"Olemme ottaneet 4G-verkossamme käyttöön uuden LTE-Advanced (LTE-A) –teknologian. LTE-A on 4G-tekniikan seuraava kehitysvaihe ja sen avulla verkon teoreettinen maksiminopeus kaksinkertaistuu 300 Mbit/s:iin, ja käytännössä verkossa on jo mitattu 230 Mbit/s:n nopeuksia." Kyseessä on Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen carrier aggregation -tekniikkaa hyödyntävä LTE-A-toteutus.
Ensimmäiset alueet ovat joissa tätä päästään hyödyntämään löytyvät Helsingin Oulunkylästä ja Roihupellosta. Tämän vuoden puolella tulee tätä uutta tekniikkaa hyödyntäviä tukiasemia vielä 10 lisää eri puolelle Etelä-Suomea."
---
Aikamoista teknistä ilotulitusta ja terminologiaa. Mistä oikein on kyse?
Termi LTE-A (tai LTE-Advanced) tarkoittaa jälleen yhtä isoa kehitysaskelta matkapuhelinverkkojen kehityshistoriassa.
Kaikki lähti liikkeelle NMT-puhelimista (toki sitä ennen oli mm. ARP-puhelimet yms yms jotka ainakin 60-70 -luvuilla syntyneet muistavat, ne joilla soitettiin tuttaville ja kylänmiehille lähimmän aluekeskuksen vaihteen kautta). NMT-puhelimet olivat isoja ja kankeita mutta ne olivat jo oikeita kännyköitä - mukana pidettäviä henkilökohtaisia puhelimia.
Sen jälkeen tuli GSM-puhelimet eli puhuttiin 2G-puhelimista tai verkosta ja niiden kanssa ääni ei enää kohissut koska verkko oli digitaalinen joten puhelimen käyttömukavuus oli ihan eri tasolla. Päästiin myös lähettämään mm. tekstiviestejä :)
No 2G:n jälkeen tuli tottakai 3G ja se voidaan jaotella muutamaan eri kehitysvaiheeseen kuten esimerkiksi HSPA. 3G:n myötä tiedonsiirron nopeudet kasvoivat ja ne mahdollistivat nettisurffailun jopa puhelun aikana, tähän asti nettiyhteys katkesi aina kun tuli puhelu. HSPA siis kasvatti nopeuksia entisestään, myös laitteelta verkkoon päin eli esimerkiksi kuvien lähettäminen tuttaville nopeutui.
Mikäs muu kuin 4G (LTE) tuleekaan sitten seuraavana ja se on ollut kaupallisessa käytössä nyt 5 vuotta. Ja tässä jutussa mainittu LTE-Advanced (LTE-A) –teknologia on sen seuraava kehitysvaihe joka tuo matkapuhelinverkkoon lisää kapasiteettia, nopeutta ja suorituskykyä.
Eli Suomeksi sanottuna, tämä kaikki kohkaaminen näiden termien ja numeroiden kanssa liittyy siis siihen että nettiä on alettu käyttämään mobiililaitteilla yhä enemmän ja enemmän vuosien varrella ja netin käyttömukavuus on parantunut kun tekniikka on kehittynyt siinä rinnalla huimaa vauhtia. Netti on "kaikkien huulilla ja kaikkialla". Liikkuvan kuvan (leffat, tv-ohjelmat, Youtube- yms. streamauspalvelut jne) kuvanlaatu paranee koko ajan ja niitä käytetään aina vaan koko ajan enemmän, musiikkia ladataan verkosta kännykkään/tablettiin ja niin edelleen. Verkkojen pitää kehittyä siinä rinnalla, tarvitaan lisää nopeutta ja kapasiteettia jotta voidaan taata käyttäjälle hyvä käyttökokemus.
Esimerkiksi videot ja muut sisällöt latautuvat tietokoneelle tai puhelimelle nopeammin kuin aikaisemmin. Aikaa säästyy muuhun kuin odotteluun. Nopeutta on siis tullut lisää mutta myös vasteajat ovat parantuneet joka mahdollistaa esimerkiksi erilaisten nettipelien pelaamisen. Ennen nettipelaamisen edellytys oli kiinteä laajakaista, nykyään hyvä 4G-yhteys alkaa olla samaa tasoa vasteaikojen suhteen.
Laskin muutamia teoreettisia esimerkkejä latausajoista, että mitä nämä eri termit (eli tässä tapauksessa matkapuhelinverkot) tarkoittavat käytännössä jos lataat esimerkiksi leffan tai samansuuruisen tiedoston tietokoneelle. Laskin ensimmäiseen kaavioon luvut sen mukaan että yksi tunti HD-tason kuvaa vie tiedonsiirtoa maksimissaan 3Gt, eli kahden tunnin pituinen HD teräväpiirtoelokuva vie tiedonsiirtoa maks. 6 gigatavua. Jälkimmäiseen kaavioon laskit luvut sen mukaan että yksi tunti normaalitasoista kuvaa (SD) vie tiedonsiirtoa noin 0,7Gt eli kahdessa tunnissa tiedonsiirtoa kuluu siis 1,4Gt.
Huomioithan, että laskelma on suuntaa-antava ja todellisuudessa latausajat ovat pidemmät koska latausnopeus vaihtelee se ei ole koko ajan sama riippuen mm. samaan aikaan samalla alueella nettiä käyttävien käyttäjien määrästä. Netin nopeus on myös riippuvainen etäisyydestäsi lähimpään tukiasemaan, signaalin voimakkuudesta/laadusta ja niin edelleen.
Laskelmat havainnollistavat sen, että uudet verkkotekniikat mahdollistavat videokuvan katsomisen lyhyillä/lyhyehköillä latausajoilla, latausaika on parhaimmillaan jopa vain muutamia minuutteja.
Nykyään leffoja tosin katsotaan erilaisten streaming-palveluiden avulla. Niissä leffaa ei ladata ensin koneelle ja vasta sitten aloiteta katselua vaan katselu aloitetaan heti ja leffa latautuu koneelle/laitteelle sitä mukaa kun katselu edistyy. Tällaisia palveluita on esimerkiksi meidän Viihdepalvelun mobiili- ja nettiversio, Netflix, ja ViaPlay.
Streaming-palveluissa leffojen kuvanlaatu on riippuvainen yhteyden nopeudesta. HD teräväpiirtoelokuvat edellyttävät karkeasti 6-8Mbit/s -nopeudella toimivaa nettiä, jos nopeus on pienempi palvelu muokkaa kuvanlaatua ko yhteydelle sopivaksi. 3G-verkko tarjoaa nopeuksia joiden avulla teräväpiirto-ohjelmia pystyy katsomaan, LTE:stä puhumattakaan (kts. yllä oleva taulukko).
Loppukaneettina voidaan myös todeta, että uudet tekniikat mahdollistavat myös useiden laitteiden yhtäaikaisen käyttämisen samalla yhteydellä ilman että yhdellä laitteella edes välttämättä huomaa että samaan aikaan nettiä käytetään myös muilla laitteilla. Jopa useiden streamauspalveluiden käyttämisen yhtä aikaa jos alueellasi on hyvä kuuluvuus.
Rakennamme koko ajan uusia tukiasemia joilla saadaan uusia kuuluvuusalueita sekä parannetaan jo olemassa olevia peittoalueita 3G- ja 4G -verkossa. Löydät tietoa rakentamisesta sivuiltamme --> linkki.