3G	Toimii normaalisti

 

Kyllähän se vielä parissa paikassa toimiikin.

 

Vertaa DNA:n 3G:tä, niin heidän kartan mukaansa 3G toimisi isossa osassa Suomea oikein nätisti. Kuitenkin tuossa on Yhteisverkon aluetta, niin kumpaa tässä sitten pitäisi uskoa kuuluvuuden kannalta?
 

3G	Toimii normaalisti

 

Kyllähän se vielä parissa paikassa toimiikin.

 

Vertaa DNA:n 3G:tä, niin heidän kartan mukaansa 3G toimisi isossa osassa Suomea oikein nätisti. Kuitenkin tuossa on Yhteisverkon aluetta, niin kumpaa tässä sitten pitäisi uskoa kuuluvuuden kannalta?
 

 

Noista ei kumpikaan pidä paikkaansa. 3G on jo virallisesti suljettu joka paikassa, täs vähän aikaa sit suljettiin Suomen Yhteisverkon alueelta. Nyt toimii vain 2, 4 ja 5G.

Toi kartta pitäs päivittää että 3G pyyhitään kokonaan kartalta.

Dna ei ole päivittänyt karttaansa kertaakaan oman verkkonsa sulkemisen jälkeen. Sen tiedot ovat vähintäänkin 4 kuukautta vanhoja.

Telian kartta on päivittynyt alle neljä päivää sitten. 12.11.2024 kartalla oli 3G-kuuvuus vielä Kannuksessa, Sievissä, Sodankylässä ja Toholammella. Tänään 16.11.2024 näillä paikkakunnilla ei ole enää 3G-kuuluvuutta.

DNA:n  kartanpäivitystahti on ollut usein hyvin hidasta. Uudet tukarit ovat päivittyneet yleensä kerran kuussa, peittoalueiden päivittyminen on mahdollisesti harvemmassa. Heillä kun on joka kolkassa kuuluvuus kartan mukaan, ei ole oikein eroa alueiden välillä.

Verkkoyhteydet ovat hidastuneet niin paljon, että se on jo turvallisuusuhka – ministeri Ranteesta tilanne on erinomainen

Missähän mielessä tilanne on erinomainen? 

Katkeilevat yhteydet ovat uhka jo kansalaisten turvallisuudelle. 3G-verkon alasajosta pitäisi tehdä kiireellinen vaikutusten arviointi, arvioi ministeriön pelastusylitarkastaja.

Mielenkiintoinen artikkeli jälleen kerran. Puumalan asukasmäärä taitaa tuplaantua kesäisin kun mökkiläiset saapuvat viettämään aikaa kunnan alueelle.

Ymmärrän täysin kunnanjohtajan huolen asian tiimoilta.

Tikunnokkaan on nostettu nyt 3G:n sulkeminen, kun nyt se on sopivasti sattunut osumaan tähän hetkeen, kun SYV pitäisi olla “valmis”. Minä itse näen suurimmat ongelmat johtuvan siitä, että erityisesti uusilla SYV-alueilla on tarkasteltu DNA:n ja Telian olemassa olleita tukiasemapaikkoja ja sitten on karsittu “ylimääräiset” pois. Eli siis ne, jotka on aikanaan kummankin operaattorin verkkosuunnittelun toimesta tärkeiksi nähty. Nyt tuo suunnittelu on ulkoistettu ties minne. Suunnittelu on tehty kustannukset minimoimalla. Jostain ihmeellisestä syystä myös Nokian rauta ontuu matalilla taajuuksilla (700/800/900) , johtuuko radioista, tukiasemakorteista, antenneista vai mistä? Erikoista on se, että samanlaista ontumista ei ole Elisan eikä Telian omissa Nokia-verkoissa, joissa kummassakin käytetään suht samanlaista rautaa. Se, että yhteydet ovat heikentyneet, ovat usean eri tekijän summa. Yksittäisen teknologian poistuminen on nyt vain osunut ajallisesti tähän tilanteeseen.

Jossain oli mainittu, että metsän keskellä ei ole mitään kuuluvuutta. Totta, ei ole. Tiedän monta aluetta kaikilta operaattoreilta, joilla tässä lähialueella ei ole joko mitään kuuluvuutta tai sitten kuuluvuus on heikko, ja puheluiden onnistumiseksi olisi hakeuduttava korkeammalle maastonmuodolle. Kyseessä on ns. takametsät, joissa tulee liikuttua vain silloin tällöin.

Eikös mobiiliverkolla oo sama juttu kuin valokuidulla että sitä ei saa joka niemeen ja notkelmaan? Niinhän se menee että verkko on siellä missä ihmisetkin on eli taajamissa, ja sen ulkopuolella olevat tuottaa operaattoreille vain tappiota. Kaupallisuus ja kysyntä ohjaa operaattoreita että tukiaseman pitää myös tuottaa operaattorille, muuten se ei ole kannattava.

Ja me kuluttajat maksamme ne tappiolliset tukiasemat liittymien hinnoissa.

Traficomin testit varmaan otetaan tikunnokkaan myös mutta kun taajuuslupavelvoitteissa ei ole vaatimuksia peitosta keskellä metsää. Taajuuslupavelvoite velvoittaa kuuluvuuden:

• 99% Manner-Suomen väestöstä, 35% verkosta pitää omaa olla - muu voi olla Yhteisverkon tavoin jaettua.
• Manner-Suomen valtatiet, kantatiet, seututiet ja Suomen valtion ja sen omistavien yhtiöiden rautatiet. - Tästä syystä tukiasemat on suunnattu usein tien suuntaisesti jotta saadaan varmistettua peitto. Jos asut kauempana tiestä niin peitto on luultavasti heikompi.

Peitto ei tarkoita sisäkuuluvuutta todennäköisesti ja lisäksi ei ole määritetty signaalin voimakkuutta tai laatua. Tästä oli erimielisyyksiä kun Traficom velvoitti operaattorien korjaamaan peittoa Pohjois-Suomessa.

Yleispalveluvelvoitteella saa sitten jokaiseen pysyvään asuin ja yritykseen yhteen paikkaan sisälle puhelin ja nettiyhteyden - sen ei tarvitse toimia kuin yhdessä kohtaa ja tämä on sitten täysin kaupallisen tuotteen ulkopuolella. Vapaa-ajan asunnot jäävät kokonaan yleispalveluvelvoitteen ulkopuolelle.

Traficom on ottanut valituksia vastaan ja mitannutkin mm. Itä-Suomessa ja todennut että kuuluvuus on pääsääntöisesti ok. Ihan Itärajalla Venäjän läheisyys rajoittaa mm. 800 MHz ja 700 MHz toimintaa, 700 MHz häirintyy Venäjän televisiolähetyksistä joten sitä ei paljon voi käyttää. Lisäksi rajanläheisyydessä lähetystehoja pitää pienentää. 

--

Eli jos peitto on heikentynyt on hyvä tehdä kuuluvuuspalaute operaattorille mutta välttämättä ei sille paljon tehdä ihan siksi kun täyttää jo velvoitteet ja olisi kallista uutta tukiasemaa rakentaa (valitettava totuus). Kiinteälle käyttökohteelle usein yleispalvelua edullisempi on lisäantenni joka suuntaa tukiasemaan + 4G modeemi josta matkapuhelimeen saa VoWIFI yhteyden.

Katri Huhtala pysähtyi auttamaan onnettomuuden uhria, hätäpuhelu pätki pahasti
 

Onneksi tämä päättyi hyvin. Mikkeli - Puumala mainittu. 

Tälläisiä paikkoja on paljon tiellä missä on pieni alue jossa puhelu voi katketa. Kysymys sitten on rikkooko taajuuslupaan vaadittua kuuluvuuspeittoa koska peittoa varmaan on mutta puhelua varten ei riittävä - useinkin puhelimen rajoitettu teho ei riitä että tukiasema kuulusi tarpeeksi hyvin. Tästä syystä sitten vastapuoli ei kuule soittajaa. Joskus voi olla huono tilanne kun läheinen tukiasemakin nurin.

Harmillista se on erityisesti kun on hätä ja puhelu pitäisi läpi saada. Laitteissa on eroja lisäksi miten toimivat heikommassa signaalin kanssa - osalla voi toimia ja osalla ei. Osalla puhelimella hätäpuhelut tapahtuvat 2G tai 4G VoLTE:n kautta riippuen puhelimesta.

Tuossa artikkelissa kyllä minusta virhe. Hätäpuhelut ei ohjaudu “parhaaseen” verkkoon vaan se ohjautuu ensisijaisesti omaan verkkoon johon rekisteröitynä. Ei se siitä vaihda toiseen verkkoon. Jos haluaa toisen verkon kautta soittaa pitäisi soittaa ilman SIM-korttia ja silloin soittaa ensimmäisen verkon kautta mihin saa yhteyden. Ilman SIM korttia sitten hätäkeskus ei kyllä soita takaisin puhelimeen.

Kuuluvuuteen pitäisi kai paremmin määrittää millainen on toimiva kuuluvuus joka pitää takaa teillä ja sitä vasten mitata. Mittaustapakin pitäisi olla määritettynä niin ollaan samalla viivalla.

--

Onneksi tässä casessa tosiaan kävi onneksi hyvin ja pääsi jatkohoitoon. Mutta kyllähän meillä parannettavaa on mutta toisaalta mitä ehdot sanovat ja totuus on että vastaavia katveita riitää paljon.

Matkapuhelinyhteydet pätkivät niin pahasti, että se vaikeuttaa ammattikuljettajien työtä

Kuljetusalan etujärjestön kyselyn mukaan matkapuhelinverkkojen toimintavarmuus on heikentynyt. Eniten tilanne on huonontunut Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Kursivoitu lainaus Ylen artikkelista. 

Viittaan vielä tuohon ​@TeroRe linkkaamaan Traficomin artikkeliin, jossa todetaan seuraavasti:

“Yhtenä merkittävänä syynä kuuluvuusongelmiin voi edelleen olla vanha päätelaite, joka pystyy käyttämään vain 2G- ja 3G-verkkoa. Tällöin päätelaite, kuten kännykkä tai reititin, pystyy 3G-verkon poistuessa käyttämään vain 2G-verkkoa ja tiedonsiirto saattaa merkittävästi hidastua", kertoo radiotarkastusasiantuntija Jukka Pihonen. Käyttäjän olisi hyvä päivittää laitteensa 4G-kykyiseksi. Lisäksi kannattaa tarkistaa, että puhelut on kännykän asetuksista mahdollistettu 4G-verkossa. Lisätietoa ja neuvoja löytyy esimerkiksi oman operaattorin verkkosivuilta.”

Toisin sanoen kuuluvuushäiriöt eivät välttämättä aina johdu 3g-verkon alasajosta, vaan syynä voi olla myös laite, joka ei tue 4g:tä. Lokakuussa tehtyjen tehtyjen mittausten mukaan Etelä-Savossa 4g-verkon toimivuus oli pääsääntöisesti hyvä, vaikka yksittäisiä katvealueitakin löytyi.

Ehdottomasti kannattaa siis tarkistaa laitteen asetuksista/teknisistä tiedoista, tukeeko se 4g:tä, ja ovatko 4g-puhelut mahdollistettu puhelimen asetuksista. Toivomme myös, että mahdollisista yhteyshäiriöistä tehtäisiin meille aina kuuluvuuspalaute.

Ammattikuljettajat liikkuvat (tuossa artikkelissa puuautonkuljettaja) juurikin syrjäisillä seuduilla metsissä, joissa varmasti on kuuluvuuskatveita. Jos ei ole pysyvää asutusta, niin peiton osalta ollaan monesti aika heikoilla kantimilla. Puuta ajetaan todellakin perämetsistä, eikä näissä välttämättä ole oikein minkäänlaista peittoa. Peruspeitto matalilla taajuuksilla olisi hyvä olla. Ehkäpä jossain kohden Elisa tuo Virve 2.0. myötä LTE B31 taajuuden (eli 450 MHz) taajuuden, sillä peitto on parempaa kuin mitä nykyisillä taajuuksilla. Mutta nähtäväksi jää, pääseekö siihen muut kuin viranomaiset. Ehkäpä yritysasiakkaat voisivat päästä, kun kuitenkin puhelu ja heidän dataliikenne lienee missiokriittistä eikä vain “viihdekäyttöä”.

Kävin tuossa muutama päivä sitten Tekniikan museossa. Tuolla oli esillä puutyöesimiesten ja muiden alan ammattilaisten käytössä ollut taskussa kannettava pääte. Ideana oli se, että asiat kirjattiin tuohon ylös ja kun käytiin konttorilla, kytkettiin se keskuskoneverkkoon kiinni. Kaikki data siirrettiin koneeseen vasta jälkikäteen. Varmasti nuo kuljetusohjelmatkin johonkin “puskuriin” datat kerää ja yrittävät synkronointia x ajan kuluttua y kertaa kunnes se onnistuu. Tuskin datamäärät kovin suuria ovat, lähinnä numeerista dataa, ei kuvia, periaatteessa sellainen 2G ja EDGE:n ylikin kulkee suuremmitta ongelmitta.

Kuorma-auton hytti on usein lasikuidusta tehty. Siinä olisikin markkinarako piilottaa vahva antennijärjestelmä hytin paneloinnin sisään. Tietysti pitäisi olla modulaarinen, että mahdollinen vaurioitunut antenniyksikkö saataisiin vaihdettua ilman suurempia toimenpiteitä.

Logistiikan osalta toimivat yhteydet ovat monen asian perusta. Mainittakoon nyt vaikka maito- ja puukuljetukset. Kummastakin logistiikan alasta liikkuu paljon dataa lähtöpisteestä päämäärään. Noihin järjestelmiin voi tutustua googlen avulla jos kiinnostaa. Aika iso osa meidän päivittäisistä ruoista ja niiden raaka-aineista on “välivarastossa” pyörien päällä. 

Itse ajoin 3 vuotta henkilökuljetuksia ja kun käsittelin maksupäätteillä rahaliikennettä niin jokaisella kerralla toivoin hiljaa maksun hyväksyessä, että onhan yhteydet kunnossa. Joskus jouduttiin ottamaan maksut määränpäässä kun yhteydet eivät pelanneet reittien varrella. Onneksi suurin osa matkustajista oli kärsivällisiä.

Viimeisin artikkeli verkkojen toimivuuteen ja ongelmiin liittyy VR:n yritykseen parantaa juniensa yhteyksiä.  VR uusi wifin, mutta yhteyksien pätkiminen ei loppunut – jopa vastuuministeri sanoi ruman sanan Ylen haastattelussa Tuossakin sivutaan voimakkaasti verkkosuunnittelua ja tukiasemien sijaintia.

Työkaverin mökille katseltiin toimivaa operaattoria Jyväskylän kupeeseen ja piti vain todeta, että ei kyllä kasvukeskustenkaan lähellä voi aina taputtaa käsiään yhteen hyvien yhteyksien vuoksi. 

Mitä tulee ammattikuljettajien päätelaitteisiin niin uskon suurimman osan käyttävän malleja, jotka osaavat hyödyntää esimerkiksi 4G verkkoa. Ovathan he työnsä puolesta “suurkuluttajia”, joille puhelin on työkalu.

Pitäisikö sitten olla sateliittiyhteys?

Juna taas on vähän sellainen että peltipurkki satoja ihmisiä jotka sitten käyttää vaikka kuinka paljon kaistaa samaanaikaan… Aika kovat vaatimukset verkolta että saa tarpeeksi kapasiteetia ja juna pyhältää ohi.

Useinkaan ammattilaislaitteet eivät ole mitään uusinta uutta kun arvostetaan vakaata laitetta. Toki voi 4G:tä olla mutta mitä taajuuksia jne. Antennitoteutukset jne ovat erilaisia eri päätelaitteiden välillä jotka vaikuttavat miten saa yhteyden heikommassa kentässä.

Tikkakoskelta voisi olettaa löytävän yhteydet ilman satelliittiakin mitä tulee mökin yhteyteen. 
 

Moni käyttäjä olisi varmasti tyytyväinen toimiviin yhteyksiin. Helpottaisi töiden tekemistä ja normaalia elämää. 
 

Nyt Jari myrskyn aikaan yhteydet joutuivat varmasti koetukselle kuten infrakin. 

Vapaa-ajan asunnot eivät kuulu yleispalveluvelvoitteen piiriin eli markkinat hoitavat kuuluvuuuden. Jos on valtatieltä jonkun matkan päässä ei ole takeita kuuluvuudelle.

Me kaikki haluamme hyvät yhteydet mutta sitten siitä onko valmista maksamaan… Voihan sitä kuituakin kaivaa vapaa-ajan asunnolle - jos ei markkinaehtoisesti edullisesti niin sitten omalla rahalla. Starlink on vaihtoehto helpoiten saada yhteydet jos matkapuhelinverkko ei toimi - toki lisäantenneilla voi kokeilla silläkin parantaa toimivuutta.

https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/uudistettu-maarays-hataliikenteen-teknisesta-toteutuksesta-ja-varmistamisesta Traficomin uudistettu määräyskin nyt sisältää WIFI-puhelun kautta hätäpuhelut niin datayhteys vain tarvitaan.

Sen tarkemmin menemättä osoitteeseen mökin sijainnista uskoisin Tikkakoskella olevan muitakin käyttäjiä kuin mökkiläiset. 
 

itse asun alueella missä SYV hoitaa Telian ja DNA:n verkot. Pitää tyytyä siihen mitä saa toivoa että apua saa myös maastoon jos huono tuuri käy. 
 

Lisäantennit on tulleet tutuksi omalla mökillä ja starlink ei ole vaihtoehto. 
 

Valokuitua ei omaan kiinteään osoitteeseen saa kuin rahalla. Viimeisin tarjous kaivamisen osalta oli noin 7000€. Aika paljon saa maksettua Elisalle mobiiliyhteydestä kun se näyttää toimivan siedettävästi. 
 

Puheliittymä on toistaiseksi pysynyt Telialla. Seuraava mökin alueella tehtävä verkkoparannus näyttää sitten suuntaa oman ”pääoperaattorin” suhteen. 
 

Kirjoitan tätä viestiä ulkoportailla ja päätelaitteeni näyttää kuuluvuudeksi yhtä tolppaa. Tukiasemaan on matkaa noin 3km taajamassa. Hyvin näyttää pyyhkivän.

Valokuitua saa nykyisin taajamiin tai taajamien ulkopuolella jopa 0€ avausmaksulla. Todennäköisesti ei perinteisten operaattorien kautta vaan näiden pienten toimijoiden jotka villisti myös vähän kaivelleet siellä ja täällä kiireellä. Jokohan Tikkakoskellekin menevät jos hyvä business - tai miksi ei joku lähtisi uutta operaattoria perustamaan kun kannattava bisnes.