Operaattorisopimukset (esim. Telia) ja edunvalvontavaltuutus

Edunvalvonta vaatii valtuuttajan tai lakimiehen laatiman valtakirjan ja astuu voimaan hakemuksella Digi- ja väestövirastoon. Mukaan liitetään lääkärintodistus siitä , että valtuuttaja on kykenemätön itse hoitamaan asioitaan.

https://www.google.com/search?client=firefox-b-m&q=edunvalvontavaltakirja&sei=9Bg8aeXENO2twPAP7d3qiQE

Eiköhän ihan tavallinen valtakirja valtuuttajalta riitä puhelinyhtiölle.

Erittäin hyvä aloitus, kiitos siitä 🙏🏻

Edunvaltuutusilmoitus toimitetaan meille aina erillisellä lomakkeella ja tuon valtuutuksen muotoilusta laitoin nyt eteenpäin kyselyä, että miten tarkkaan sanamuoto tulee olla määritelty, vai onko sillä merkitystä. Eli palataan tähän vielä myöhemmin, kuten myös tuohon skenaarioon jossa liittymä täytyy irtisanoa, omistaja ei siihen itse kykene, eikä edunvaltuutusta ole tehty. 

Jos edunvalvontavaltuutus on olemassa, silloin liittymän irtisanominen kyllä onnistuu edunvalvojan pyynnöstä. 

Hyvä nosto myös tuo toive että asiaa voisi enemmänkin tuoda esille sivuillamme. Tällä hetkellä aiheeseen liittyvää tietoa löydät täältä, mutta ainahan tietoa voisi olla enemmänkin. Viedään pyyntöä tästäkin eteenpäin ja palataan kun saadaa tarkempaa tietoa noista aiemmin mainituista yksityiskohdista. 

DVV.n osalta: Näin tietysti on, mutta ei nyt liittynyt varsinaiseen kysymykseen…

Erillisen valtakirjanhan tiettyä asiaa varten voi aina viritellä, vaikka valtuutuksen antaja olisikin kykeneväinen asian hoitoon.. ..mutta se on eri asia kuin Edunvalvontavaltuutus.

Jep, asia näyttäisi löytyvän tuon linkin takaa - mutta harmittavasti vain yleisellä tasolla.

Tuonnehan tosiaan olisi helppo fixata tieto, että piisaako Operaattorille (esim. Telia) tuo yleispätevä lauseke vai vaaditaanko jotain erityistä… 😊👍

Edunvalvontavaltakirja laaditaan yleensä yleispäteväksi eikä siinä tarvita puhelinoperaattoria varten erikseen mitään merkintöjä.

Valtakirjan pitää täyttää Digi- ja väestöviraston muotovaatimukset , että se siellä hyväksytään käyttöön. Kyllä se sitten kelpaa kaikille.

Lakiasiaintoimistot varjelevat asiakirjamallejaan tiukasti eikä niitä julkaista. Tällaisen yleisen mallisivun kuitenkin bongasin. Olisiko siitä apua?

https://aatos.app/edunvalvontavaltuutus/artikkelit/ilmainen-lomake-edunvalvontavaltuutus/

Jep, taannoin ohimennen otin asian puheeksi puhelussa pankin kanssa (Nordea). 

Sanoivat, että kantsii nykyään vaikkapa sen yleisen valtuutuslauseen sekaan ujuttaa täsmennyksenä esim. pankki-, sijoitus- ja vakuutusasiat, ‘koska nykyään ollaan niin tarkkoja’. 

Tein sit työtä käsketysti ja päivitin muutaman tutun valtuutuspaperia tuolla sulkuosuudella.. ..en kuitenkaan hoksannut operaattoreita siihen mainita ja siksi tuli nyt vaan mieleen kysyä, että kuinkahan ‘nipoja’ ovat tän asian suhteen.. 😊

Valtuutan NN.n edustamaan minua päävaltuutettuna omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani (mm. pankkitilien käyttämistä, sijoitus-, vakuutus- ja eläkeasioiden hoitamista sekä taloyhtiön yhtiökokouksessa toimimista) sekä...

Vai sillä tavalla

Vaikuttaa siltä , että jokaisella toimijalla , missä valtuuttajalla on sopimuksia , on omia tulkintojaan valtakirjan muodosta.

Minusta se on ihan turhaa nipotusta. Digi- ja väestövirasto on valtion viranomainen ja jos se valtakirjan vahvistaa käyttöön , niin sen pitää kaikille kelvata kunhan valtuutus kattaa kaikenlaiset asiat ja ilman mitään erittelyjä.

Minä olen toimittanut Telialle edunvalvontapäätöksen kun olen vahvistettu isäni edunvalvoja.

Olen sitten päivittänyt isän puhelin- ja nettiliittymää, niitä varten piti tehdä palvelupyyntö aina asiasta (mielestäni hieman vaivaloista, mutta ei onneksi tarvitse kovin usein päivittää) 🙂

Jos edunvalvontaa ei olisi niin esim. dementoituneen vanhuksen asioita olisi vaikea hoitaa, toki liittymiä voi päivittää niin että asianomainen on kanssasi päivittämässä niitä jos kykenee.

Noin sen munkin mielestä pitäisi olla mutta kun näköjään vain ei ole.. 😁

Kyllä - mut kiinnostavin osuus olisi, että onko valtuutuksessa jotenkin erikseen mainittu operaattorit vai toimiiko valtuutus operaattorille päin sanamuodoltaan yleisluontoisena? 🙂

Poistin keskusteluni turhana. 

Jokaisen yhtiön kanssa voi tietenkin tehdä erikseen tietynlaisia valtuutuksia, mutta tässä jutussani oli kysymyksenä tuo edunvalvontavaltuutuksen antama oikeus hoitaa erinäisiä asioita valtuuttajan puolesta.

Minusta on kysymys yleismääräyksestä esim. Isän edunvalvontavaltuuksessa on näin:

Yleismääräys : “Henkilö x”(minun nimi siis) on valtuutettu edustamaan minua omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani sekä sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta käytetään.

Sähköiset palvelut : Valtuutettu saa käyttää sähköpostiosoitteitani ja muita sähköisiä, myös tunnistautumista edellvttäviä, palveluita taloudellisten ja henkilöä koskevien asioiden hoitoon. Valtuutetulla on lisäksi oikeus sulkea sosiaalisen median tilini.

Eli tuon perusteella sanoisin että operaattoripalvelut kuuluvat tuohon yleismääräykseen, lisäksi valtuutuksessa on muitakin kohtia mutta nämä nyt tässä esimerkkinä ( Valtuutus tehty kokonaan Aatoksella, maksullinen versio ja vahvistettu Digi- ja väestövirastossa holhoustoimessa ).

Jep - Yleismääräyksen osalta sain nyt hyvän vastauksen.

Ohimennen tuon Sähköiset palvelut -osalta tuli mieleen, että lähetetäänkö kopio valtuutuksesta siis esm. Facebookille, Googlelle jne, kun/jos noita palveluita on tarve ottaa haltuun / vaihtaa salasanaa / lopettaa? 

Ois jännä nähdä, kuinka sutjakasti / tahmeasti asiat näiden osalta sujuvat, kun tosipaikka tulee…

En tiedä tuosta että pitääkö lähettää kopiota valtuutuksesta  Facebookille tai Googlelle (itse en ainakaan kovin mielelläni antaisi sotuja heidän tietoonsa).

Onneksi minulla on isän “sometilien” salasanat tiedossa kun olen ne tilit myös itse luonut isän älypuhelinta varten (isä ei osaa itse käyttää edes nettiä, mutta olemme soittaneet videopuheluita yhdessä sukulaisille parin sovelluksen kautta : Whatsapp, Google Meet). 

Eiköhän se sitten selviä kun tarvitsee noita muutoksia tehdä.

--

Muokkaus //SonjaMelina: lyhennetty lainausta

Okei - toisen henkilön tunnuksien hallussaolo on tietysti eri asia kuin valtuutuksen kautta asioiden hoitaminen… 

Btw: Irrallisia “arkisten asioiden” valtuutuksia Kela- / Omakanta- / Vero- / Apteekkiasioihin yms.. voi antaa myös Suomi.fi -sivuston kautta ilman, että mitään Edunvalvontavaltuutustakaan olisi olemassa. 😊

--

Muokkaus //SonjaMelina: lyhennetty lainausta

Palaan ketjuun asiantuntijalta saamani vastauksen kanssa: Asiakkaan tulee tehdä edunvalvonnasta virallinen hakemus ja vain se on Telialle hyväksyttävä lomake. Asiakas voi toki antaa valtuudet jollekin henkilölle asioiden hoitamiseen, mutta varsinainen asiakas on myös tällöin oikeutettu tekemään muutoksia ja ostamaan lisää palveluita. Eli asiakkaan kannattaa hakea oikeaa edunvalvontaa suomi.fi -palvelusta: https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta/kun-laheinen-tarvitsee-edunvalvojan/edunvalvonnan-hakeminen

Kiitoksia ​@SonjaMelina oikeasta tiedosta teidän suhteen. Toisaalta harmi että on niin kriittinen asian suhteen koska monelta tuo jää huomioimatta kun on liian myöhäistä. Hyvä kumminkin tietää miten menetellä toivottavasti tämä tavoittaisi hyvin paljon asian osaisi. 👏

Kyllä-kyllä-kyllä  -  mut pitkä tarina ei vastaa alkuperäiseen kysymykseen… 😁

Tuo linkki kertoo aiheen yleinen edunvalvonta jutut mut edunvalvontahan siis voi tulla voimaan myös henkilön X antamallla edunvalvontavaltuutuksella henkilölle Y (tai useammalle), jolloin X määrää itse kuka voi hoitaa ja mitä asioita.

Kysymykseni koski ihan alkuperäisen otsikon mukaisesti tuota jälkimmäistä - ilmeisesti siä asiantuntija ei oikein oo perillä näistä...

Tulkitsen asiantuntijalta saadun vastauksen perusteella, että asiakkaamme voi virallisella ja oikein täytetyllä edunvalvontavaltuutuksella antaa täydet muutos- ja asiointioikeudet nimetylle henkilölle, mutta tällöin asiakas itse voi myös itse tehdä palveluhin muutoksia. Saman valtuutuksen asiakkaamme voi antaa myös puhelimitse tai verkossa vahvasti tunnistautuneena. 

Pelkän asiointivaltuutuksen antaminen ei ehkä ole se paras toimintatapa esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla on edelleen kykyjä tehdä muutoksia tai tilauksia, mutta ei kykyjä ymmärtää niiden sisältöä/seurauksia. Mikäli asiakkaamme haluaa, että vain nimetyllä edunvalvojalla on oikeuksia tehdä muutoksia hänen palveluihinsa, on hänen tällöin haettava virallista edunvalvojaa. 

Tottakai henkilö voi edunvalvontavaltuutuksella antaa nimetylle hlölle mitä moninaisimpia oikeuksia ja myös säätää niitä (siihen saakka, kun valtuutus mahdollisesti virallistetaan DVV.ssä).

MUT lukekaa nyt vielä, mitä kysyn avauksessani… ...onpas tää nyt vaikeeta - en ois hoksannutkaan...

** **

Normaali asiointivaltuutus on taas ihan eri asia ja senhän voi antaa, vaikka olisi itsekin kykeneväinen asoiden hoitoon mut jos vaikka tuntee itsensä epävarmaksi asioiden digi-hoitamiseen…  Esim. Kela, omakanta, vero, apteekkireseptit -valtuutuksiahan voi antaa toiselle henkilölle aika ison kasan yhdellä kertaa Suomi.fi -palvelussa.  Vastaavia erillisiä sit esim. juuri operaattoreille ja vaikkapa vakuutusyhtiöille….

** **

“Mikäli asiakkaamme haluaa, että vain nimetyllä edunvalvojalla on oikeuksia tehdä muutoksia hänen palveluihinsa, on hänen tällöin haettava virallista edunvalvojaa.“

EI!!! - Vaihtoehtona tuohon on juuri otsikon Edunvalvontavaltuutus… ...ymmärtäkää nyt jo!! 🤣

Huutelen minäkin täältä taustalta ja en saa kyllä kiinni mitä nyt haet ​@DigiHate. 😊

Tarkoitatko, että henkilölle ei ole määrätty virallista edunvalvojaa ja kysyt, että millainen valtuutus Telialle riittää, että henkilö x voi hoitaa asioita hänen puolestaan? Muokata ja irtisanoa?

Mikä on edunvalvontavaltuutus? Sama asia kuin tuossa yllä mutta se on sen virallinen termi?

Kyselen näitä, koska olen itsekin edunvalvoja ja vasta opettelen näitä asioita. Pahoittelut. Väännähän nyt rautalangasta. 😊

Minun käsittääkseni kun henkilö ei enää itse kykene hoitamaan asioita niin laadittu edunvalvontavaltuutus ( oli se sitten itsetehty tai laadittu asianajajalla/lakitoimistossa ) pitää silloin viimeistään vahvistaa Digi- ja väestövirastossa holhouslautakunnassa (tämä vahvistus on maksullinen)  ja kun se on astunut voimaan sitten ilmoitetaan se operaattorille edunvalvontalomakkeella, jolloin valtuutettu voi muutoksia henkilön eli valtuuttajan liittymiin jne.

Selvennetään vielä, että vahvistamaton edunvalvontavaltuutus ei ole pätevä asiakirja ennenkuin se on vahvistettu. Eli ei oikeuta tekemään esim. Liittymien muutoksia operaattorille, pankissa asiointiin etc.

1. Edunvalvontavaltuutus eli edunvalvontavaltakirja

• Kuka päättää? Päätät itse, kuka tai ketkä asioitasi hoitavat, kun et enää itse siihen kykene.
• Miten tehdään? Printataan paperille ja kopioidaan kaikille valtuutetuille.
• Miten tulee voimaan? Kun et kykene enää hoitamaan asioitasi, valtuuttamasi ihminen hakee vahvistusta sähköisesti Digi- ja väestötietovirastossa.

2. Edunvalvonta

• Kuka päättää? Sinulle määrätty edunvalvoja: yksityinen henkilö tai yleinen edunvalvoja. Jälkimmäiset ovat yleensä val­tion vir­ka­miehiä, joilla on paljon valvottavia.
• Miten eroaa edunvalvontavaltuutuksesta? Maksaa enemmän ja on byrokraattisempaa. Edunvalvonta on viimesijainen keino turvata ihmisen etua.

Aloitukseesi vastatakseni, kyllä tuollaisen edunvalvontavaltuutuksen tulisi riittää meille. Onhan se kuitenkin viranomaisen hyväksymä asiakirja. Toki eihän se yhtään haittaisi, vaikka valtuutuksessa olisi erikseen mainittu operaattorin palvelut ja eritelty mitä niille saa tehdä.