Me suomalaiset olemme kännykkäkansaa joten ajattelin että laitan pystyyn ketjun jossa jokainen voi jakaa oman kännykkätarinansa :)
---
Minulla tarina alkaa vuodesta 1994, ostin silloin ensimmäisen puhelimeni, Nokian 101, NMT900-puhelimen. Minulla on se edelleen tallessa kaapin pohjalla :)
Muistan, kun mietin NMT-puhelimen ja Ringon välillä että kumman hankin mutta en muista että miksi sitten lopulta päädyin tähän luuriin. Mutta siitä se sitten lähti, NMT450-kuuluvuus oli siihen aikaan hyvä mutta tämä 900:n kohisi ja pätki yllättävänkin paljon mutta olihan se retee liikkua kylillä 
Kuvassa näkyvä punainen suojapussukka ja vyökotelot olivat kovassa huudossa ja minullakin roikkui puhelin vyöllä, puhelin oli siihen aikaan jopa jonkinlainen statussymboli. Oli se kyllä hienoa liikkua ja pystyä soittamaan, vaikka siihen aikaan elämänmeno ei ollut niin hektistä kuin nyt eli sellaista akuuttia asiaa ei kyllä monestikaan ollut. Mutta kun piti saada uusi lelu niin se piti saada :)
Tämän luurin jälkeen hommasin myöhemmin ensimmäisen GSM-puhelimen, taisi olla Nokian 1611 (tai 1610, en muista enää). Oli aika nannaa kun ääni ei enää pätkinyt tai ainakaan kohissut kuten NMT-puhelimessa teki :)
Sitten taisin hommata Nokian "venttikympin" eli 2110:n, se oli jo sirohko puhelin verrattuna muihin ja isolla monirivisellä näytöllään se oli suut loksauttava puhelin. Seuraavana taisi olla Nokian 3110:n vuoro ja sen jälkeen "banaanipuhelin" eli 8110 (tai toisinpäin). Nokian 5110:n jälkeen en enää oikein muista miten homma eteni mutta hiljalleen nuoresta miehestä alkoi kehittyä orastava puhelinfriikki.
Elettiin karkeasti vuotta 1997 ja tekstarit tekivät silloin tuloaan. Muistan kun monesti ihmettelin että "mitä ihmettä nyt noilla tekisi, mitä järkeä on naputella hitaasti jotain sanomaa kun voi nopeasti soittaa ja kertoa asiansa". No ei mennyt kauaa ja tekstareista tuli melkoinen menestystarina maailmanlaajuisesti... Tässä vaiheessa jo taisin olla siirtynyt Ericssonin leiriin, GH388 ja GH688 olivat hyviä ja kestäviä luureja metallirunkoineen.
Tästä kun mentiin eteenpäin niin puhelimet ja koko ala kiinnosti koko ajan enempi ja enempi. Hakeuduin lopulta töihin alalle ja myyjäksi matkapuhelinliikkeeseen jossa pääsin hypistelemään aina uusia malleja niiden tullessa markkinoille, se oli taivas nuorelle miehelle :)
Ericssonit olivat siinä kohtaa eniten lähellä sydäntä, ja olen jälkeenpäin haalinut itselleni muistoksi muutaman legendaarisen mallin noilta ajoilta:
Ericssonin läppäpuhelimet T10, T18, T28, T39 olivat hienoja laitteita - pieniä kooltaan vs. muut aikansa luurit mutta suht hyvällä akunkestolla varustettuja. Ne sisälsivät pieniä näppäriä ominaisuuksia, mm. T18:sta alkaen puhelinta pystyi ohjaamaan puheella ja kun tuli puhelu niin läpän avaamalla puhelu yhdistyi ja kun läpän laittoi kiinni niin puhelu meni poikki. Ja näissä kaikissa oli sisäänrakennettu värinähälytin! (muistaakseni ainakaan kovin monessa puhelimessa ei ollut siihen aikaan nimenomaan sisäänrakennettua värinää?) Ericssonin minipuhelin T66 pitäisi saada jostain touhuttua, se on varmaan vieläkin yksi maailman pienimmistä puhelimista.
Muistan, kun 90-luvun lopussa/2000-luvun alussa alettiin puhumaan WAP:sta, "netti kännykässä". Kauhea hype mutta mitä todellisuudessa sillä sai oli vain jotain suppeita palveluita, en edes muista oliko WAP:n kautta saatavissa mitään järkevää, ainakaan alkuvaiheessa?
Jossain kohtaa markkinoille alkoi tulla värinäytöllisiä puhelimia ja olihan ne kyllä hienoja, kuin siirtyminen mustavalkotelkkarista väritelkkariin! Ericssonin T68 ja Nokian 7650 olivat ensimmäiset näiltä kahdelta isolta merkiltä (myymälässä jossa olin töissä ei ollut silloin Motorolan puhelimia edes myynnissä). Tästä eteenpäin palasin Nokian "leiriin", 7650 Symbian-käyttiksellä se vaan oli jotain todella makeeta siihen aikaan! Kamera ei ollut häävi mutta jostain se oli aloitettava Siinähän ei ollut kuin still-kuvaus, videokuvausta ei ollenkaan, ja muistan kun jostain touhusin siihen aikaan tosi spessuhomman videokuvaus-softan ja se fiilis kun pääsi ekaa kertaa kuvaamaan kännykällä liikkuvaa kuvaa, huh huh että oli jännää! :)
Näihin aikoihin Ericssonilla oli myynnissä nykyisten tablet-laitteiden esi-isiä, pienoistietokoneita, Epoc-käyttiksellä varustettuna. Esim. MC218 oli hieno laite, 6-7" mustavalkoisella kosketusnäytöllä ja täysiverisellä qwerty-näppäimistöllä varustettu pienoistietokone jossa oli tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat, ToDo-listat ja kalenterit jne. WAP-selain sekä internet-selain löytyvät myös ja netti toimi siten että infrapunaportin kautta siihen pystyi yhdistämään puhelimen ja jos puhelimessa oli sisäänrakennettu modeemi (kaikissa ei ollut!) niin sen avulla pääsi sitten nettiin. Siihen aikaan ei ollut vielä GPRS/Edge/3G-yhteyksiä (pakettidata) vaan silloin netti avattiin soittamalla tiettyyn puhelinnumeroon ja netistä veloitettiin ajan perusteella Muistan, kuinka näidenkin laitteiden kohdalla mietin että "no mitäs sitä näillä nyt sitten, muuta kuin surffailla netissä", on hienoa huomata kuinka väärässä silloin olin myös tässä asiassa :)
Tekniikka kehittyi koko ajan ja hiljalleen tullaan kohti nykypäivää, kymmeniä ja kymmeniä luureja on käsien läpi mennyt ja aina jokainen on tuonut tullessaan jotain uutta ja mullistavaa markkinoille.
Tässä lyhyesti minun tarinani, millainen on sinun kännykkätarinasi? :)
EDIT: korjailin kirjoitusvirheitä
EDIT2: korjasin otsikon kuntoon :)
