peruuta
Näytä tulokset kohteelle 
Hae sen sijaan kohdetta 
Tarkoititko: 
53450 Jäsentä
153440 Kirjoitusta
Uusi käyttäjä, aloita täältä
^

Keskustele. Kerro kokemuksistasi. Ratko ongelmia. Testaile uusia makeita juttuja.

ALOITA HAUSTA

Etsimästäsi aiheesta voi löytyä jo valmiita keskusteluita tai artikkeleita. Jos ei, aloita uusi keskustelu.

HAKUUN

VERTAISTUKI

Yhteisössämme jäsenet ovat tähtiä. Törmäät nopeasti VIP-jäseniimme. Mukana on ajoittain myös telialaisia.

TUTUSTU

OLE AVULIAS

Paina peukkua hyville kommenteille. Merkitse ratkaisuksi vastaus, joka ratkaisi ongelmasi. Neuvo muita.

YHTEISÖN SÄÄNNÖT

Hybridilaajakaista? Miten se toimii?

Vakiokalustoa ☆
Vakiokalustoa ☆

Hybridilaajakaista? Miten se toimii?

Hybridi Yhteisö.jpg

 

 

Viime syksynä Telia julkaisi täysin uudenlaisen hybridilaajakaistan, joka yhdistää perinteisen puhelinlinjoja pitkin tulevan DSL-yhteyden ja 4G-yhteyden yhdeksi laajakaistaksi. Mutta toimiiko se oikeasti?

 

 

Monelle varmasti tulee ensimmäisenä mieleen kuormanjako, jossa osa yhteyksistä käyttää kiinteää laajakaistaa ja osa taas 4G:tä, mutta itse asiassa kuormanjaosta tässä ei ole kyse. Telian hybridi yhdistääkin siis ihan oikeasti kiinteän ja langattoman laajakaistan nopeudet yhdeksi nopeaksi kaistaksi. Tai no, ainakin enimmäkseen, toteutustavasta johtuen.

 

Hybridiyhteyden kautta kulkee ainoastaan TCP-protokollaa käyttävä liikenne, koska hybridiyhteys on toteutettu MP-TCP -tekniikalla. Kaikki muu liikenne menee pelkän kiinteän yhteyden kautta. Mutta ongelmaksi tämä tuskin koituu kovin monelle, sillä suurin osa internetin liikenteestä käyttää TCP-protokollaa. Pelkästään kiinteän laajakaistan kautta kulkee esimerkiksi UDP-protokollaa käyttävät VPN-yhteydet. VPN-yhteyden voi toki muodostaa TCP-protokollalla, mutta siinä taas on omat ongelmansa.

 

image.pngYhteys muodostuu kahta reittiä pitkin hybridireitittimen (vas) ja Telian verkossa olevan yhdyskäytävän (oik) välille.Konepellin alla Telia on asentanut runkoverkkoonsa yhdyskäytäviä, joihin hybridireitittimet muodostavat samanaikaisesti yhteyden kiinteän laajakaistan sekä mobiilin kautta. Nämä hybridiyhdyskäytävät taas vastaanottavat nämä useat yhteydet ja yhdistävät ne takaisin yhdeksi putkeksi. Tämän Telian käyttämän tekniikan on kehittänyt Belgialainen Tessares.

 

Entä mitä hyötyä hybridilaajakaistasta on, jos sinulta löytyy jo toimiva DSL-yhteys? No, tietenkin paremmat nopeudet ja vikasietoisuutta tilanteeseen, jossa kiinteä yhteys katkeaa. Monelle huomattavin etu onkin lähetysnopeuden paraneminen pelkkään kiinteään yhteyteen verrattuna. Jos sinulla taas on jo toimiva 4G-yhteys ja mietit hybridin etuja, niin suurin etu on vakaus. Pohjalla on aina se kiiinteä yhteys, jonka antamaa nopeutta ei sinulta netflixiä katsova naapuri vie. Vakaudesta ja pienemmistä viiveistä on myös näkyvää hyötyä perus verkkoselailussa ja varsinkin pelatessa.

 

image.png

 

Itse olen nyt käyttänyt tätä hybridilaajakaistaa muutaman kuukauden ja toiminta on ollut erinomaista. Aiemmin minulla oli pelkkä 4G-yhteys, joka oli aivan tukossa iltaisin latausnopeuden osalta. Muutama vuosi sitten minulla taas oli ADSL-yhteys, jonka teki käyttökelvottomaksi onneton yhden megan lähetysnopeus. Nyt minulla onkin aina toimiva laajakaista, jossa yhdistyy kiinteän ja mobiilin parhaat puolet.

 

Toivon kovasti, että Telia nostaisi DSL-yhteyksien lähetysnopeuksia, jolloin hybridin toiminta parantuisi entisestään. ADSL:n lähetysnopeuden nosto megasta kahteen olisi jo huomattava parannus varsinkin sellaisilla tapauksissa, joissa 4G:n lähetysnopeudet eivät ole kummoisia. Ja odotan myös sormet ristissä, josko Telia päivittäisi oman alueeni keskittimen VDSL2-yhteensopivaksi. Itse asun sen verran lähellä keskitintä, että voisin odottaa kiinteältä puolelta ainakin 50 megan latausnopeuksia nykyiseen ADSL:n 20 megan sijasta. Mutta tärkeimpänä lähetysnopeus pomppaisi megasta sinne kymmeneen. Varmasti myös 4G-verkon kuormitus vähentyisi, kun suurempi osa liikenteestä siirtyy kiinteään verkkoon.

 

Omien kokemuksien perusteella suosittelen tätä Telian hybridilaajakaistaa kaikille, varsinkin jos nykyinen yhteys tuottaa yhtään harmaita hiuksia nopeuden tai vakauden suhteen.

 

Tein myös YouTube-videon, olisi kiva, jos tykkäisit siitä ja tilaisit minun kanavan! Hymiö Onnellinen https://www.youtube.com/watch?v=Rw2nzfl8rxA


Lue lisää:

- Hybridilaajakaista tuo nopeammat yhteydet jopa yli miljoonaan suomalaiseen kotitalouteen

- Hanki uusi, laajempi kaista

17 Kommentit
Asiantuntija

Tosi hyvä teksti ja hienosti purettu konepellin alta tekniikkaa esille! Mainitsemasi ADSL-yhteyksien 1M uppi on tosiaan nykytarpeilla jäämässä auttamatta vähän kapeaksi, varsinkin streamauksesta haaveileville tuo on rajoite. ADSL tekniikan rajoissa salliva lähetyskaistan nosto yhdestä --> esim. kahteen megaan ei tuo vielä isoa muutosta ja voi joissain tilanteissa kuparilinjasta  riippuen aiheuttaa muita ongelmia itse liittymän toimintaan. Valokuitu tai VDSL2 muutos on aina järkevämpi tapa vaikuttaa lähetysnopeuteen käytön kannalta sekä tietysti mobiiliverkon parantaminen niillä alueilla, missä 4G lähetysnopeus jää heikoksi.

Vakiokalustoa ☆

@LiAntti: Kiitos kommentista! Tällä hetkellä pingit nousee, kun käyttää koko upload-kaistan ADSL-puolella ja download-puolikin menee tukkoon (bufferbloat?). Jos uppinopeuden tuplaisi sinne kahteen, mutta säätäisi sen hybridin toimimaan niin, että käyttääkin max. 1M ADSL:stä hybridinä - loput jäisi UDP:lle. Tai vielä parempi, jos hybridireititin osaisi säätää tuota jakoa automaattisesti vallitsevan kuorman mukaan. Auttaisi esim. UDP:tä käyttävissä RDP-etäyhteyksien kanssa, jotka alkavat tökkimään sen DSL-puolen pingin noustessa. Yhdestä kahteen megaan on prosentuaalisesti tuplasti parempi, vaikka megoina ei paljon olekaan.

 

Voisiko tämäkin uppinopeuden nosto olla vähän samantyylinen aspan kautta hoidettava "omalla vastuulla"-juttu, kuten virheenkorjauksen vähennys? "Sininen operaattori" ainakin päivittää liittymäpaketteja suurempiin nopeusluokkiin pyynnöstä, vaikka linjapituudet ovatkin pidempiä. Toki pitää ymmärtää tässä tapauksessa, ettei ilmoitettuun vaihteluväliin välttämättä pääse.

Asiantuntija

Tästä näkökulmasta avattuna tuossa ajatuksessa on ideaa ja tätä varmasti tulee pohtia lisää palvelua kehittyessä. Oma näkökulmani oli lähinnä tuo streamaaja, missä 1-2mbit ei vielä oikein riitä korkealaatuiseen kuvan lähetykseen. "Omalla vastuulla" -kokeilua en lähtisi hybridissä suosittelemaan vaikkakin näistä meillä on varnasti osalla omia kokemuksia (hyviä että huonoja) ADSLlän alkuajoista saakka Hymiö Onnellinen

 

"Perus" käyttäjällä tuo UDP-kaistan käyttö on vähäisempää eikä muodostu sinänsä ongelmaksi mutta tottakai haluaisin Hybrid-kaistan palvelevan "edistyneempiä" käyttäjiä myös näiden mainitsemiesi tarpeiden suhteen. Otetaan nämä muistioon ylös!

Herrasmies

Hybridilaajakaista on selvästi paras vaihtoehto, jossa on monta hyvää etua. Hymiö Onnellinen

Vakiokalustoa

En kyllä keksi yhtäkään etua hybridilaajakaistalle verrattuna kilpailijan toimittamaan kaapelimodeemiyhteyteen. Hybridin saatavuuskysely tarjoaa nopeudeksi 15 - 50 Megaa, Telian 4G verkko on asuinalueellani surkea joten alarajalla varmaan mentäisiin nopeuden suhteen. Kaapelimodeemi pukkaa tulemaan sitä mitä pitääkin ja tarpeen vaatiessa nopeutta saa lisää helposti.

Vakiokalustoa ☆

@AsiakasY: Jep, näin se aika pitkälti on, jos tarjolla on ADSL-hybridi. VDSL:n kanssa voi olla se hyöty, että saat oman linjan, kun taas kaapelimodeemiyhteys on jaettu. Yleensä ne kyllä on mitoitettu niin, ettei nopeudet paljoa vaihtele.

Vakiokalustoa

Olen ymmärtänyt, että kaapelimodeemiyhteydessä kapasiteettiä pystytään lisäämään jos käyttäjämäärät lisääntyy. Näin ainakin aikoinaan operaattorin edustaja totesi.

Vakiokalustoa ☆

@AsiakasY: Pystyyhän sitä, esim. jakamalla asiakkaita pienempiin ryppäisiin. Vaikkapa ennen ollut koko kaupunginosa samassa linjassa, mutta sittemmin tuotu valokuitua lähemmäksi käyttäjiä ja jaettu kaupunginosa pienempiin osiin, jolloin käyttäjämäärä linjaa kohden laskee.

Konkari

Kaapelioperaattorin edustajat/myyntimiehet puhuvat *******aa.

 

Ei se kapasiteetin lisääminen fyysisellä tavalla ole mitenkään helppo toteuttaa. Valokuiturunkoyhteydet tulevat operaattorin laitetilaan eli nk. keskittimelle. Täällä keskittimellä sijaitsevat aktiivilaitteet, kuten esim. kaapelimodeemin laitteet. Täältä keskittimeltä sitten lähtevät runkokaapelit kohti kuluttajia, joita sitten jakokaapeilla jaetaan pienempiin ja edelleen liityntäkaapeliksi kiinteistöihin.

 

Jos kuluttajia aletaan jakamaan pienempiin lohkoihin, se pitää tapahtua jo keskittimellä. Silloin sieltä pitää myös lähteä useampia runkokaapeleita. Pitäisi alkaa vetämään maastoon uusia kaapeleita ..... ja ei aleta.

Jos taas ajatuksena on, että keskittimen aktiivilaitteet viedään etäämmälle eli lähenmäs kuluttajaa, sekin edellyttää uuden kaapelin, (valokaapelin) vetoa. Lisäksi etäkeskitin jossain kadun varressa pitää sijoittaa sinne. Vaatii sähkönsyötön ja se osin on joissain kaapeissa, kun siellä on KTV välivahvistima jo olemassa. Silti tuo uusi kuituyhteys sinne....ei ihan niin vain käy.

 

Kaapelinetti on nopea ja sen heikkous on tämä jaettu yhteys. Kuitenkin parhaimmat EuroDOCSIS järjestelmät tarjoavat suuren nopeuden yhtä kanavaa (8MHz) kohti ja kanavamääriä voidaan lisätä. KTV TV kanavanippuja ei juuri enempää nykyisestä tarvita, joten netille jää taajuusalueen yläpäästä, käytännössä 500MHz ->, runsaasti tyhjää kaistaa. Tämä on selkeästi helpoin tapa lisätä kapasiteettia. Lisäksi yksittäisille kuluttajille ei myydä "liian" nopeita yhteyksiä, jolloin tuo kaapelinetin kapasiteetti riittää pitämään vaihteluvälit kohtuullisina.

Tutustumassa

Hybridin ADSL osuuden voisi vaihtaa ADSL2+ Annex J:ksi, niin uppi olisi maksimissaan yli 3 megaa. Tämä vaan nykyisellään ei onnistu päätelaitteelta, koska se on pakotettu Annex A:ksi DSLAMin päässä.

Olisi myös hienoa saada bundlattua kaksi paria ADSL linjoja, nopeus tuplaantuisi molempiin suuntiin. 

Sitten vielä voisi luopua ATM paketoinnista ADSL kuparin päällä ja overheadi pienenisi.

 

Eli kyllä sitä hybridin lankapuoltakin saa nopeammaksi, jos vain niin haluaa.

Konkari ☆

Tuosta taidettiin joskus kysellä, ja siihen oli jonkin teknisen toteutuksen syy, miksi ei Annex J:tä tarjottu. Yritysliittymien puolella toki uppia on enemmän, mutta harmi, että kuluttajille ei tarjota nopeampaa lähetysnopeutta vaikka tekniikka siihen pystyisi. Kai se on tarkoituksellista, että yritysliittymä on ns. "parempi" liittymä. Mene ja tiedä.

Kommentaattori

Mitenkähän toi oikeasti toimii kun 4G yhteys on ruuhkainen eli onko silloin pelkästää kiinteän varassa?

Täällä on esim iltaisin 4G nopeus pahimmillaan alle megan kun ei ruuhka-aikaan se on noin 40-70 megaa

Vakiokalustoa ☆

@jluuri Juurikin näin pitäisi toimia. Itselläkin 4G hidastuu aika lailla ruuhka-aikaan, mutta kiinteän nopeus on pohjalla.

Kommentaattori

Olis kyllä mukava kokeilla miten toimii mutta vähän mietityttää tuo 2 vuoden sitoutuminen. Nyt kun itsellä Elisan Korttelikuitu mikä on toiminut hyvin ja siinä ei ole sitoutumista ollenkaan. Ja on huomattavasti edullisempi

Kommentaattori

Miten tuo Annex J mistä on ollut tässä ketjussa puhetta, eroaa Annex M:stä ADSL:ssä, Annex M mahdollistaa myös tuon max 3,5 megan uploadin ja tuo on jo käytössä Telian ADSL-liittymissä nykyisellään, jolloin upload-nopeuden nosto tekniseen maksimiin ei vaatisi kuin rajan poiston DSLAMista, joka olisi kyllä erittäin tervetullut uudistus.

 

Liittymän voisi edelleen myydä ADSL:n osalta sillä 1M uploadilla, mutta se ettei tuota "keinotekoista" rajaa saa pois on kyllä  käsittämätöntä. Tuo olisi moneen käyttöön merkittävä parannus oli liittymä perus-ADSL tai hybridi ja minusta ei ole mitään syytä mikä sitä estäisi mahdollistamasta, onhan tuo yritysliittymissäkin jo käytössä ja kuluttajaliittymissä esimerkiksi VDSL:llä ja nyt hybridillä saa jo suuremmat nopeudet niin mikään liittymien "eriarvoisuus" tms. miksi kuluttajaliittymään ei 1 megaa enempää voi uploadia antaa, ei voi olla järkevä peruste.

 

Hybridissäkään se mobiilipuolen mahdollistama suurempi nopeus tai koko hybridireititin ei välttämättä ihan kaikkeen käyttöön sovellu, ja kuten todettua, UDP-liikenne ei milloinkaan sitä hyödynnä. Kuitenkin esimerkiksi videopuhelut useasti käyttää juuri UDP:tä kuten järkevää onkin ja siinä olisi jokseenkin merkittävä ero onko upload-kaistaa käytössä 1 mega vai 2-3 megaa.

 

Onhan ADSL:n download-nopeuskin palvelukuvauksen mukaisesti 16M ja todellisuudessa lähellä DSLAMia saavutetaan reilusti suurempia nopeuksia, ja tuolla puolella mitään rajaa ei ilmeisesti näytä edes olevan, ainakin itsellä on modeemin mukaan kättelynopeudet 26029/1023 kbit/s ja Annex M käytössä (ei-hybridiliittymä eikä hybridireititin). Linjassa on kaksi ylijännitesuojaa ja kun jokin aika sitten hetkellisesti toinen niistä oli irti niin silloin kättelynopeus oli jopa 27102/1023 kbit/s, virheilyäkään ei linjalla esiinny.

 

Attainable rate uploadin puolella modeemin mukaan 2754kbit/s eli noston varaa esimerkiksi tässä kohteessa olisi reippaasti, tämä on lähellä keskusta ja juuri VDSL-saatavuusalueen ulkopuolella, edelliseen taloon keskukselta päin myydään vielä VDSL50/10 ja tähän saa vain ADSL24/1 (tai siis nykyään tämän hybridin ko. kiinteillä liittymillä).

 

Miksi ADSL:n upload-nopeus ei siis voisi noudattaa samaa linjaa downloadin kanssa, edes siinä tapauksessa että asiakas itse sen tosiaan esimerkiksi vikapalvelun kautta pyytäisi nostettavaksi jos virheenkorjaustakin voi kerran pyytää säätämään (itse en ole tätä tehnyt).

Vakiokalustoa ☆

@akandu: Samaa tosiaan ihmettelen, mutta olen rivien välistä ymmärtänyt tämän niin, että hitaammilla kättelynopeuksilla huonompikin linja toimii vakaammin, jolloin yleinen toimivuus on parempi. Tämä taas oletettavasti tuo säästöjä mahdollisten vikojen selvityksessä ja korjauksessa.

 

Omalle alueelle tuli pari viikkoa sitten kauan odotettu VDSL2-päivitys ja omaan taloon saa 50/10-yhteyden. Naapuritaloon saa 100/10-yhteyden. Mullakin modeemi lupailee yli 100M kättelynopeuksia, muutamasta metristä taitaa olla linjapituus kiinni... Hymiö Kieli Tähänkin olen toivonut joustoa, kuten toisilla operaattoreilla, että päivittäisivät tarvittaessa saatavuuksia todellisen toimivuuden mukaan eikä vain linjapituuksien mukaan. Yksi toinen operaattori myy teknisesti samoja 100M liittymiä 70M liittyminä hieman pidemmillä matkoilla, mutta todellisuudessa niilläkin pääsee sinne 100 megaan, jos vaan linja antaa periksi.

 

VDSL2:n puolellakin tuo 10M upload-nopeus olisi kiva saada isommaksi, yrityspuolella näyttää olevan 20M-uppikaistalla olevia VDSL2-liittymiä myynnissä.

 

Ymmärrän kyllä, että operaattorille tulee äkkiä kalliiksi, jos alkaa tulvimaan vikailmoituksia. Mielestäni meille perussurffailijaa enemmän tekniikan päälle ymmärtäville voisi ihan hyvin myydä tiskin alta nopeampia nopeusluokkia, kuin mitä linjapituus sallii. Jos toimii hyvin, niin päivittää saatavuuden kyseiseen osoitteeseen. Jos ei, niin palauttaa hitaampaan luokkaan tai antaa olla nopeamman liittymän käytössä hitaamman liittymän vaihteluvälilupauksella. Juuri tätä muut operaattorit tekevät ja en ole keneltäkään kuullut, että olisi mikään huonontunut epäviralliseen nopeusluokkaan noustessa.

Tutustumassa

Meille on ensi viikolla tulossa hybridilaajakaista, jonka pohjana on 50/10 VDSL2. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen näkemään todellisen kättelynopeuden, sillä en millään saata uskoa, että tuo 50/10 olisi maksimi. Luultavasti sen verran jäädään tuosta 100/10 tasosta, että sitä ei voida sellaisenaan myydä. Jos piuhaan jää vielä väljää, niin olisi kyllä hienoa tietää millä argumenteilla sen kaiken tehon sieltä saisi ulosmitattua. Luulisi sen olevan kaikkien etu, että asiakas nönnönnöö saa mahdollisimman paljon irti DSL-linjasta ja sitten se loppu mitä tarvitaan (tai on saatavilla) tulee 4G:n muodossa. Jäädään siis odottelemaan.