Skip to main content
Telia.fi etusivulle Telia.fi etusivulle
Viestintäviraston IPv6-seminaarissa (IPv6-seminaari 15.10.2008) Jyrki Soini on puhunut TeliaSoneran IPv6-tilanteesta. Suosittelen lukemaan TeliaSoneran kalvot kyseisestä tapahtumasta.

En valitettavasti päässyt seuraamaan paikan päälle, mutta kalvoissa selvästi sanotaan että asiakas ei pyydä => ei tarvetta. Missä on oikea paikka ilmoittaa tarpeesta IPv6-yhteyksille?

Minä tarvitsen IPv6-yhteydet omalle verkolleni. Tällä hetkellä saan ne tunnelin kautta, mutta tunneli on epäluotettava (toisen operaattorin verkosta). TeliaSoneralla käsittääkseni on maailman suurimpiin kuuluvia IPv6-osoitevarauksia, mutta missä ne ovat käytössä?

Tahdon IPv6-yhteydet Sonera Laajakaista Extra -liittymääni. Tahdon löytää oikean kanavan vaikuttaa. Kaveripiirissäni suurimmalla osalla on kotona IPv6-tunneli. Jos jollain tavalla pääsen osallistumaan käyttöönottotestaukseen ennen virallista ja laajaa käyttöönottoa, olen valmis. Olisin myös valmis maksamaan jonkin verran lisää oikeasta IPv6-yhteydestä, vaikka se kuuluisikin minusta liittymän peruspalveluihin.
Itsekin kaipaisin Soneran ADSL-liittymääni IPv6-tukea. Tällä hetkellä käytän 6to4-putkea, mutta se on sen verran hidas että yleensä täytyy asiat hoitaa IPv4:n kautta.

Toisaalta jos IPv6 joskus Sonerankin verkkoon saadaan, saisi toteutus mahdollistaa myös omat reverse-tietueet, kiinteät osoitteet ja muut edut, joita putkien kanssa nyt saa. IPv4:llehän nykyään tarjottavat palvelut eivät juuri edesauta omatoimista tutustumista verkkotekniikkaan.
Itsekin haluaisin natiivin IPv6-liittymän kotiini ja jonkinlaisen kiinteän osoiteavaruuden. Harrastan Linux-ympäristöisten palvelimien virittelyä ja siksi vähintään yksi kiinteä ip olisi näppärä, varsinkin jos operaattori pystyy tarjoamaan reverse-dns:n.

Tiedän, että joidenkin käsitysten mukaan IPv4-osoitteet loppuvat kesken parissa vuodessa ja siksi uskoisin IPv6-osoitteiden olevan helpommin jaettavissa. Tietääkseni pelkästään TeliaSoneralla on kyseisiä osoitteita hallinnassaan joitain satoja miljoonia kappaleita. Kun otetaan huomioon Suomen asukasmäärä, niin huomataan että minun tarpeisiini pitäisi riittää muutama kiinteäkin IP.
Minäkin tarvitsisin Soneran laajakaistaliittymääni kunnollisen IPv6-tuen. Tähän mennessä olen itsekin käyttänyt 6to4-tunnelia, mutta sen käyttöönotto on vaivalloista ja suora tuki osoiteavaruuksien jakamiselle operaattorilta olisikin paljon käytännöllisempi - varsinkin kun se näyttäisi kalvojen mukaan olevan helposti toteutettavissakin.

On muutenkin hyvä toimia edelläkävijänä. Sana varmasti leviää minunkin piireissäni, jos yhdeltä operaattorilta saa IPv6-osoitteita.
Myös minä kaipailisin natiiveja ipv6-yhteyksiä. Kuten useimmat muut, myös minä käytän tällä hetkellä ipv6:tta tunnelin kautta. Se on kuitenkin epävakaa ja eri operaattorin verkon ollessa kyseessä aina natiivia heikompi ratkaisu.

Toivon lämpimästi että Sonera alkaa tarjota ipv6-yhteyksiä. Suorastaan vaadin näin, sillä mikäli palvelu ei parane vaihtuu muuten moitteetta toiminut laajakaista kilpailevaan palveluntarjoajaan, joka kuulemma kovaa vauhtia valmistelee natiivia ipv6:tta asiakkailleen.
Laitoin asiasta kyselyä eteen päin. Palaamme asiaan heti, kun saamme jonkinlaisen vastauksen aiheeseen liittyen.

T. Panu
Sonera Asiakaspalvelu
Verkonhallinnastamme saamieni tietojen mukaan IPv6-tuki on tulossa mutta tarkempaa aikataulua käyttöönoton osalta ei ole vielä tiedossa.

T. Lauri
Sonera Asiakaspalvelu
Hei,

tästä on nyt jo useampi kuukausi, joten tiedättekö panu tai lauri onko asia edennyt? Milloin ipv6 olisi käyttöönotettavissa dsl tai extra liittymissä?
IPv6-tuen käyttöönottamiseksi on tehty testauksia, mutta tarkempi tuen käyttöönoton ajankohta ei vielä ole tarkentunut.

T. Sami
Sonera Asiakaspalvelu
Onko tarkempi ajankohta selvinnyt tai voiko tukea koekäyttää?
Minuakin kiinnostaisi ipv6:n käyttö, onko asiasta uutta tietoa?
Lähetin asiasta kyselyn eteenpäin, mutta siihen ei ole vielä vastausta tullut. Ei siis uutta kerrottavaa aiheesta IPv6.

T. Tapio
Sonera Asiakaspalvelu
Selvitimme asiaa verkonhallintamme kautta, mutta asiasta ei ole vielä mitään uutta tiedotettavaa. IPv6 -verkon käyttöönotolle ei vielä ole määritelty tarkempaa aikataulua.

T. Sami
Sonera Asiakaspalvelu
Asiasta on jälleen kulunut kuukausia. Joko asiassa on edetty johonkin suuntaan? Onko olemassa minkään sortin arviota ajankohdasta? Vai aikooko Sonera jälleen olla tyylikkäästi myöhässä kun muut operaattorit alkavat ko. palvelua tarjoamaan?
tumik kirjoitti:
Onko olemassa minkään sortin arviota ajankohdasta?


Ei ole kuulunut mitään uutta aiheesta.

T. Tapio
Sonera Asiakaspalvelu
Yleensä ei ole tapana lähetellä me too viestejä, mutta tämä tosiaan kiinnostaisi.
surfa kirjoitti:
Yleensä ei ole tapana lähetellä me too viestejä, mutta tämä tosiaan kiinnostaisi.


Samoin! 6to4 tökkii pahasti nykyään, joten natiiviyhteyksille alkaa olla tarvetta.
jjkk kirjoitti:
[quote="surfa":3bvz2pex]Yleensä ei ole tapana lähetellä me too viestejä, mutta tämä tosiaan kiinnostaisi.


Samoin! 6to4 tökkii pahasti nykyään, joten natiiviyhteyksille alkaa olla tarvetta.[/quote:3bvz2pex]

Itseasiassa olen itse huomannut täsmälleen saman.

Yritin haistella omia suhteitani pitkin, onko 6to4 käyttäjien määrä merkittävästi lisääntynyt, mutta en oikein saanut mitään järkeviä vastauksia. Epämääräsiä viittauksia Windows 7:ään liittyen, joka nyt tietysti jossain määrin voisi selittää asiaa.

Mutta joo, etenkin ilta-aikaan toi 6to4 tuntuu tahmaavan jo siinä rajoilla, että se alkaa olla käyttökelvoton. Jotain pitäis tehdä niin..
Onko Soneralla aikataulua koska IPv6 otetaan käyttöön?
Nyt kun on arviolta alta 100 päivää jälellä IPv4 osoitteiden loppumiseen.
kimmori kirjoitti:
Onko Soneralla aikataulua koska IPv6 otetaan käyttöön?


Ei ole ainakaan Asiakas- tai Vikapalvelun tiedossa olevaa aikataulua.
Tuntuu olevan päinvastainen suuntaus: Ainakin KotiTV-versiossa soneran ADSL-modeemin takaa ei saa edes suoraa IPv4-yhteyttä nettiin, vaan koneet saavat 192. alkuisen osoitteen ja nettipalveluihin liikenne välitetään osoitemuunnoksen (NAT)
avulla. Jotkut palvelut toimivat NATista huolimatta, jotkut eivät, jotkut saa toimimaan jos virittelee purkin asetuksia...
(tämän selvittäminen vaati pitkän puhelinrumban ja mm soittelua Helpson-firmaan, josta tiesivät kertoa että "ominaisuutta"
ei saa pois päältä).
erno: Suurin osa nykyään myytävistä ADSL-modeemeista on tehtaan asetuksilla reitittäviä eli toimivat sisäverkon reitittiminä. Sillä ei ole tähän merkitystä mistä modeemin ostaa.

Kaupasta ostetun modeemin saa käyttäjä muutettua siltaavaksi, mutta Soneran toimittamassa Thomson-palvelureitittimessä muutos ei ole mahdollista. Toisaalta eihän NAT sinänsä estä minkään internet-sovelluksen liikennettä, kyseessä on vain kehysten ylimääräinen paketointi välillä LAN <> WAN.
Maailmalla kovasti puuhataan ipv6:ta. Miksi suomalaiset operaattorit ovat olleet niin laiskoina ipv6-yhteyksien tarjoamisessa?
erno: Suurin osa nykyään myytävistä ADSL-modeemeista on tehtaan asetuksilla reitittäviä eli toimivat sisäverkon reitittiminä. Sillä ei ole tähän merkitystä mistä modeemin ostaa.


Suurin osa ADSL-modeemeista tekee osoitemuunnosta eli NATtia. Se on eri asia kuin reititys (reitittimet eivät muuta
läpi menevän IP-paketin osoitetietoja, vaan välittävät paketit sellaisenaan eteenpäin). NAT-laitteet estävät esimerkiksi
yhteydenotot internetistä NATin takana olevaan laitteeseen, joten ne rikkovat (estävät toimimasta) suuren osan
internetin protokollista ellei sovelluksiin ole tehty erikseen monimutkaisia NATin kiertojärjestelyjä.

IPv6:n käyttöönoton perusajatuksia on palauttaa ns end-to-end -malli internettiin, jolloin verkossa olevat
laitetet voivat hyvällä syyllä odottaa voivansa keskustella toinent oiselleen ilman ns middleboxien häirintää.


Kaupasta ostetun modeemin saa käyttäjä muutettua siltaavaksi, mutta Soneran toimittamassa Thomson-palvelureitittimessä muutos ei ole mahdollista. Toisaalta eihän NAT sinänsä estä minkään internet-sovelluksen liikennettä, kyseessä on vain kehysten ylimääräinen paketointi välillä LAN <> WAN.


??

Kyllähän se aivan selkeasti estää, esim jos haluaisin ottaa töistä kotikoneeseeni etäkäyttöyhteyden tai verkkolevyyni niin se ei onnistu, koska en voi ottaa yhteyttä NAT-purkin takana olevaan laitteeseen (koska laitteella ei ole internet-osoitetta).

NAT-purkin takana olevat koneet voivat avata ulospäin yhteyksiä, mutta internetistä päin ei voi avata NAT-purkin taakse yhteyksiä. Vähän kuin puhelinliittymä johon ei voi soittaa, vaan pelkästään soittaa ulospäin puheluita.
Sellaisen puhelinliittymän kanssa tulee ehkä jotenkuten toimeen (niin kauan kuin kavereilla ei ole samanlaisia liittymiä...)

Eli on toki kehitelty erilaisia kiertomenetelmiiä joilla yllämainitut asiat saa usein riittävän suurella virittämisellä toimimaan,
mutta entäs jos kyseessä olisikin kaksi konetta joista molemmat on NATin takana?

Muuten olen sitä mieltä että NAT on tuhottava.
erno: Thomson-palvelureitittimeen voi avata sovelluskohtaisesti portteja sisäverkon tietokoneille.
Tapio kirjoitti:
erno: Thomson-palvelureitittimeen voi avata sovelluskohtaisesti portteja sisäverkon tietokoneille.


Suosittelen opiskelemaan NATin haitoista vaikka lukemalla Keith Mooren
kokoamaa (epätäydellistä) listaa täällä: http://web.eecs.utk.edu/~moore/what-nats-break.html

Jatkuvasti esim törmään ongelman joka johtuu Thomsonin NATista: ssh-yhteydet
katkeilevat itsekseen jos niissä ei vähään aikaan tee mitään. Tämä johtuu
siitä että NAT-purkin täytyy yrittää muista mikä sen läpi kulkeva yhteys
menee mihinkin IP-osoitteeseen, ja siinä on joku timeout eli NAT päättää katkaista
yhteyden jos sen kautta ei ole vähään aikaan näkynyt liikennettä.

Thomsonin purkkiin voi käsin konfiguroida sellaisia porttiforwardeja että siihen nat-purkin internet-osoitteeseen tulevan portin x yhteydet ohjataan suljetun verkon osoitteen z porttiin y.

Tämä on kuitenkin vaatii paljon tietämystä ko soveluksen protokollista, on hyvin vaivalloista (vaatii käsityötä ja hyvää muistia tai muistiinpanoja porttinumeroiden kanssa) ja vaikutus on kyllä se että estää käytännössä ko sovelluksen käytön suurimmalta osalta netin käyttäjiä.

Lisäksi se ei voi edes teoriassa toimia kuin joidenkin sovellusten kanssa (rikkoo sellaiset, jotka dynaamisesti käyttävät eri portteja, tai sellaisten jotka käyttävät aina tiettyä samaa porttia eikä sitä käsin voi sovelluksesta vaihtaa).

Luulisi että internet-yhteyksiä myyvän firman kannattaisi edistää asiakkaittensa mahdolisuuksia erityyppisten nettisovellusten hyödyntämiseen (bisneskielellä ns. lisäarvo), eikä pakottaa
kuluttajia käyttämään tällaisia rampauttajapurkkeja jotka vievät kohti
passiivista tv-tyyppistä sisällön kuluttamista osallistuvan ja tasa-arvoisen
internetin käyttömahdollisuuksien kustannuksella.

Vastaa


Käyttöehdot
Evästeasetukset