Tekoäly viestinnässä – missä kulkee eettisyyden raja?

Tekoäly on tullut jäädäkseen myös viestinnän maailmaan. Se auttaa meitä kirjoittamaan, suunnittelemaan, analysoimaan ja jopa keskustelemaan. Mutta mitä tapahtuu, kun viestintä ei enää ole vain ihmisen käsialaa? Miten varmistamme, että tekoäly toimii eettisesti ja vastuullisesti?

Läpinäkyvyys on kaiken perusta

Kun tekoälyä käytetään kirjallisessa viestinnässä, on tärkeää kertoa avoimesti, missä ja miten sitä hyödynnetään. Onko esimerkiksi asiakasviesti tai artikkeli tekoälyn luonnostelema? Onko kampanjateksti optimoitu algoritmin avulla? Onko kommentointiin haettu mielipiteitä tekoälyltä, vai ovatko ajatukset lähtökohtaisesti täysin omiasi? Läpinäkyvyys lisää luottamusta ja antaa vastaanottajalle mahdollisuuden arvioida tekstin taustaa.

Voiko tekoäly kirjoittaa suruviestin? Entä vastata asiakkaan huoleen? Tekoäly voi auttaa, mutta se ei korvaa empatiaa. Viestinnässä tarvitaan edelleen ihmistä erityisesti silloin, kun viesti koskettaa, lohduttaa, tai toisaalta myös innostaa. Tekoäly ei saa tuottaa harhaanjohtavaa tai manipuloivaa sisältöä, ja ihmisen on aina arvioitava viestin vaikutus sekä sävy.
 

Miten sinä suhtaudut tekoälyn käyttöön viestinnässä?

Missä kulkee automaation ja inhimillisyyden raja?

Vastuu ei katoa – se siirtyy

Vaikka tekoäly voi tuottaa sisältöä, vastuu sen vaikutuksista säilyy ihmisellä. Kaikenlaisessa viestinnässä on meidän jokaisen tehtävänä varmistaa, että viesti on ymmärrettävä, oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen. Tekoäly ei vielä osaa ihmisen lailla arvioida kontekstia, tunteita tai kulttuurisia vivahteita. Siksi ihmisen rooli on edelleen korvaamaton kaikessa kirjallisen materiaalin tuottamisessa. Kriisiviestinnässä tarvitaan erityistä tarkkuutta ja empatiaa. Tekoäly voi siis tukea, mutta ei korvata ihmistä.

Tekoäly tarvitsee dataa toimiakseen. Mutta mistä data tulee? Miten sitä käsitellään? Viestinnässä on tärkeää huomioida, että yksityisyyden suoja ei saa vaarantua. GDPR ja muut tietosuojakäytännöt tarjoavat selkeät raamit, mutta myös käyttäjien luottamus on ansaittava. Tekoäly voi auttaa tunnistamaan asiakaskokemuksen kipupisteitä esimerkiksi analysoimalla palautteita, keskusteluja ja käyttödataa. Käytetyn datan tulee olla riittävää, mutta ei tarpeettoman laajaa. Data-analyysin tulee olla anonymisoitua ja käsittelyn tietosuoja-asetusten mukaista. Kenenkään yksityisyys ei saa vaarantua.

Tekoälyn ympäristövaikutukset – näkymätön eettinen ulottuvuus

Tekoäly vaatii valtavasti laskentatehoa – ja se kuluttaa energiaa. Viestinnässä tämä näkökulma jää usein huomiotta, mutta se on osa eettistä kokonaisuutta. Voisiko tekoälyn käyttöä optimoida niin, että se tukee vastuullisuutta myös ympäristön näkökulmasta?

Viestijä voi vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla kevyempiä työkaluja, rajoittamalla automaation käyttöä tarpeen mukaan ja nostamalla keskusteluun tekoälyn ekologisen jalanjäljen. Eettisyys ei ole vain sisällön kysymys – se ulottuu myös teknologian taustalle.
 

Käyttäisitkö tekoälyä viestinnän apuna?

Missä tilanteessa tekoäly ei mielestäsi sovi viestintään?

Chatbot asiakaspalvelussa

Telian verkkosivustolla ja Minun Telia -sovelluksessa käytetään tekoälypohjaisia chatbotteja, jotka vastaavat yleisiin kysymyksiin, kuten laskutukseen, liittymävaihtoehtoihin ja teknisiin ongelmiin. On tärkeää, että tiedät keskustelun olevan tekoälyn kanssa ja että sinulla on mahdollisuus siirtyä ihmispalvelijalle tarvittaessa.

Tekoälyä voidaan käyttää avuksi viestien personoinnissa esimerkiksi tarjoamalla sinulle juuri omaan käyttöösi sopivia liittymävaihtoehtoja, tai laite-ehdotuksia. Personointi ei saa tuntua tungettelevalta, tai manipuloivalta. Sinulla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista viestintää haluat vastaanottaa.
 

Miten sinä varmistat tekoälyn eettisen käytön?
 

Oletko joskus jättänyt käyttämättä tekoälyä viestinnässä eettisistä syistä? Pitäisikö viestijöille laatia omat tekoälyperiaatteet? Jaa ajatuksesi kommenttikentässä – yhdessä voimme rakentaa eettisesti kestävää digiviestintää!✍🏻 

Lue myös: