. Siinä ei ole kyse pelkästään taajuusalueesta. Harmi kyllä tuota 30a:ta emme tue verkossa. Uusimmat päätelaitteet tukevat nykyään myös mm. vektorointia 17a:lle, jolla saavutetaan suurempia nopeuksia luotettavammin kuin 30a:lla. On mahdollista, että uutta tekniikkaa tuetaan tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä aikatauluarviota tai muutakaan ei ole antaa.
Hyvä tietää. Harmi että tämä 1977 rankennetun talon sisäverkko on huono. Nopeutta saan vaan 75/7Mbit/s Vaikka SNR on 17dbm downstream. Yllättävän stabiili yhteys CRC virheitä nolla ja linkki on ollut päällä +30 päivää. Itse haluaisin isompaa upstreamia koska itsellä on oma Priva VPN:n jolla pääsen käsiksi omaan koti verkkoon matkoilla. 5G:tä odotellessa
@Temeteus82@ kirjoitti:Hyvä tietää. Harmi että tämä 1977 rankennetun talon sisäverkko on huono. Nopeutta saan vaan 75/7Mbit/s Vaikka SNR on 17dbm downstream. Yllättävän stabiili yhteys CRC virheitä nolla ja linkki on ollut päällä +30 päivää. Itse haluaisin isompaa upstreamia koska itsellä on oma Priva VPN:n jolla pääsen käsiksi omaan koti verkkoon matkoilla. 5G:tä odotellessa
No, tässäkin tapauksessa toivona on taloon jokus tuleva remontti, jonka yhteydessä sisäverkkokin menee kuidulle. 1977 vuoden alkuperäiset putket menevät saneeraukseen lähivuosina ja tällöin lain mukaan taloyhtiöissä on uusittava myös sisäverkko. Sen jälkeen ei tarvitse tyytyä vain 5G:hen kun saat sitäkin paremman yhteyden asuntoon asti.
@SINAD@ kirjoitti:
@Temeteus82@ kirjoitti:Hyvä tietää. Harmi että tämä 1977 rankennetun talon sisäverkko on huono. Nopeutta saan vaan 75/7Mbit/s Vaikka SNR on 17dbm downstream. Yllättävän stabiili yhteys CRC virheitä nolla ja linkki on ollut päällä +30 päivää. Itse haluaisin isompaa upstreamia koska itsellä on oma Priva VPN:n jolla pääsen käsiksi omaan koti verkkoon matkoilla. 5G:tä odotellessa
No, tässäkin tapauksessa toivona on taloon jokus tuleva remontti, jonka yhteydessä sisäverkkokin menee kuidulle. 1977 vuoden alkuperäiset putket menevät saneeraukseen lähivuosina ja tällöin lain mukaan taloyhtiöissä on uusittava myös sisäverkko. Sen jälkeen ei tarvitse tyytyä vain 5G:hen kun saat sitäkin paremman yhteyden asuntoon asti.
Milloin tollainen laki on tullut voimaan?.Täällä on menossa putkiremontti ja meinaakos että noiden pitää nyt vetää se kuitu tuolta putkien kautta?.:)
@arapahoe@ kirjoitti:Milloin tollainen laki on tullut voimaan?.Täällä on menossa putkiremontti ja meinaakos että noiden pitää nyt vetää se kuitu tuolta putkien kautta?.:)
Viestintäviraston määräys 65B, velvoite tulee tietoyhteiskuntakaaresta. Rakentamisvelvoitteesta löytyy tietoa tästä, sivulta 15 eteenpäin:
https://www.viestintavirasto.fi/attachments/20171108Harle_M65_esitys_8_11_2017.pdf
@SINAD@ kirjoitti:
@Temeteus82@ kirjoitti:Hyvä tietää. Harmi että tämä 1977 rankennetun talon sisäverkko on huono. Nopeutta saan vaan 75/7Mbit/s Vaikka SNR on 17dbm downstream. Yllättävän stabiili yhteys CRC virheitä nolla ja linkki on ollut päällä +30 päivää. Itse haluaisin isompaa upstreamia koska itsellä on oma Priva VPN:n jolla pääsen käsiksi omaan koti verkkoon matkoilla. 5G:tä odotellessa
No, tässäkin tapauksessa toivona on taloon jokus tuleva remontti, jonka yhteydessä sisäverkkokin menee kuidulle. 1977 vuoden alkuperäiset putket menevät saneeraukseen lähivuosina ja tällöin lain mukaan taloyhtiöissä on uusittava myös sisäverkko. Sen jälkeen ei tarvitse tyytyä vain 5G:hen kun saat sitäkin paremman yhteyden asuntoon asti.
Eipä ole tulossa remonttia kun putket eivät ole siinä kunnossa jotta niihin tarvitsisi koskea. Ovat alunperin olleet muoviset. Jännää tosin on että Telia ilmoittelee että on saatavissa 1000 Mbit/s yhteys. Kai luulevat että asun tontilla olevassa uudessa talossa 
... Toisaalta olisi kiva tietää kuinka käy jos tuon menisin tilaamaan ja eivät sitten kuitenkaan voi toimittaa.
@Temeteus82 Välillä tulee vastaan tilanteita, missä toimituksen puolelta ei olekaan tarjota sitä mitä pitäisi. Näistä toivoisin olevan sinun meihin yhteydessä, niin voisimme korjuuttaa asian, jos sitä ei osoitteeseesi ole saatavilla.
@PiaJo Kai sitä vois kilauttaa teille kun työ kiireiltä ehtii.
Mites toi boxi näyttää että yhteys on saatu 101 Mbps nopeudella mutta speedtesti taas väittää että tasan 90Mbps.Rajoitatteko te siellä kaistaa vai mitä?.Kaapelimodeemilla se 100M oli se 100M.Ne tosin rajoitti sitä myös mutta siitä syystä että liitymä oli vain se 100M.:)
Onko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään
Enter your E-mail address. We'll send you an e-mail with instructions to reset your password.
