@sevk_@ kirjoitti:
@Pte11@ kirjoitti:
@AsiakasY@ kirjoitti:
Saamani tarjous valokuituliittymästä on 1200 euroa ja kuitu on reilun 300 metrin päässä. Eli mennään reilusti alle kympin per metri. Tosin asiaan varmaankin se, että alueella ei ole kestopäällystettyjä teitä. Ja hintaa koskee tapausta jos vain yksi mökki ottaa liittymän, useamman mökin tapuksessa hinta arvioidaan uudelleen ja oletettavasti se ei ainakaan kasva.
Kyseessä on alueellinen kutnien omistama verkkoyhtiö, jonka tavoitteena ei ole tehdä voittoa omistajilleen vaan tarjota palveluja alueen asukkaille.
Ihmisillä on noitten muutaman tonnien alotusmaksujen takia tullut semmonen kuva että kaivamista johon kuuluu kaikki tarvikkeet, työmiehet, kalusto saa jollain kympin metri hintaan. Saatkohan edes ostettua kuitukaapelia ja putkea tuolla hinnalla. Todellinen metri kustannus pyörii varmaan jossain 40-50euron paikkeilla.
Minulla ja monella muullakin täällä olisi jo kuitu, jos sitä 10€/m sais kotiin päin kaivettua 😁>
Juuri katson hinnoittelua eräästä maaseudun kunnasta, alle 1700 euroa, sisältäen 100 metriä kaivuutöitä kuituineen yms, päätelaite, testaus ja kytkentä. Ylimenevä osuus hinnoiteltuna vajaa 15 euroa metri + muut kulut. Eli ei se joka paikassa lähes ilmaista ole.
Itse olisin valmis laittamaan alotusmaksuun vaikka heti tilisiirrolla 4000-5000e, jos tuolla hinnalla saisi 300m täällä kuitua kaivettua.
Olin todella yllättynyt, että mökkialueella on kuituvalmius. Se tuli ihan niin sanotusti puun takaa. Itse asun normaalisti kaupungin lähiössä, joka on rakennettu 80-luvun lopulla. Täällä on tilanne sikäli onnellinen, että paikallinen operaattori on aikoinaan rakentanut kaapelimodeemiyhteydet. Sitten eräs iso operaattori tuli ryöstöretkelle ja kehitys pysähtyi. Naapurikaupungin pikkuoperaattori on kartoittanut halukkuutta kuituun, mutta isot eivät.
Itsekin kuidun ottaisin omaan osakkeeseen heti tuollaisella 5000 euron summalla.
@Pte11@ kirjoitti:On kyllä hassua että osa saa mökillekkin puol ilmaseks kuidun, mutta täällä pääkaupunkiseudulla kuidun hommaaminen on äärimmäisen vaikeata kohtuullisella hinnalla. Ja täällä tuota kuitua kulkee kuitenkin keskimääräsesti paljon lähempänä taloja jo pelkästään laajan VDSL2 saatavuuden takia.
Nuo ristiin rastiin olevat voivat olla juuri niitä alue/runkoverkon kuituja, joista ei sellaisenaan saa toteutettua yksittäiseen talouteen yhteyttä. Juuri tämä oli mullakin tilanne. Tontin rajalla tosiaan menee 30-kuituinen kaapeli, mutta se on nimenomaan osa alueverkkoa eikä ole tarkoitettu omakotitaloille.
Jotta näihin pääsee mukaan, niin A) siellä pitää olla vapaita kuituja ja 
joutuu hankkimaan sen 10G kiinteistökytimen.
Kaivaminen ei kaupunkialueella ole välttämättä suurin kustannus. Kaikki kulkee ainakin täällä valmiissa putkissa ja ainoat kaivannot mitä tehtiin oman tontin ulkopuolella ovat on kuitukaivon kannen esillekaivuu sekä tontin kohdalle haaroitus. Loput menee pujottamalla valmiisiin putkiin. Putkitukset ja kaivot ovat melko pinnassa eli ne kaivaisi esiin jopa käsipelillä. Oma tonttiosuus pitää hoitaa itse ja sen voi ostaa haluamaltaan urakoitsijalta. Omassa tapauksessa tontille taisi tulla reilu 30 metrin kaivuumatka talon päädystä tontin rajalle ja tämän kustannukset putkituksen osalta 293 euroa ja kaivuutyöt putken asennuksineen 303 euroa. Ennen valokuidun kytkentää pistin sisäverkon täydelliseen päivitykseen ainakin 1500 eur + omat työt. Myös kuitukaivannon yhteydessä teetin sähkököitä mm. talon päämaadoituksen uusiminen sinne samaan kaivantoon ja tätä ennen myös verkkokaapin sähkönsyöttö jne. muutoksia keskukseen.
Kaikenkaikkiaan koko kuituhanke oli silti reilusti halvempi kuin esimerkiksi maalämpö.
@sevk_@ kirjoitti:
@samivdsl@ kirjoitti:
@sevk_@ kirjoitti:
@samivdsl@ kirjoitti:
Samoin sähköverkossakin, liian tiukka mitoitus ja palaa muuntajalta sulakkeet kovilla pakkasilla (tästä omakohtaisia kokemuksia).
Sähköverkoston vertaus oli jännitteestä, ei virroista. Jännitteellä on speksit, virta voi olla melkoista kuraa eikä siihen sähkölaitoksella ole sanottavaa.
Oikeastaan oiva vertauskuva toisaalta, yksi muuntaja ja otetaan vaikka kymmenen taloliittymää jonovarokkeilta eikä laiteta pienjännitepuolelle pääkatkaisijaa ollenkaan. Siinä missä tietoliikenne alkaa rajoittamaan itseään, kun enempää ei ole, palaa muuntajalta ensiöpuolen kennosta yksi sulake ja kuormaerotin avaa.
Ihan pienestä ylikuormasta ei ensiöpuolen sulake kyllä pala, jos mitoitukset on tehty tältä vuosikymmeneltä sulakkeisiin, laskeskelin joskus, että 150 % ylikuormitusvara tulee nykyisellä mitoituksella. Kotitalouksissa on kuitenkin varsin helpot kuormat, verrattuna vaikka teollisuuden hieman rikkinäisellä kompensoinilla varustettuun induktiouuniin.
Joten paloiko puistomuuntamolta taloliittymän sulake pienjännitepuolelta? 🙂>
Pylväsmuuntamo oli kyseessä, harvoin täällä näkee ennen pylväsmuuntajaa korkeajännitepuolella sulaketta, korkeintaan ylijännitesuojat on. En muista kerkesikö jopa joka vaiheelta palaa sulakkeet, mutta ainakin L1 ja L2 paloi, tilalle hiukan isommat -> parin tunnin päästä paloi ja tilalle tuplasti isommat mitä alkuperäiset niin säilyi ehjänä. Muuntaja kyllä hiukan huolettaa kävi melkosen lämpimänä -30 pakkasessa. Reilu 40 sähkölämmitteistä taloa perässä...
Yhtiö tyytyväinen kun ei tarvinnut muuntajaa vaihtaa ja talvipakkasilla siihen alle 200V jännitteeseen on jo totuttu. Tuli lopulta maakaapelointi, varmistin suunnittelijalta, että nouseeko jännitteet oikealle tasolle, lupasi pientä parannusta. Kaapelointi tuli ja nyt ei enään mene 200V alle, mutta jotain 210V pakkasilla. Eipä tuo mitään haittaa kestää lamput pitempään, mutta maakaapelointi toi uudet ongelmat lisää pieniä sähkökatkoja ja suuret ukkostuhot. Sama olisi ollut vain vaihtaa muuntaja isommaksi ja antaa sen 80-90-luvun vaihteen verkon olla käytössä.
Johan on sitten päin hanuria mitoitettu. 207 volttia pitäisi tulla minimissään. Onko kyseessä joku erikoinen saarekekäyttö, että voi sähkölaitos perinteisistä jänniterajojen ajatuksista noin paljon poiketa? Tietyt muuntajat nyt kestää kovempaakin rankaisua, elinkaarta lyhentää kyllä rajusti. Ei ole pienempien muuntajien speksejä tässä, että onko niissä kelakytkintä. Voi olla sähkölaitoksella joku kohta unohtunut naksauksen siirtää ja siksi jännitteet matelee. Kymmenisen vuotta sitten piti yhden kiinteistön wanhan Strömbergin muuntajan kelakytkintä naksauttaa sieltä 220/380 voltin säädöstä 230/400 volttia paremmin palvelevaa kohtaan.
Sähkölaitoksille ei juuri enää haeta osaajia, sinne haetaan Youtube-tähtiä.
En oikein usko, että juurikaan saarekekäyttöä, toki paikka on käsittääkseni aikalailla verkon perällä ja voi olla, ettei kaikkea ole mitoitettu oikein tai saneerattu vielä. Aikaisemmin oli paljon vesistöjen ylitystä, nyt menee pohjaa pitkin, ettei lintujen törmäys linjoihin oikein katkoja selitä. Nytkun Elenialla tuo maakaapelointi vimma, niin ei ole niin helppo kaapeleiden reittejäkään selvittää, en tosiaan nuissa sähköverkko hommissa ole.
Tuommonen kelakytkin olisi kyllä kätevä, talveksi pykälä isommalle ja kesäksi pienemmälle. Kotiseudulla jännite on kesällä parhaillaan 245V ja talvella se laskee noin 230V.
@Pte11Valokuidun asennushinnat tosiaan pyörii 40-50€/m jos tulee paljon asfaltointia tai on välissä monta välikättä (esim. Elisan/Telian aliurakoitsijan aliurakoitsija). Muutoin ne on siinä kaivuun osalta 8-15€/m kun puhutaan esim. koko kunnan valokuituhankkeesta ja jos hitsaukset ja muut työt huomio niin ei se voi juurikaan 25€/m kokonaishinnan yli mennä (ehkä noin 15-25€/m). Siitä sitten voi saada veronmaksajien tukea noin puolet. Kaapeli halpaa noin 1-2€/m, putkea on monenhintaista (eipä sitä oikein muualla käytetä kuin keskustoissa), itse kaapelin asennuksen hinta riippuu niin reitistä maastosta jne. Hitsaukset ja muut kulut onkin aika pieni osuus kaivuu kustannuksista.
Jos alkaisitte omaa verkkoa tekemään ja ei tarvitsisi asfaltoida eikä muita yllätyksiä tulisi niin se 10€/metri on kyllä aika lähellä todellista, varsinkin jos kiinnostuneita riittävästi ja auraamalla onnistuu. Paikallisilla yhtiöillä on yleensä oma väki ja jopa omat koneet niin semmoinen reilun tonnin liittymismaksulla suurimmaksi osaksi kulut kattaa ja joissainpaikoin voi voittoakin jäädä (jos paljon liittyjiä kerralla). Toki näissä alle tonnin liittymismaksuissa maksetaan kk-maksuissa sitä ja jos se reilu tonnikaan ei piisannut niin sama asia. Pienimmillä yhtiöillä on niin paljon helpompaa keksiä ne könttähinnat verkon alueelle.
Kannattaa kysellä jo toteutuneilta hankkeilta, mitä ovat kulut olleet. Kyllä joku on pahasti mennyt pieleen jos yli 40€/m on tai sitten se on vain asfaltoitua kaava aluetta.
@samivdsl@ kirjoitti:
@sevk_@ kirjoitti:
@samivdsl@ kirjoitti:
@sevk_@ kirjoitti:
@samivdsl@ kirjoitti:
Samoin sähköverkossakin, liian tiukka mitoitus ja palaa muuntajalta sulakkeet kovilla pakkasilla (tästä omakohtaisia kokemuksia).
Sähköverkoston vertaus oli jännitteestä, ei virroista. Jännitteellä on speksit, virta voi olla melkoista kuraa eikä siihen sähkölaitoksella ole sanottavaa.
Oikeastaan oiva vertauskuva toisaalta, yksi muuntaja ja otetaan vaikka kymmenen taloliittymää jonovarokkeilta eikä laiteta pienjännitepuolelle pääkatkaisijaa ollenkaan. Siinä missä tietoliikenne alkaa rajoittamaan itseään, kun enempää ei ole, palaa muuntajalta ensiöpuolen kennosta yksi sulake ja kuormaerotin avaa.
Ihan pienestä ylikuormasta ei ensiöpuolen sulake kyllä pala, jos mitoitukset on tehty tältä vuosikymmeneltä sulakkeisiin, laskeskelin joskus, että 150 % ylikuormitusvara tulee nykyisellä mitoituksella. Kotitalouksissa on kuitenkin varsin helpot kuormat, verrattuna vaikka teollisuuden hieman rikkinäisellä kompensoinilla varustettuun induktiouuniin.
Joten paloiko puistomuuntamolta taloliittymän sulake pienjännitepuolelta? 🙂>
Pylväsmuuntamo oli kyseessä, harvoin täällä näkee ennen pylväsmuuntajaa korkeajännitepuolella sulaketta, korkeintaan ylijännitesuojat on. En muista kerkesikö jopa joka vaiheelta palaa sulakkeet, mutta ainakin L1 ja L2 paloi, tilalle hiukan isommat -> parin tunnin päästä paloi ja tilalle tuplasti isommat mitä alkuperäiset niin säilyi ehjänä. Muuntaja kyllä hiukan huolettaa kävi melkosen lämpimänä -30 pakkasessa. Reilu 40 sähkölämmitteistä taloa perässä...
Yhtiö tyytyväinen kun ei tarvinnut muuntajaa vaihtaa ja talvipakkasilla siihen alle 200V jännitteeseen on jo totuttu. Tuli lopulta maakaapelointi, varmistin suunnittelijalta, että nouseeko jännitteet oikealle tasolle, lupasi pientä parannusta. Kaapelointi tuli ja nyt ei enään mene 200V alle, mutta jotain 210V pakkasilla. Eipä tuo mitään haittaa kestää lamput pitempään, mutta maakaapelointi toi uudet ongelmat lisää pieniä sähkökatkoja ja suuret ukkostuhot. Sama olisi ollut vain vaihtaa muuntaja isommaksi ja antaa sen 80-90-luvun vaihteen verkon olla käytössä.
Johan on sitten päin hanuria mitoitettu. 207 volttia pitäisi tulla minimissään. Onko kyseessä joku erikoinen saarekekäyttö, että voi sähkölaitos perinteisistä jänniterajojen ajatuksista noin paljon poiketa? Tietyt muuntajat nyt kestää kovempaakin rankaisua, elinkaarta lyhentää kyllä rajusti. Ei ole pienempien muuntajien speksejä tässä, että onko niissä kelakytkintä. Voi olla sähkölaitoksella joku kohta unohtunut naksauksen siirtää ja siksi jännitteet matelee. Kymmenisen vuotta sitten piti yhden kiinteistön wanhan Strömbergin muuntajan kelakytkintä naksauttaa sieltä 220/380 voltin säädöstä 230/400 volttia paremmin palvelevaa kohtaan.
Sähkölaitoksille ei juuri enää haeta osaajia, sinne haetaan Youtube-tähtiä.
En oikein usko, että juurikaan saarekekäyttöä, toki paikka on käsittääkseni aikalailla verkon perällä ja voi olla, ettei kaikkea ole mitoitettu oikein tai saneerattu vielä. Aikaisemmin oli paljon vesistöjen ylitystä, nyt menee pohjaa pitkin, ettei lintujen törmäys linjoihin oikein katkoja selitä. Nytkun Elenialla tuo maakaapelointi vimma, niin ei ole niin helppo kaapeleiden reittejäkään selvittää, en tosiaan nuissa sähköverkko hommissa ole.
Tuommonen kelakytkin olisi kyllä kätevä, talveksi pykälä isommalle ja kesäksi pienemmälle. Kotiseudulla jännite on kesällä parhaillaan 245V ja talvella se laskee noin 230V.
Kelakytkin on muuntajan sisäinen osa, sille on varmaan jokin hienompi nimikin. Olen omakotitaloa pyöritellyt suunnittelupöydällä välillä ja olen edelleen varma siitä, että paikka 25/35 kVA 3~ online-upsille on järjestettävä. Silloin on aika sama mitä sähkölaitokselta tulee, kunhan se jää upsin speksien sisään. Käyttöön kuitenkin saapuu tasaista laatua.
Saarekkeesta kyselin, kun siinä on sähkölle laadullisesti löysemmät speksit. Elenialla pitäisi kyllä olla tuttu standardin SFS-EN 50160:2010 + A1:2015 + A2:2019 + A3:2019 sisältö.
@sevk_@ kirjoitti:
Kelakytkin on muuntajan sisäinen osa, sille on varmaan jokin hienompi nimikin. Olen omakotitaloa pyöritellyt suunnittelupöydällä välillä ja olen edelleen varma siitä, että paikka 25/35 kVA 3~ online-upsille on järjestettävä. Silloin on aika sama mitä sähkölaitokselta tulee, kunhan se jää upsin speksien sisään. Käyttöön kuitenkin saapuu tasaista laatua.
En suosittele Online-UPSia kotikäyttöön lainkaan, ellei sitten kyseessä ole niin voimakkaat jännitevaihtelut että tilanne ilman UPSia on sietämätön. Online-UPSin ongelma on siinä, että sähkö tasasuunnataan ja sen jälkeen ajetaan invertterin läpi uudelleen AC:ksi, jolloin invertterin hyötysuhteen mukaan sähkönkulutus nousee. Syntyy hukkalämpöä ja myös meteliä koska tarvitaan tuulettimet poistamaan sitä hukkalämpöä laitteen sisältä. Invertteristä riippuen hyötysuhde voi olla esimerkiksi noin 90% nurkilla tai heikompi, jolloin kaikki UPSin läpi ajettu sähkö nostaa kulutusta karkeasti 1,11 kertaiseksi. 25/35 kVA tuottaisi hukkalämpöä jo useiden kilowattien edestä, josta tulee etenkin kesäaikaan todella suuri riesa.
Toinen online-UPSien ongelma on invertterin kytkentätaajuudesta syntyvien korkeataajuisten häiriöiden suodatus. Mitä tehokkaampi UPS, sitä hinnakkaammat suotimet tarvitaan lähtöön. Näissä yleensä säästetään ja sen tuloksena sieltä online UPSista tulee ulos kaikkea muuta kuin puhdasta sähköä. Olen itse mitannut näitä spektrianalysaattorilla ja en kyllä kytkisi mitään omia laitteita pysyvästi online-UPSin taakse, sen verran likaista sähköä tulee ulos. Eräs tehdaskohde oli missä selvittelin tietoliikenneongelmaa, jonka juurisyy oli ison online-UPSin perässä oleva sähköverkko. Olivat ihmeissään että miten se nyt näin voi mennä kun sen UPSinhan piti nimenomana puhdistaa sähköä...
Omat UPSit ovat siksi line-interactive tyyppisiä, missä verkkosähkö ajetaan säätömuuntajan läpi jossa on useita ulosottoja. Tällainen UPS pystyy korjaamaan verkkosähkön jännitevirheitä em. muuntajan avulla, menemättä varsinaiseen invertterikäyttöön lainkaan. Lisäksi iso rautasydänmuuntaja suodattaa korkeita taajuuksia tehokkaasti niin verkkosähköstä kuin sen oman invertterin sähköstäkin. Ainoa line-interactive UPSien varjopuoli on niiden paino, oma 2 kVA malli painaa yli 50 kiloa ja 5 kVA:n pelkkä invertteriyksikkö muuntajineen painaa 137 kiloa, tähän vielä sitten akusto päälle.
@SINAD@ kirjoitti:
@sevk_@ kirjoitti:
Kelakytkin on muuntajan sisäinen osa, sille on varmaan jokin hienompi nimikin. Olen omakotitaloa pyöritellyt suunnittelupöydällä välillä ja olen edelleen varma siitä, että paikka 25/35 kVA 3~ online-upsille on järjestettävä. Silloin on aika sama mitä sähkölaitokselta tulee, kunhan se jää upsin speksien sisään. Käyttöön kuitenkin saapuu tasaista laatua.
En suosittele Online-UPSia kotikäyttöön lainkaan, ellei sitten kyseessä ole niin voimakkaat jännitevaihtelut että tilanne ilman UPSia on sietämätön. Online-UPSin ongelma on siinä, että sähkö tasasuunnataan ja sen jälkeen ajetaan invertterin läpi uudelleen AC:ksi, jolloin invertterin hyötysuhteen mukaan sähkönkulutus nousee. Syntyy hukkalämpöä ja myös meteliä koska tarvitaan tuulettimet poistamaan sitä hukkalämpöä laitteen sisältä. Invertteristä riippuen hyötysuhde voi olla esimerkiksi noin 90% nurkilla tai heikompi, jolloin kaikki UPSin läpi ajettu sähkö nostaa kulutusta karkeasti 1,11 kertaiseksi. 25/35 kVA tuottaisi hukkalämpöä jo useiden kilowattien edestä, josta tulee etenkin kesäaikaan todella suuri riesa.
Toinen online-UPSien ongelma on invertterin kytkentätaajuudesta syntyvien korkeataajuisten häiriöiden suodatus. Mitä tehokkaampi UPS, sitä hinnakkaammat suotimet tarvitaan lähtöön. Näissä yleensä säästetään ja sen tuloksena sieltä online UPSista tulee ulos kaikkea muuta kuin puhdasta sähköä. Olen itse mitannut näitä spektrianalysaattorilla ja en kyllä kytkisi mitään omia laitteita pysyvästi online-UPSin taakse, sen verran likaista sähköä tulee ulos. Eräs tehdaskohde oli missä selvittelin tietoliikenneongelmaa, jonka juurisyy oli ison online-UPSin perässä oleva sähköverkko. Olivat ihmeissään että miten se nyt näin voi mennä kun sen UPSinhan piti nimenomana puhdistaa sähköä...
Omat UPSit ovat siksi line-interactive tyyppisiä, missä verkkosähkö ajetaan säätömuuntajan läpi jossa on useita ulosottoja. Tällainen UPS pystyy korjaamaan verkkosähkön jännitevirheitä em. muuntajan avulla, menemättä varsinaiseen invertterikäyttöön lainkaan. Lisäksi iso rautasydänmuuntaja suodattaa korkeita taajuuksia tehokkaasti niin verkkosähköstä kuin sen oman invertterin sähköstäkin. Ainoa line-interactive UPSien varjopuoli on niiden paino, oma 2 kVA malli painaa yli 50 kiloa ja 5 kVA:n pelkkä invertteriyksikkö muuntajineen painaa 137 kiloa, tähän vielä sitten akusto päälle.
Eatonin kanssa pari mielenkiintoista projektia ja oma juttunsa laitetilojen metkut. Yksi 250 kVA online kokonaisuus oli varsin siro kooltaan vaikka paljon painoikin. Eatonin 9-sarjaa.
Itse olen suunnitellut datatilaa omakotitaloon ihan erikseen, koska haluan kamat räkkiin ja pois näkyviltä. Jolloin pari upsia sinne mahtuu kyllä. Muutama kilowatti lämpöä ei sinänsä ole ongelma, johtaa pihalle tai käyttöveden lämmitykseen tai iv-kanavoinnilla tarpeen mukaan pihalle/lämmitykseen. Painoa kyllä tulee, kun varustelemaan alkaa, eli lattia pitää muistaa mitoittaa myös.
Voisi olla tavoite sekin, että suunnittelisi kodin 48 voltin dc-jakeluun, jolloin Deltan kama kävisi ja Orionin valvoja älyksi. Pari kaappia, kymmenkunta tasurimodulia. Järjestelmän voisi kääntää invertterikaappiin ja syöttää sen pääkeskuksen kautta eteenpäin. Tilaa vaatii enemmän kuin ups-ratkaisu. Toki tuohon tasuri + invertteri yhdistelmää sopisi aurinkosähkö/tuulienergia paremmin. Akkuratkaisu olisi vapaammin päätettävissä.
Agcon ja Eatonin konttigenu+ups ratkaisu on myös olemassa, vaatii pihalle paikan. Kun ei oikein drupsistakaan ole sinänsä hyötyä sähkön laadun parantamiseen vaikka hienoja pelejä ovatkin, ja pihalle sekin menisi.
Sähköä voi suodatella älykkäällä suodattimella. Hintalappu ei koskaan selvinnyt. Tehoelektroniikka on häiriötä tuotavaa, upsejakin pahempia ovat induktiouuni ja valokaariuuni.
Miten nämä UPS keskustelut liittyikään aiheeseen? En nyt näe suoraa yhteyttä. Vois joku mode vaikka siivota ne omaan ketjuunsa.
@Persojet@ kirjoitti:
Miten nämä UPS keskustelut liittyikään aiheeseen? En nyt näe suoraa yhteyttä. Vois joku mode vaikka siivota ne omaan ketjuunsa.
Ei mitenkään. Vertailin sähkön toimitusta operaattorin nopeuksien toimitukseen ja keinotekoiseen rajoittamiseen aiemmin ja se vei paremman esimerkin kautta pidemmälle. Istuu yhtä hyvin kuin 5G ja kaapeliyhteys tähän, jos aihetta tiukasti seuraamme. Sikäli varavoima liittyy aiheeseen, kun datajakeluamme turvaa se kuitenkin ja kuten @SINAD tuolla kirjoitti hyvin, että se sähkön laatu vaikuttaa tietoliikenteeseen. Hyvin kirjoitettu kyllä.
Itse aiheseen. KKV on pysytellyt hiljaa välikommentin jälkeen. Ei ole tullut edes vakiopostia, Kuluttajavirasto on ottanut ilmoituksesi vastaan, näitä ilmoituksia tulee paljon ja tutkitaan kun jaksetaan. Täytyy tökätä kalenteriin muistutus ja kyselen ensi viikolla tilannetta. Kaapeliyhteys on kyllä alkanut toimimaan viivasuorana downlinkin osalta. 🙂> Uplink on kuristettu puoleen, sopimusehtojen mukaiseksi, lähti kyllä 100 megaa. 😁>
Edit SannaMKoo: Lisätty käyttäjätägi
Keskustelu meinasi hieman karkailla, mutta perustellusti vertailtiin aihetta toiseen niin pidetään ketju toistaiseksi ennallaan. Hyviä huomioita kuitenkin.
@Persojet@ kirjoitti:
Miten nämä UPS keskustelut liittyikään aiheeseen? En nyt näe suoraa yhteyttä. Vois joku mode vaikka siivota ne omaan ketjuunsa.
No esimerkiksi siten, että on ihan sama mitä tänne kirjoittaa niin valokuituasiakkaiden rikkinäiseen uploadiin ei ole korjausta näköpiirissä. Joten keskustellaan sitten vaikka UPSeista... Molemmista aiheista kun löytyy kokemusta, etenkin näistä häiriö/emc kuvioista plus että pystyn myös mittaamaan niitä. Online-upseista on myyty aivan liian ruusuinen harhakäsitys että ne muka puhdistaa sähköä, vaikka monissa tapauksissa tilanne on täysin päinvastoin. Yhden ison online UPSin lahjoitin aikoinaan kaverille juuri em. syystä ja ajatus oli laittaa se dieselgeneraattorin perään, jossa se voisi jopa ansaita paikkansa kun sen generaattorin ulostulotaajuus ja jännite ovat mitäsattuu.
Pidetään se keskustelu kuitenkin kuidussa ja Telian rakentavassa mollaamisessa kun pienemmätkin tulee ohi oikeelta ja vasemmalta..
Ehdin jo hetkeksi itsekkin unohtaa miten takapuolesta Telia on tämän asian kanssa kunnes rupesin tätä kirjoittamaan ja rupes kyrsimään kun muisti taas minkälainen pettymys Telia on..
Vaikka näillä foorumin viesteillä ei nyt kummosempaa merkitystä ookkaan kuten ei kansan mielipiteelläkään eduskunnassa niin pitäähän se silti kritisoida täällä foorumilla..
Pitäs kyllä saada yhteyttä johokki ylempään tahoon ja saada virallista vastausta siitä että mikä homma.. Tai sit vaan laittaisi kiltisti mukavan pyynnön ruotsin ja viron johdolle et tehkää jotain näille suomen sankareille.. naurakaa vaikka niille niin ehkä ne rupeis jotain tajuamaan.. nyt kun lätkäki meni ruotsillakin mettään niin saisivat nyt edes jostain pikkasen piikittää meitä kun menee niin mettään meillä tässä asiassa..
Onko siellä asioista sitten päättämässä sen tyyppisiä ihmisiä joiden ajatuksen juoksu on tasoa "Mihin sitä nopeampaa tarvitsee kun vähemmälläkin pärjää"
Hallitus Telialla on ja aikoinaan kokoonpanossa oli tekijöitä. Muistan, kun yhdestä viasta piti sieltä asti kysellä eikä se välitys kyllä tämän maan rajojen sisäpuolelle mennyt. Harvoin sellaista vian korjauksen tahtia on päässyt todistamaan, kaunista katsoa ison pyörän pyörimistä.
Uploadin nosto on päätös päätöksien joukossa. Pörssikursseille tekee varmaan huonoa, jos tullaan tiedotteen kanssa ulos julkisesti, että ei nyt olla kehittämässä kiinteiden yhteyksien tarjoomaa.
Telia tuo toisinaan pahan mielen. Tänä viikonloppuna Telia on varmaan ollut kostoretkellä ja modeemi buuttauskierteessä. Onneksi älypurkki buuttailee puolesta ja kuittailee sähköpostiin tapahtumasta. Häiriöilmoituslomake alkoi kettuilemaan, oikein mukava viikonloppu Telian kanssa.
Onko muuten kotimaasta tietoa, että onko jotain sallittua pingattavaa? Olisi joku 5 minuutin välein muutama pingaus, kun tarkistaa onko linja elossa.
1-0
@sevk_@ kirjoitti:
Onko muuten kotimaasta tietoa, että onko jotain sallittua pingattavaa? Olisi joku 5 minuutin välein muutama pingaus, kun tarkistaa onko linja elossa.
Olisiko ping.funet.fi luulisi olevan ihan sitä varten tehty...
Noin harva pingailu ei kyllä ketään haittaa, niin eikö sen voi laittaa pingaamaan ihan mitä vain (kunhan luotettava kohde)?
Itsellä saattaa välillä päiviä/viikkoja pyöriä jatkuvia pingauksia milloinkin minnekkin, jopa ihan vaan vaikka naapurin ADSL liittymästä aina jonnekkin Amerikkaan. Ei sitä muuten näe onko verkossa ongelmia ja missäpäin.
@samivdsl@ kirjoitti:
@sevk_@ kirjoitti:
Onko muuten kotimaasta tietoa, että onko jotain sallittua pingattavaa? Olisi joku 5 minuutin välein muutama pingaus, kun tarkistaa onko linja elossa.
Olisiko ping.funet.fi luulisi olevan ihan sitä varten tehty...
Noin harva pingailu ei kyllä ketään haittaa, niin eikö sen voi laittaa pingaamaan ihan mitä vain (kunhan luotettava kohde)?
Itsellä saattaa välillä päiviä/viikkoja pyöriä jatkuvia pingauksia milloinkin minnekkin, jopa ihan vaan vaikka naapurin ADSL liittymästä aina jonnekkin Amerikkaan. Ei sitä muuten näe onko verkossa ongelmia ja missäpäin.
Kiitos tästä! Ping.funet.fi vastasi toisesta nimestä, joten en tuota suoraan laittaisi. Valvontapurkki on sen verran yksinkertainen, että ip-osoite laitetaan. Olen käyttänyt Googlen nimipalvelimia, kun aikoinaan asiaa viimeksi selvitin. Olen tarkoituksella rauhallisen tahdin pistänyt, vika on joskus ohimenevä ja vian pitkittyminen ei taas johda jatkuvaan sähköjen pätkimiseen.
Viikonlopun pätkimisille oli näköjään joku uudempi ongelma ja vanha tuttu ongelma. Tulisi Telia edes ulos, mitä yksittäisenä taloyhtiönä voi tehdä tilannetta parantaakseen. Viat painottuvat Telian verkon puolelle 95 % tapauksissa ja Telian chat on 95 % tapauksissa sitä mieltä, että taloyhtiön verkossa luuraa vika.
Se on sitä kohinaa palvelussa joka portaassa. Asentajan uhkailumaksukin on kokenut muutokset, se on tasan 100 euroa.
Kuidulla ei kiirettä kyllä ole, kun ei ole tietoa korjaako viat verkon puolelta saakka ja no, speksit eivät parane tästä tippaakaan ahdistavan uploadin takia.
Elisa on uudistanut FTTH:n lisäksi nyt myös FTTB Ethernet-nopeusluokat nopeammilla lähetysnopeuksilla:
FTTB ETH liittymien nopeusluokkiakin on nyt uudistettu. Tarjolla on samaiset 150/50, 300/100, 600/200 ja 1000/400 nopeudet.
@sevk_@ kirjoitti:
Onko muuten kotimaasta tietoa, että onko jotain sallittua pingattavaa?
Telian verkon sisällä voit pingata ainakin ns.inet.fi
@irritus@ kirjoitti:
@sevk_@ kirjoitti:
Onko muuten kotimaasta tietoa, että onko jotain sallittua pingattavaa?
Telian verkon sisällä voit pingata ainakin ns.inet.fi
Kiitos tiedosta. Pidän nuo nykyiset ip-osoitteet. Olen kysynyt Telialta sisäistä pingattavaa useaan otteeseen saamatta vastausta, niin ei uskalla ilman Telian lupaa pistää sisäverkkoon tätä tarkistusta kulkemaan. Tekisivät hyvän teon näihin siten ja näin pyöriviin dataverkkoihinsa, kun tarjoaisivat pari pingattavaa ip-osoitetta.
Itse aiheesta, kyselen KKV:sta asian etenemistä.
@jessenic@ kirjoitti:
Elisa on uudistanut FTTH:n lisäksi nyt myös FTTB Ethernet-nopeusluokat nopeammilla lähetysnopeuksilla:
FTTB ETH liittymien nopeusluokkiakin on nyt uudistettu. Tarjolla on samaiset 150/50, 300/100, 600/200 ja 1000/400 nopeudet.
Tuo minunkin kuituhan on nimenomaan FTTB (Ethernet 10G) -tyyppinen. Mutta kun kytkimessä lukee Telia, niin eipä nuo nopeusluokat tule.
Teliassa on taikaa. Nynnyilee KKV. Kuluttajariitalautakuntaan pitäisi viedä uploadin rajauskin heidän mielestään. Ei ihme, että se lautakunta on ruuhkainen kaikesta turhasta.
@sevk_@ kirjoitti:
Teliassa on taikaa. Nynnyilee KKV. Kuluttajariitalautakuntaan pitäisi viedä uploadin rajauskin heidän mielestään. Ei ihme, että se lautakunta on ruuhkainen kaikesta turhasta.
Ei vaan jaksaisi tuollaisia.. Niin toivoisin, että ymmärtäisivät itse laittaa asiat kuntoon ja pitää huolen, että heiltä rahalla ostetut tuotteet olisivat ajanmukaisia, eivätkä jäljessä kaikista muista.
@SINAD@ kirjoitti:
@sevk_@ kirjoitti:
Teliassa on taikaa. Nynnyilee KKV. Kuluttajariitalautakuntaan pitäisi viedä uploadin rajauskin heidän mielestään. Ei ihme, että se lautakunta on ruuhkainen kaikesta turhasta.
Ei vaan jaksaisi tuollaisia.. Niin toivoisin, että ymmärtäisivät itse laittaa asiat kuntoon ja pitää huolen, että heiltä rahalla ostetut tuotteet olisivat ajanmukaisia, eivätkä jäljessä kaikista muista.
Toisaalla keskusteltua; last mile on käyttäjän valintojen ulkopuolella. Pitää kyllä kylmästi huolen, että tämä maa pysyy tietoteknisen kehityksen kehitysmaana.
Jos äsken eteenpäin välittämä ketju on sitä mieltä, että se lautakuntaan laitto on ainoa väylä, niin sitten sinne lähtee nippu asiaa. Modeemit, intran viat, asiakkaan kyykyttäminen, nopeusvalikoiman pakkorajaus, operaattorin pakkovalinta, intran bugit. Hyöty ratkaisuista on kyllä lähellä nollaa, työllistävä vaikute ääretön. Tähän puljaamiseen menee hintaa enemmän kuin yksi ehdotukseni, hintaa alas 120 euron verran vuodessa, siihen saakka kunnes linjan luotettavuus on saatu nykyaikaiselle tasolle.
Luotettavuuden ja nopeuden muutokset nykyaikaiseen suuntaan olisi ilmeisesti liian suuri palvelutason korotus asiakkaille. Ehkä tavoite on tosiaan se kiinteän verkon purkaminen pois ja 5G palveluihin siirtyminen. Selittäisi KKV:n nynnyilynkin.
Jos koko kiinteiden yhteyksin tarjoajien alaa ajatellaan niin onneksi on paljon näitäkin jotka eivät seuraa Telian typerää esimerkkiä vaan tekee asiat asiakaslähtöisesti ja panostavat kiinteisiin yhteyksiin.. Kuten Lounea, BLC, Telsita/Fibernet... DNA ja Elisakin hieman yllätyksenä vaikka ovatkin myös näitä kiimaisia mobiili vouhottajia.. Telia jaksaa vielä luottaa kokonaansa ja asiakkaiden riistoon mutta kuten kaikilla itsekkäillä firmoilla ja ihmisillä jotka luottaa omaan suuruuteensa kehittymättä, se kostautuu ennemmin tai myöhemmin.. Mikä olisi Telialla omasta mielestäni hyvin suotavaa koska ehkä sellanen olisi tarpeeksi iso sysäys siihen että joutuvat päättävissä elimissä ruveta OIKEASTI miettimään ja tekemään asioille jotain..
Uuden oppimisen unohtamiseen tapaa osa kaatua, kehittyminen hidastuu tai lakkaa kokonaan. Toinen mikä tuottaa tappiota, on oman tasonsa alla toimiminen.
Tietyt asiakasryhmät eivät yksinkertaisesti pysty Teliaa vaihtamaan. Joten tässä ryhmässä varsinkin pitäisi uutta oppia tuottamaan jatkuvasti asiakkaille ja muistaa pitää se oma taso jatkuvasti korkeana. Enkä nyt tarkoita mitään cmoreja tai muuta sirkushuvia vaan ihan rautaista rautaosaamista softalla höystettynä. Ajatuksena, bitti virheettä asiakkaalle, oli arki tai pyhä.
Kupariverkon osaaminen tahtoo olla menossa viemäriä kohti, toivottavasti ei vie kuitua siinä samalla mukanaan.
>