Ulkoisen USB-aseman liittäminen Avoinkuituun?

---

@jrosnell@  kirjoitti:

Saako tavallisen ulkoisen USB-kovalevyn toimimaan "serverinä" eli tiedostojen jakoon tarkoitettuna tilana oman verkon koneiden kesken? Entäs internetin yli esim. puhelimella? Vai pitääkö ostaa joku NAS-palvelin?

 

Kytkin vanhan Lacien kovalevyn Technicolor TG799Svac Xtreamin USB-porttiin ja modeemin konfaussivulla se näkyy kyllä tietoineen kaikkineen mutta pääsenkö sen sisältöön käsiksi verkon koneilla ja jos pääsen niin miten?

 

ENTÄS, jos ostan NAS-palvelimen niin voinko liittää sen suoraan seinässä olevaan Intenon valokuitupurkin ethernet-liitäntään vai pitääkö se kytkeä modeemiin?

 

Tiedän, paljon kysymyksiä, josko edes johonkin vastaus (tai linkki jo olemassa olevaan keskusteluun). Lyhyesti siis; MIKÄ ON HELPOIN TAPA SAADA FILUT JAKOON KOTIVERKOSSA / INTERNETIN YLI?

---

Ei se USB-kovalevy yksinään verkkoon käy, vaan tarvitsee joko tietokoneen tai jonkun levyjakoja toteuttavan laitteen serveriksi. Joissakin reitittimissä on tosiaan USB-portti ja sen kautta toimii, mutta eihän se tietenkään NAS:in veroinen ole läheskään. Myös melkeinpä mistä tahansa tietokoneestakin voit rakentaa levypalvelimen aika helposti.

Aidon NAS:in tuomat edut ovat ennen kaikkea tehokkuus. Usein laite liitetään verkkoon usemmalla gigabitin ethernetillä lähiverkon kytkimelle ns. trunking-tekniikalla, jossa useampi portti toimii rinnakkain muodostaen yhden useamman gigabitin linkin. Vaihtoehtoisesti voi olla yksi 10 gigabitin kuituportti. Näin voit käyttää NAS:ia monelta tietokoneelta täysin yhtä aikaa ja ilman, että sen toiminta hidastuu juuri lainkaan. Toinen juttu minkä aito NAS tarjoaa on varmuus: yleensä siellä on vähintään RAID5 eli vähintään 3 kovalevyä, joihin tieto tallennetaan hajautetusti. Yksi kovalevy saa mennä rikki ilman, että dataa katoaa minnekään ja uuden levyn voi vaihtaa lennosta tilalle keskeytyksettä. Lisäksi NAS osaa tyypillisesti tehdä tilannevedoksia datasta, jolla voi korjata lähinnä käyttäjän virheitä (esim. vahingossa poistettuja, tai samalla nimellä ylikirjoitettuja tiedostoja) - ja totta kai yleensä myös datan varmuuskopiointia pilvipalveluihin tuetaan automatisoidusti.

Kaikki NAS:in featuret saa sinänsä myös rakentamalla levypalvelimen itse jostain tietokoneesta, mutta NAS on vaan tuolta osin "valmis paketti" ja helpompi ottaa käyttöön. Esimerkiksi sen hallinta käy suoraan webbiselaimella mistä tahansa koneesta, eikä itse NASissa tarvitse olla näyttöä ja näppistä ym. Laadukkaammat NAS:it saa myös 19" räkkiin, joka on tärkeä juttu jos rakentaa kotiverkon ammattitason komponenteista.

NAS:in voit periaatteesa kytkeä suoraan modeemiinkin, jos siinä on useampi sisäverkon portti käytettävissä. Mutta jos laitteita on enemmän, suosittelisin lämpimästi hankkimaan jonkun hallittavan kytkimen. Se on myös ainoa tapa saada NAS:in täysi nopeus käyttöön, mikäli se tukee trunking-tekniikkaa.

Hyvässä NASissa on myös etäkäyttöominaisuuksia, joiden avulla saat pystyyn oman pilvipalvelun, jossa voit esimerkiksi selailla valokuvia tai tallennella tiedostoja etänä, webbiselaimen avulla. Esimerkiksi QNAP myy NAS-palvelimia, joihin sisältyy valmis MyQNAPcloud-palvelu oman pilvipalvelun helppoon perustamiseen. Sen osaa laittaa myös aloittelija. Vaihtoehtoisesti, jos olet osaavampi käyttäjä saat paremman ja tietoturvallisemman palvelun VPN:n yli ilman, että tarvitsee käyttää ulkopuolisten tahojen pilvipalveluita.

Loppupeleissä kaikki riippuu siitä, kuinka raskasta tiedostojenkäyttö lähiverkossasi on ja esimerkiksi kuinka monta konetta verkossa on ja moniko koneista käyttää NASia yhtä aikaa. Hyvin toteutettuna NAS toimii niin nopeasti, ettei ole juurikaan eroa sillä sijaitsevatko tiedostot tietokoneen omalla levyllä vai verkossa.

---

@jrosnell@  kirjoitti:

kysymyksen hieman väärin. Kysytään uudestaan; mikä olisi HELPOIN ja TALOUDELLISESTI JÄRKEVÄ tapa pienten tiedostojen siirtoon kotiverkossa? 

---

Helpoin ja edullisin on tietenkin käyttää jotakin olemassaolevista tietokoneistasi serverinä. Voit laittaa sieltä mitä tahansa hakemistoja jakoon tai voit kytkeä sen USB-kovalevyn siihen ja laittaa sen jakoon.

Ohjeita siihen, miten hakemistoja jaetaan löytyy netti väärällään. En ala tähän laittamaan koska eri käyttiksissä se on erilaista ja jos et ole ennen tehnyt, niin kannattaa kaivaa vaikka Youtubesta seikkaperäinen ohjevideo, esim. hakusanalla "file sharing" jne.

Olennaista mitä pitää ymmärtää on, että koneen nimi tai IP-osoite, jolta asetat tiedostoja jakoon pitää tietää. Sen avulla kytkeydyt muilta koneilta jaettuihin resursseihin.Eli jos sulla olisi vaikkapa "laptop" niminen kone, niin esimerkiksi Windowsissa sen jaetut resurssit löytyvät osoitteesta \laptop - tai jos ei löydy niin sitten \ ja koneen IP-osoite. Yleensä Windows-koneet näkevät kyllä toisensa koneiden nimilläkin.

Jos haluat käyttää aiemmin mainitsemaasi reititintä serverinä, niin siihen kytkeydytään samalla tavalla kuin että sinulla olisi tiedostot jaossa jollain koneella. Laitteen nimi tai IP-osoite on vaan eri. Jos reitittimen IP-osoite on esimerkiksi 192.168.1.1, niin kokeilepa mitä tapahtuu jos avaat Windowsissa resurssiehnallinnan ja kirjoitat siihen yläriville \192.168.1.1.  Periaatteessa jos USB-levy on paikoillaan, saatat nähdä sen sisällön saman tien, tai sitten vaihtoehtoisesti tunnuksen ja salasanan jälkeen.

Periaate on kuitenkin lopulta hyvin helppo, eli kun kerran onnistut luomaan jaot niin sen jälkeen osaat tehdä niitä vaikka miten. Esimerkiksi itselläni oli yli 10 vuotta perheen levypalvelimena Windows2000-pohjalle rakennettu tietokone, jossa oli tosin RAID-kortti ja 4 kovalevyä. Siellä sitten mm. kaikki perheen valokuvat yms. näppärästi miltä tahansa koneelta käytettävissä.

Lisäksi, jos sinulla on tulostin, voit asettaa myös jakoon siten, että miltä tahansa koneelta voi tulostaa siihen sen "serverikoneen" kautta.

Sitten vielä sananen verkonrakennuksesta, eli jos tulee paljon laitteita eivätkä reitittimen LAN-portit riitä, niin lisää saat kun hankit verkkoosi kytkimen - tai kytkimiä. Halpa ei-hallittava kytkin ei vaadi edes mitään conffausta, kytket vaan haluamasi laitteet sen ethernet-portteihin ja tämän jälkeen niiden välille muodostuu verkko. Reititin kytketään yhteen kytkimen porteista, ja sen jälkeen netti toimii kaikissa laitteissa, jotka ovat kytkimessä. Myös kytkimiä voi kytkeä toisiinsa - eli esimerkiksi eri huoneisiin omat kytkimet jne.