Lisääkö 5G tietoturvariskiä ja kyberhyökkäyksiä? Miten 5G-verkko liittyy kansalliseen turvallisuuteen? Onko 5G-säteily vaarallista ja kuka sitä valvoo?
Julkaisimme täällä Yhteisössä viime syksynä useita juttuja 5G:stä. Saimme niihin yli 2 000 kommenttia ja kysymystä, joihin vastaamme tässä juttusarjassa. Sarjan kolmas osa keskittyy turvallisuuteen. Kysymyksiin vastaavat Telia Finlandin Timo Hietalahti ja Tomi Heikkilä.
1. ”5G-verkon rakentajien valinnasta on syntynyt poliittinen kiista ainakin Ruotsissa ja Britanniassa. Miten 5G liittyy kansalliseen turvallisuuteen?”
Yhteiskunnan digitalisoituessa 5G-verkon rooli kansallisessa turvallisuudessa korostuu. Mitä enemmän yhteiskunnan toimintoja siirtyy verkkoon, sitä tärkeämpiä verkon luotettavuus, toimintavarmuus ja tietoturvallisuus ovat. Tästä syystä hallitukset eri puolilla maailmaa ovat huolestuneita vieraiden valtojen pääsystä kriittisiin verkkoihin.
Suomessakin viranomaiset, esimerkiksi puolustusvoimat ja Suojelupoliisi ovat korostaneet sitä, ettei verkon hallinta saa olla ulkopuolisilla tahoilla, joilla on omia vaikuttamispyrkimyksiä.
Telialle on tärkeää, että verkon hallinta on yhtiön valvonnassa. Käytämme verkon valvonnassa kyberturvallisuustyökaluja, joilla havaitaan poikkeamat ja hyökkäykset verkkoliikenteessä. Vastaamme verkoistamme ja siitä, että asiakkaittemme viestinnän yksityisyys ja tietoturva on kunnossa.
Rakennamme 5G-verkkoamme yhdessä Nokian kanssa. Telian tavoitteena on rakentaa Pohjoismaihin ja Baltiaan alueen turvallisin verkko.
2. ”Lisääkö 5G tietoturvariskiä?”
5G-teknologia itsessään ei ole haavoittuvampi kuin aiemmat verkot. Tietoturvariskien merkitys kuitenkin korostuu, kun verkkoon kytketään yhä enemmän erilaisia laitteita ja yhteiskunnan toiminnat siirtyvät verkkoon entistä laaja-alaisemmin.
3. ”Kasvaako riski 5G:hen kohdistuviin kyberhyökkäyksiin ja miten niihin on varauduttu?”
Operaattorin perustyötä on pitää huolta tietoturvasta kaikissa verkoissa. 5G-verkon turvallisuudesta käydään kiivasta keskustelua. 5G-teknologia mahdollistaa yhteiskunnan ja liiketoiminnan toimintojen digitalisoitumisen niin laaja-alaisesti, että verkkoon kohdistuvilla hyökkäyksillä voitaisiin teoriassa lamauttaa koko yhteiskunta. 5G:n turvallisuudesta on annettu EU-tasoiset suuntaviivat, joista on myös Suomessa säädetty tuoreessa laissa. Suomeen on mm. asetettu verkkoturvallisuuden neuvottelukunta, jossa edustettuna ovat operaattorit ja turvallisuudesta vastaavat viranomaiset. Neuvottelukunta arvioi ja kehittää kotimaisten viestintäverkkojen turvallisuutta ja toimii viranomaisten päätöksenteon tukena kyberturvallisuusasioissa.
4. ”Miksi 5G-verkon vaikutuksesta ihmisten terveyteen ei puhuta? Miksi aiheesta ei ole luotettavia ja puolueettomia tutkimuksia?”
5G:n epäillyt terveysvaikutukset liitetään yleensä verkon tuottamaan radiotaajuiseen säteilyyn. Mobiiliverkkojen terveysvaikutuksista on olemassa paljon puolueetonta ja tieteellisesti vankkaa tutkimusta.
Kaikkien olemassa olevien luotettavien tietojen ja lukuisten pitkällä aikavälillä tehtyjen puolueettomien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että mobiiliverkkojen aiheuttamat sähkömagneettiset kentät eivät ole ihmiselle vaarallisia. Verkkojen aiheuttama altistus on tyypillisesti prosentin osia sallituista raja-arvoista, eikä tutkimuksissa ole löydetty sellaista vaikutusmekanismia, joka perustelisi terveyshuolia jatkossakaan. Suomessa säteilyn turvallisuutta valvoo Säteilyturvakeskus STUK.
5. ”Onko 5G-säteily vaarallista? Valvooko joku 5G-verkon säteilyn määrää?”
5G mahdollistaa suuremman tiedonsiirtonopeuden, mutta tämä ei tarkoita sitä, että altistuminen olisi voimakkaampaa kuin aiemmilla teknologioilla. 5G käyttää samantyyppisiä taajuuksia kuin 3G- ja 4G-verkot, ja tulevaisuudessa korkeammalla taajuuksilla käytettävät tukiasemat toimivat selvästi nykyistä pienemmällä teholla ja peittoalueella. Kokonaissäteilyn kannalta on myös hyvä huomata, että vanhaa tekniikkaa poistuu käytöstä samalla kun 5G etenee. Telia on esimerkiksi ilmoittanut sulkevansa 3G-verkon vuoden 2023 loppuun mennessä.
Sähkömagneettisten kenttien väestöaltistuksen raja- on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa, ja raja-arvojen asettamisessa on oltu hyvin huolellisia. Raja-arvot noudattavat Euroopan unionin neuvoston ja ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosituksia.
Maaliskuussa 2020 julkaistujen ohjeistusten mukaan tukiasemien raja-arvot pysyivät samalla tasolla kuin aiemminkin. Ohjeistukset perustuvat seitsemän vuotta kestäneeseen kattavaan ja huolellisesti harkittuun analyysin tutkimuksista ja 5G on huomioitu niissä.
Säteilyn raja-arvojen noudattaminen on operaattorien vastuulla. Suomessa Säteilyturvakeskus STUK riippumattomana toimijana seuraa operaattorien toimintaa ja 5G-verkon käyttöönottoa. STUK käy myös aktiivista keskustelua muiden viranomaisten kanssa. Säteilyturvakeskuksen kanta on, että säteilylle altistumisen kannalta uudet 5G-tukiasemat eivät poikkea merkittävästi jo käytössä olevien matkaviestintekniikoiden (2G, 3G, 4G) tukiasemista. STUKin mukaan ihmisten ei tarvitse olla huolissaan 5G-verkon säteilyaltistuksesta.
6. ”Miksi rakennatte 5G-verkkoa, vaikka mehiläisille ja muulle pieneliöstölle koituvia haittoja ei ole tutkittu?”
5G:n epäillyt haitat eläimille liitetään yleensä verkon tuottamaan radiotaajuiseen säteilyyn. Säteilyä ja sen vaikutuksia on kuitenkin tutkittu laajasti, ja säteilylle on asetettu tiukat raja-arvot, jotka suojaavat myös eläimiä niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. 5G-teknologiaan siirtyminen ylipäätään ei lisää eläinten tai ihmisten altistumista säteilylle. Säteilyturvakeskus STUK on todennut, ettei 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavilla millimetriaalloillakaan ole haitallisia terveysvaikutuksia raja-arvot alittavassa altistuksessa ja että ne etenevät heikosti kudoksessa.
*PÄIVITETTY 26.6.2024*
--
Tutustu myös näihin:
- Tässä on 100 miljoonan euron miehen paras kaveri - "Tavoitteena turvallisin 5G-verkko"
- Te kysyitte - Me vastaamme: tunne nämä 9 faktaa 5G:sta, osa 1
- Te kysyitte – me vastaamme: tunne nämä 5 faktaa 5G:n käyttämisestä ja energiankulutuksesta
- ”Kohta bitit viuhuu” – Tuomas Koski keikkuu virittämässä uutta 5G-verkkoa suomalaisille
- Vertailussa 5G-lippulaivapuhelimet