Itse olen ollut hyvin tyytyväinen Samsungin virtalähteeseen:

https://www.telia.fi/kauppa/tuote/samsung-65w-trio

ja näyttää nyt olevan tarjousta 5€ jos vie vanhan laturin mennessään kierrätykseen… pitäisiköhän jokin rämä(turha ja vanha) kaivaa laatikosta ja ostaa toinen tuollainen moniporttinen laturi. Läppärikin latautuu joutuisasti tolla. Harmillisesti mukana ei ole virtajohtoa, mutta Samsungin 45W laturin mukana tuleva kaapeli kyllä jaksaa ja pystyy virtaa johtamaan hyvin tuostakin.

Muistan kun USB-C oli uutta. Silloin minulla oli jokin Huawein puhelin testissä, olikohan P9 tai P10. Kuitenkin Google Nexus 5x:n USB-C laturi ei ladannut Huaweita ja Huawein SuperCharge tms. ei taas Nexusta suostunut lataamaan. Vaikka portit olivat samoja, niin laitteissa oli kuitenkin eroja.

Olen aina ollut vähän skeptinen EU päätöksiin. “Mitä useampi kokki, sitä sakeampi soppa”.

Hyvin on muistissa vielä käyrän kurkun myyntikielto, ja ettei patalappua saa kutsua patalapuksi jos siinä ei ole tiettyjä ominaisuuksia. Ja onhan näitä muitakin.

Standardisointi on kuitenkin hyvä asia. Meillä ei varmaankaan ole ainoa talous, jossa johtoja ja latureita on nurkat väärällään. Myös johtojen toimituksen voisi lopettaa jos ostaja ei niitä halua.

Ja ne englantilaiset pistokkeet.

Olen muutaman tutun kanssa noista pistokkeista jutellut parikin kertaa. Aina löytyy perustelut, että miksi juuri jokin tietty pistoketyyppi on paras. Puhelinlatureissa on hyvä, että jokainen laite latautuu ainakin jollain tavoin millä tahansa laturilla. 

Kohta ollaan taas ajassa, jolloin joka ikinen langaton laite latautui samanlaisella Nokian laturilla. Sitten tuli sama laturi pienemmällä päällä ja hetken aikaa piti kysellä, että löytyykö pientä tai isoa laturia, kunnes alkoi usein jo löytymään molempia. Samaa oli vielä vähän aikaa sitten micro-usb kanssa Applen omista virityksistä puhumattakaan.   

Itse olen huomannut, että kun joku puhelin hylkii erimerkkistä laturia tai johtoa niin siihen auttaa yllättävän usein sen kääntäminen toisinpäin. Itselläkin oli vanhan Xiaomin kanssa tuota, että esim Asuksen uusi laturi ei lataa yhtään, mutta johto toisinpäin niin ei ongelmia. Olisikohan jotenkin kontaktit hapettuneet tai löystyneet toiselta puolelta, 

Ei kai tälläinen englantilainen pistoke ole kenellekään Suomessa paras. Näitä on aika monessa Suomessa myytävässä laitteessa mukana, eikä niitä tahdo saada EU järjestelmään ängettyä juuri mitenkään, ehkä lievällä väkivallalla.

Osallistun keskusteluun omilla mielipiteillä. Aika monen EU-Direktiivin kohdalla on tullut hierottua silmät kiinni otsaa ja mietittyä säädöksen taloudellisia vaikutuksia kotimaisille yrityksille, yhteiskunnalle ja yksittäiselle henkilölle. En väitä, että standardointi olisi huono juttu, mutta joissain tapauksissa sinivalkoisten lasien läpi asiaa katsellessa negatiiviset puolet ovat minusta suuremmat kuin positiiviset vaikutukset.

Tästä säädöksestä en kyllä paljoa huonoa sanottavaa keksi. Jo vuosia olen koettanut ostaa vain sellaisia laitteita, jotka pystyy lataamaan USB-C kaapelilla ja tämä on tuottanut tulosta. Jos laitteesta ei tätä löydy, ei se meille tule. Mielelläni näkisin saman kehityksen jatkuvan myös akkutyökalujen puolelle. Ärsyttävää, kun jokaiselle merkille on oma laturi ja akku. 

Enää ei laatikot ja pöydät pursua erillaisia lautureita ja kaapeleita. Yksi tehokas useampi porttinen USB-C laturi lataa läppärit, tabletit, puhelimet, kuulokkeet, taskulamput/otsavalot ja älykodin laitteiden akut. Samaan ongelmaan olen joidenkin laitteiden kohdalla törmännyt mistä ​@elo420 mainitsi. Lataus ei käynnisty ellei kaapelia käännä toisin päin. Lisäksi osa laitteista ei aloita latausta tällä tehokkaalla 65w laturilla, vaan lataus pitää tehdä perinteisen matalatehoisen laturin avulla.

Kyllä Schuko on kuningas vaikka ei sekään virheetön ole. Hyvää brittipistokkeissa ja kaapeleissa on liittimen sisäänrakennettu sulake. Ei pääse kaapeli lämpeämään ja aiheuttamaan vahinkoa, kun jatkojohdossa on oma sisäänrakkettu pienempi sulake. 

Ja vianrajauskin on huomattavasti helpompaa, kun ainoastaan silloin tällöin sulakkeen polttava rikkoontunut laite polttaakin oman sulakkeensa, eikä pimennä puolta huoneistoa kerralla.

Brittipistotulpassa vaihe ja nolla pysyvät oikein päin.

Valaisinten katkaisjat katkaisevat usein vain toisen johtimen sähköt. Jos saksalais-suomalaisen pistotulpan laittaa ”väärin päin” pistorasiaan, loiste- ja led-lamput saattavat jäädä hohtamaan himmeästi tai vilkkumaan. Näin käy silloin, kun pistotulppa saattuu olemaan pistorasiassa niin päin, että katkaisija katkaisee lampulta nollajohtimen ja vaihe jää kytketyksi.

Useimmissa brittipistorasioissa on myös katkaisijat.

Voisi kuvitella, että mihin sitä tarvitaan, kun kyllähän kaikissa sähkölaitteissa itsessäänkin on katkaisijat. Vai onko? Enpä ole kännykän latureissa nähnyt katkaisijoita. Nykyään myös yhä useampi laite jää töpseliin kytkettynä jonkinlaiseen valmiustilaan.

Pistotulpassa oleva katkaisija on todella näppärä, kun laitteet saa aikuisten oikeasti pois päältä ilman valmiustilaa.

Samaten tietokoneiden virtalähteet voivat ottaa pistotulppaa kytkettäessä merkittävän virtapiikin. Yhden läppärin virtalähteessäni onkin pistotulpan päässä kunnon kipinäjäljet. Jos virtalähteen olisi voinut kytkeä pistorasiaan jännitteettömänä, ei näitä kipinäjälkiä olisi tullut pistotulpan piikkeihin.

Itse kuulun kyllä brittiläisten pistotulppien ehdottomaan kannattajakuntaan. Etenkin sen jälkeen, kun 1984 standardia päivitettiin vaihe- ja nolla-piikkien kauluksilla.

Ennen tuota päivitystä saksalais-suomalainen pistotulppa tuntui turvallisemmalta. Siinä pistotulpan ja maadoitetun pistorasian väliin on käytännössä mahdotonta saada jäämään sormia niin, että saisi sähköiskun. Vanhoissa brittiläisissä pistotulpissa tuollainen törppöily olisi teoriassa mahdollista.

Voi olla että olen itse käsittänyt jotain aivan väärin, mutta eikös vaihtovirrassa, jota meilläkin tulee seinästä, vaihe ja nolla vaihtele 50 kertaa sekunnissa? Maa on sitten se kolmas, mutta sitä tuskin on ikinä järkevää katkaista kytkimellä. Jos laite jää hehkumaan virtojen ollessa katkaistuna se johtunee laitteen omista kondensaattoreista tms sähköä varaavista osista. 

Näinhän se on, että yksittäisen laitteen lopettaessa toimintansa harvoin joutuu sen suuremmin tutkimaan mistä se vika löytyy. 

Vaihe ja nolla kyllä pysyvät aina samoissa navoissa ulkoisen maadoitus piikin vuoksi, kunhan pistorasian asennus on tehty aikanaan oikein.

Sinäänsä en ole havainnut tästä napaisuuksien vaihtumisesta ongelmaa omien laitteiden tai led-valojen kanssa. Yhdessä Nedis -merkkisessä älyvalaisimessa jää osa ledeistä palamaan himmeänä, mutta siihen ei ole vaikuttanut johdon pyörittely millään tavalla. No tuolla tavalla se on nelisen vuotta toiminut ja ei ole haitannut käyttöä. 

Pistorasiasta löytyvä katkaisija on kyllä erinomainen keksintö. Niitä löytyy omasta kodista WC-tiloista. Ovat siis integroituja peilivalaisimiin. Onneksi nykyään löytyy johtimien ja pistorasian väliin asennettavia äly-katkaisimia sekä pistorasiaan kytkettäviä älypistokkeita. Näiden lisäosien avulla saa vanhoihin pistorasioihin lisättyä mahdollisuuden katkaista virrat yksittäisistä/useista rasioista. Tai ainakin rasiaan kytketyistä laittesta. Automaation mahdollisuudet tulee samalla mukana. 

Brittitulppien piikkien korjauspäivitys on ainoa syy miksi voi edes vertailla Schukoon. 

Sanoisin, että vikavirtasuojat ovat tehneet pistokkeiden vertailun hieman turhaksi. Ainakin näin käyttäjän turvallisuuden kannalta. Tosin kestää vielä useita vuosikymmeniä ennenkuin jokaisen kiinteistön sähköverkko on varustettu vikavirtasuojilla. 

Ei.

Nolla on aina nolla, eli sen tulisi olla lähes jännitteetön.

Käytännössä johtimien vastuksista johtuen nollajohtimestakin voi löytyä matala noin voltin jännite. Tästä huolimatta sormiaan nollajohtimeen ei kannata tökätä. Vikatilanteessa sen jännite voi nousta 400 V.

Vaihejohdin käy läpi 50 jaksoa sekunnissa. Puolet tästä jaksosta vaihejohtimen jännite on positiivinen nollajohtimeen nähden. Toisen puolen vaihejohtimen jännite on negatiivinen nollajohtimeen nähden. Vaihe- ja nollajohtimen välinen jännite vaihtaa polariteettiaan siis 100 kertaa sekunnissa.

Rakennuksessa sisätiloissa näin yleensä onkin. Merkittävät metallirakenteet, kuten kupariset vesijohdot, on kytketty yhteen sähköverkon maadoituksen kanssa. Näin pistorasian maan ja vesihanan välillä ei ole jännitettä, vaikka vian vuoksi rakennuksen maataso olisi kohonnut oikeasta maatasosta.

Ulkotiloissa asiat eivät olekaan näin suoraviivaisia. Suomessa nolla ja maa on yleensä yhdistetty toisiinsa rakennuksen sähköpääkeskuksella. Nollavian aikana tämä johtaa siihen, että pistorasian maa poikkeaa esimerkiksi vesilätäkön tai naapurin sähkölaitteiden maatasosta.

Näinpä kehittyneimmät sähköautojen latauslaitteet erottavat maavian havaitessaan auton kokonaan sähköverkosta, maa mukaanlukien.

Näinkin voi käydä, mutta silloin lamppu kiiluu samalla tavalla käännettiin katkaisijasta tai vedettiin töpseli irti seinästä.

Nyt tarkoitan tilannetta, jossa lamppu kiiluu katkaisijan ollessa pois päältä, mutta töpselin ollessa seinässä. Jos vedät töpselin pois seinästä, kiilumista ei enää tapahdu.

Minkä hyvänsä kahden sähköjohtimen välille syntyy kapasitiivinen kytkeytyminen.

Kun loistelamppuun ohjataan vaihejohtimesta 230 V ja nolla on jätetty kytkemättä, jo pelkästään valaisimen runko riittää tarjoamaan lampulle riittävän kapasitiivisen kytkennän, jotta lamppu välkehtii heikosti. Ilmiö on sen verran heikko, että tämän huomaa vain pimeässä.

Noinhan se näemmä onkin, että vaihe vaihtelee + ja - välillä eikä vaihe ja nolla paikkaa. Tulipa opittua uutta, kun eipä tuolla itselle ole ollut ikinä mitään käytännön merkitystä. Omat kokemukset katkaisun jälkeen aktiivisista laitteista rajoittuvat tietokoneen virtalähteisiin, joissa isot konkat voivat säilyttää tappavan varauksen vielä pitkään. Pistokkeen oleminen oikeinpäin kuulosti vaan sähköallergisten höpinöiltä.

Onhan hienoa kun kirjoittaa siitä, miksi Suomessa myytävän laitteen mukana tulee roinaa mitä ei täällä voi käyttää, niin saa oppitunnin sähkön ominaisuuksista.

Olen suuri keltaisen lehdistön yleisökirjoituksien fani. Siellä kun aihe alkaa jostain, niin se päätyy jonnekin, kauaksi alkuperäisestä aiheesta. Ensin ollaan hiljaisella kylätiellä, ja sitten äkkiarvaamatta kuusikaistaisella moottoritiellä… Eikä kukaan tiedä enää mistä alunperin keskusteltiin.

Onneksi meillä on kaikki pistorasiat vikavirtasuojattuja. Olen elämäni aikana saanut osani sähköiskuista.

No aika aiheessahan tuo vielä oli, kun kerran laitteet toimii eri lailla riippuen miten päin sähköpistoke tai latauspiuha on. Yhtä vähän sen pitäisi kummassakin vaikuttaa jos kerran voi lykätä kummin päin vaan kiinni, mutta todellisuus on ihmeellistä. 

Pitääkin ensi kerralla kokeilla latauspiuhan kääntämisen sijaan kääntää laturi pistorasiassa josko lähtisi vanhakin puhelin lataamaan. 

Jos laittaa piuhan väärin päin niin se silloin tyhjentää akun