Verkkorikollisuuden ilmiöt

Kaupankäynti puhelimeen asennettavien sovellusten kautta on entistä suositumpaa ja helpompaa. Kun kyse on sovelluksesta, kannattaa kiinnittää huomiota mistä sovelluksen puhelimelleen lataa. Liikkeellä onkin nyt haittaohjelma, joka leviää puhelimiin virallisen sovelluskaupan ulkopuolelta ladatuista sovelluksista. Erilaiset kaupankäyntiin liittyvät sovellukset ovat yleistyneet viime aikoina runsaasti. Tämä on tuonut kuitenkin mukanaan rikollisille mahdollisuuden huijauksiin. Poliisin tietoon onkin tullut tapauksia, jossa kauppaa käyvä ostajaehdokas pyytää myyjää lataamaan tuotteen toimitukseen liittyvän sovelluksen virallista sovelluskauppaa muistuttavalta sivustolta. Tämä ei kuitenkaan ole todellisuudessa ole oikea sovelluskauppa.Sovelluksen lataaminen asentaa puhelimellesi haittaohjelman, ja antaa näin huijarille pääsyn kaikkiin puhelimesi tietoihin, myös verkkopankkiin ja salasanoihin. Tapauksia on raportoitu esimerkiksi Tori.fi - ja Facebook Marketplace -alustoilla.Ulkopuolisen tahon

Verkkorikollisuus on muuttanut muotoaan vuosien kuluessa huomattavasti. Aikanaan koodarit halusivat vain tehdä kevyitä jekkusovelluksia, jotka aiheuttivat ihmisten koneilla jotakin pientä haittaa. Jekkusovellukset saattoivat availla cd-asemaa itsekseen tai vilkuttaa valoja tietokoneen ruudulla. Nykyisin toiminnasta on tullut jopa huumekauppaa suurempi maailmanlaajuinen bisnes, jossa liikkuu valtavia rahasummia. Verkkorikollisia ei enää kiinnosta kevyesti jekutella ihmisten koneilla, vaan he haluavat vain viedä ihmisiltä rahat.Alkujaan virukset levisivät disketeillä ja muilla medioilla koneesta toiseen, jolloin leviämisen nopeus ei ollut samalla tasolla kuin nykyään. Seuraava vaihe oli virusten leviäminen sähköpostin liitetiedostojen, haitallisten tietokoneohjelmien ja -pelien liitteenä. Verkkorikollisten nykyaikainen toimintamalli on hyödyntää erilaisia haavoittuvuuksia (exploit). Tällaisia haavoittuvuuksia löytyy esimerkiksi laitteiden käyttöjärjestelmistä, sovelluksista ja nettisivui