Löytyykös Yhteisöstä sähköautoilijoita, joko hybridi tai täyssähkö? Jutellaan tässä ketjussa sähköautoista ja sähköautoilusta, hankinta ja käyttäminen, huoltaminen ja niin edelleen.
Sivu 1 / 2
Olen jonkin sortin autoharrastaja ja kävin kesälomalla koeajamassa kaksi sähköautoa, Volkkarin ID.4 ja Skodan Enyaq. Autot pohjautuvat samaan VAG-konsernin kehittämään MEB-alustaan ja ovat kyllä hienoja autoja molemmat. Tykkään niissä muun muassa siitä, että ne näyttävät ihan "tavallisilta" autoilta (en ymmärrä miksi sähköauton pitää näyttää "ufolta" niinkuin useat autot tähän asti ovat olleet) ja niissä alkaa olemaan riittävät ranget (500km+) ainakin omaan käyttöön. Hintatasokin on kohtuullinen.
Jos näistä kahdesta pitäisi valita niin hankkisin Enyaqin ja tämä muotoilun takia 🙂> Aika lähellä toisiaan autot ovat kaiken kaikkiaan, että makuasia kumman valitsee.
Meinasin keväällä ostaa Teslan, mutta sitten emäntä sanoi että et osta niin rumaa autoa. Ja olisihan se toisaalta ollut autoksi turhan kalliskin, kun on loppupeleissä aina vähän ajoja. Joten jospa pysyisi vaan nykyisissä autoissa ja ostaisi isomman veneen.
@SINAD kirjoitti:
Meinasin keväällä ostaa Teslan, mutta sitten emäntä sanoi että et osta niin rumaa autoa. Ja olisihan se toisaalta ollut autoksi turhan kalliskin, kun on loppupeleissä aina vähän ajoja. Joten jospa pysyisi vaan nykyisissä autoissa ja ostaisi isomman veneen.
Tarkoittanet Model 3, etkä Model S? Nämä on toki niitä kuuluisia makuasioita mutta Model 3:n sisusta ja erityisesti kojetaulun muotoilu häiritsee tosi pahasti omaa silmää. Ratin takana ei näyttöä ollenkaan ja sitten telkkari keskellä. Model S on hieno päältä ja sisältä.
Tesloissa on hyvää range ja tehot, mutta hintaa on kyllä paljon. Jotenkin itseä ne ei silti sytytä ollenkaan.
Meillä on taloyhtiössä latausinfran rakentamista tutkittu ja yksi kartoituskin tehty. Kovasti olisi halua ottaa asuntojen mittareiden takaa lataussähkö autoille, mutta 11 kW latausteholla alkaa asuntojen pääsulakkeet olemaan kovilla, jos jotakin muuta aikoo kotona tehdä ja itse en tähän malliin oikein ole tykästynyt. Sen verran mitä nyt sähkö ja automaatiotekniikan insinöörinä sähköstä ymmärrän, niin taloyhtiön liittymässä on varaa 50 kW latausteholle ilman pääsulakkeen suurentamista tai muuta. Eli 2x 22kW asemalle olisi mielestäni kapasiteettiä tai jokaiselle talliin 1 vaihe lataus sopivalla älykkäällä kuormanhallinnalla. Tontin muoto on vaan äärimmäisen hankala latausaseman kannalta.
Sinänsä esim VAG-konsernin sähköautot ovat mielenkiintoisa, mutta itse kyllä en ehkä vielä ostaisi, jos olisi autokuume päällä. Mutta en kyllä ostaisi uutta polttomoottoriautoakaan, kun yhtään ei tiedä mihin suuntaan kehittyy haluttavuus jne. Ajellaan 10 vuotta vanhalla XC60:llä vaan vielä jokunen vuosi.
@AsiakasY kirjoitti:
Meillä on taloyhtiössä latausinfran rakentamista tutkittu ja yksi kartoituskin tehty.
Oletteko ottaneet tarjouksia mitä latauspisteiden rakentaminen maksaisi per huoneisto? Mitä olen lueskellut niin puhutaan ehkä noin tonnin tasosta ja siitä ylöspäin?
@AsiakasY kirjoitti:
Sinänsä esim VAG-konsernin sähköautot ovat mielenkiintoisa, mutta itse kyllä en ehkä vielä ostaisi, jos olisi autokuume päällä. Mutta en kyllä ostaisi uutta polttomoottoriautoakaan, kun yhtään ei tiedä mihin suuntaan kehittyy haluttavuus jne. Ajellaan 10 vuotta vanhalla XC60:llä vaan vielä jokunen vuosi.
Ei minullakaan ole vaihto vielä ajankohtainen, nykyinen auto on Volvon S60 bensa kevythybridi ja tällä päästellään vielä reilun kahden vuoden ajan. Silti sähköautojen yleistymistä ja kehitystä on mukava seurata. Lataushybridi ei kiinnosta ollenkaan, kun nykyistä autoa olin hankkimassa niin koeajoin esim. Mersun lataushybridejä ja olihan ne makeita laitteita mutta en jaksaisi sitä päivittäistä latausrumbaa. Vaikka se on vain muutaman sekunnin kestävä toimenpide niin silti. Ja silloin, kun auton hankinta oli ajankohtainen niin asuttiin vielä silloin taloyhtiössä ja siellä ei ollut kenelläkään sähköautoa ja en tiedä, että olisiko sinne saanut rakennettua asemia.
Noin kahdessa vuodessa sähköautot kehittyvät varmasti paljon. Vajaassa vuodessakin on tullut aika paljon eri malleja myyntiin. Yksi mielenkiintoinen on Volvon uusi C40 ja pitää käydä se koeajamassa kunhan vain saavat autoja liikkeisiin. XC40 ei kiinnosta sisustan ja oikeastaan erilaisen keskikonsolin takia 🙂>
Aluksi olisi pitänyt tehdä kymppitonnin muutos- ja lisätyöt keskukseen ja kaivaa pihaa auki, jotta olisi toiseen talliin saatu tarvittavat kaapelit vietyä. Tähän olisi saanut sen ARA:n tukirahan. Sitten olisi jäänyt osakkaille vielä latausasema kustannettavaksi ja niitähän on sitten lukuisia erilaisa. Lisäksi minun mielestäni olisi tarvittu sähköhuoneeseen kaksi ämpärillistä 25A sulakkeita ja 24/7 päivystys vaihtamaan niitä. Eli käytännössä puolentoista tonnin hujakoilla per asunto tulisi tämä järjestelmä maksamaan.
Lataushybridi on vähän huono konsepti. Kaupunkiajossa sähköllä se on hyvä, jos vain viitsii ladata. Mutta jos ajot on enemmän maantiepainotteista, niin se noin 200 kg hybridin tuoma lisäpaino lisää polttoaineen kulutusta. Volvon sähköautojen hinta kapuaa vähän turhan korkealle ja tuo C40 taitaa ollaa coupe malli XC40-mallista. Tuleekohan tuo C40 miten koeajettavaksi kun se käsittääkseni myydään pelkästään verkosta.
@AsiakasY, huomioithan, että 11 kW laturista pystyvät täysin hyötymään ainoastaan kolmivaihelatausta tukevat autot, kuten Renaultit ja Teslat. Useimmissa aasialaisissa merkeissä on yksivaihelaturi, jolloin 11 kW latauspiste tarkoittaa 3,6 kW latausta.
Älykkäämpiin latureihin voidaan kytkeä virtamuuntajat, jolloin ne sopeuttavat lataustehon automaattisesti asunnon muuhun kuormaan, eikä kottikärryllistä 25 A sulakkeita tarvita. Tyhmänkin laturin kanssa voi tulla toimeen, kun laittaa sen kontaktorin perään, joka napsaisee autolta sähköt pois esimerkiksi kiukaan tai lieden ollessa päällä.
@irritus kirjoitti:
@AsiakasY, huomioithan, että 11 kW laturista pystyvät täysin hyötymään ainoastaan kolmivaihelatausta tukevat autot, kuten Renaultit ja Teslat. Useimmissa aasialaisissa merkeissä on yksivaihelaturi, jolloin 11 kW latauspiste tarkoittaa 3,6 kW latausta.
Nopea googlaus kertoo, että myös MEB-alustaiset (ID.4 ja Enyaq) tukevat kolmivaihelatausta, ymmärsinkö oikein?
Muokkaus:
Volkswagenin sivuilla sanotaan:
ID-malliston Pure-versiot lataavat akkua kahdesta vaiheesta maksimissaan 7,2 kW teholla (2 x 16 A) kun muut ID-mallit lataavat jopa 11 kW teholla (3 x 16 A).
Moni sähköauto tukee 3 vaihe latausta ja suunta varmaan tulee olemaan siihen suuntaan.
Älylaturilla tuo kuormanhallinta onnistuisi, ehkä vaatisi lisää johdostusta ellei toimi langattomasti. Taloyhtiössä tallit ovat kahdessa eri rakennuksessa ja toisen tallin päädyssä on sähköpääkeskus.
Tyhmä laturi vaatisi asunnoilta ohjaiuksen vetämisen, eli paljon lisää kaivuutyötä.
Itse olen viritellyt sellaista, että joka talliin 1 vaiheinen max 3,6 kW yksivaiheinen lataus taloyhtiön sähköistä tarvittavalla kuormanhallinnalla ja laskutus ns. latausvastikkeella kulutuksen mukaan ja pari kertaa vuodessa tasauslaskutus. Haittapuoli on se, että yhtiö käytännössä määrää millaisen latausasema pitää talliin hankkia. Tähän voisi jatkoksi vielä myöhemmin lisätä 2x 22 kW latausaseman, jos vain sille kekistään tontilta hyvä paikka, ottaen huomioon liikenneturvallisuus ja muut. Tai sitten hankintaan pelkästään 2x22kW latausasema, jos sille löytyy sopiva paikka.
Latausvastikkeen periminen ei ole isännöinnin puolesta ongelma.Vaatii kuitenkin yhtiöjärjestyksen muuttamista, jos sen haluaa viimeisen päälle tehdä.
Kyllä, ID.4 ja Enyaq tukevat kolmivaihelatausta. Vanhemmista Volkswageneista sen sijaan löytyy myös yksivaihelatureita, joten käytettyä ostettaessa kannattaa olla tarkkana.
@irritus kirjoitti:
Vanhemmista Volkswageneista sen sijaan löytyy myös yksivaihelatureita, joten käytettyä ostettaessa kannattaa olla tarkkana.
Kyllä siinä on monenlaista asiaa mietittävänä ja selvitettävänä, kun (käytettyä) sähköautoa alkaa hankkimaan 🙂> Yksi juttu latausasemien/latureiden suhteen on itse lataaminen, tai oikeastaan latauksen maksaminen. Jotta pääsee lataamaan autoa julkisella paikalla tarvitaan usein (aina?) puhelimeen tietty sovellus, ja niitäkin riittää aikamoinen kattaus. Jotta sähköautoilu yleistyy infran lisäksi tarvitaan mielestäni myös yksi standardi, jolla maksu hoituu. Ei voida olettaa, että käyttäjällä on kaikki mahdolliset sovellukset asennettuna, jotta "tankkaus" onnistuu.
Sinne saisi sähkön sekaan kulkemaan sen ohjausdatan, jos haluttaisiin tehdä sellaisia latauspisteitä. Ei vielä taida häiritä latausta tai tiedon siirtoa ac-latauksessa. Dc-lataus onkin sitten toisenlainen temppu, toki ac siellä ensiöpuolella edelleen pyörii. Tesla talliin ja latausasemaksi 5 euron 16 ampeerin kolmivaihepistorasia.
Paikallisille sähköasennusliikkeille tuntuu olevan vieras käsitys kuormanhallinta ja haluna on myydä kalliita ja monimutkaisia järjestelmia, jotta saavat ARA tuen itselleen. On olemassa taloyhtiökäyttöön soveltuvia latauslaitteita, joissa on langaton kuormanhallinta. Eräs kotimainen valmistaja markkinoi tällaisia järjestelmiä. On myös muitakin, mutta en ole niihin tutustunut syvällisesti.
Mutta nyt tuntuu, että taloyhtiöitä viedään latausinfra-kiimassa kuin pässiä narussa ARA-tuen avulla.
@AsiakasY kirjoitti:
Aluksi olisi pitänyt tehdä kymppitonnin muutos- ja lisätyöt keskukseen ja kaivaa pihaa auki, jotta olisi toiseen talliin saatu tarvittavat kaapelit vietyä. Tähän olisi saanut sen ARA:n tukirahan. Sitten olisi jäänyt osakkaille vielä latausasema kustannettavaksi ja niitähän on sitten lukuisia erilaisa. Lisäksi minun mielestäni olisi tarvittu sähköhuoneeseen kaksi ämpärillistä 25A sulakkeita ja 24/7 päivystys vaihtamaan niitä. Eli käytännössä puolentoista tonnin hujakoilla per asunto tulisi tämä järjestelmä maksamaan.
Latureita saa tällä hetkellä muutamaan sataseen, suurin kustannus on muutostyöt taloyhtiön tai talon sähköihin. Tässä vaiheessa ainakin valmius sähköautojen lataamiselle on myyntiä edesauttava piirre myynnissä olevissa kohteissa mutta miten lienee tulevaisuudessa kun sähköautot yleistyvät. Mietin siis sitä, että saako missään vaiheessa kustannuksia "takaisin". No, toki käyttökustannukset on sähköautossa pienemmät, ainakin vielä 🙂>
@AsiakasY kirjoitti:
Lataushybridi on vähän huono konsepti. Kaupunkiajossa sähköllä se on hyvä, jos vain viitsii ladata. Mutta jos ajot on enemmän maantiepainotteista, niin se noin 200 kg hybridin tuoma lisäpaino lisää polttoaineen kulutusta.
Itse olen samoilla linjoilla, siksi en lataushybridiä valinnutkaan vaikka autot itse olivat kivoja ajaa. Olen sen verran laiska. Maantiellä taasen itselataava hybridi voisi olla hyvä, onko kokemusta?
@AsiakasY kirjoitti:
Tuleekohan tuo C40 miten koeajettavaksi kun se käsittääkseni myydään pelkästään verkosta.
Toivottavasti tulee koeajoon, pakkohan se on jollain tapaa järjestää. Toisaalta tilataanhan Teslojakin paljon pelkästään verkosta, ilman koeajoja. Itse en ostaisi, en missään nimessä. Minulle auto on muutakin kuin kulkuväline ja esimerkiksi ergonomia on tärkeässä roolissa joka pitää päästä kokeilemaan. Ajettavuus yhtä lailla.
Itse olen ajellut nelisen vuotta Tojon pätkähybridillä (Auris). Kesät ja talvet, ei mitään ongelmia edes kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Pitää kyllä kehua E-CVT vaihteiston varmuutta ja hallittavuutta lumisella ja auraamattomalla maaseudun hiekkatiellä. Edes jyrkissä ylämäissä ei ole ollut pelkoa pidon menettämisestä. Tosin myös laadukkaat nastarenkaat ovat käytössä. Ne ovat näillä teillä elinehto. Kulutus on asettunut sinne 4,2 - 4,6 litran välimaastoon sen enempää yrittämättä. Kovimmalla pakkasella mennään kyllä viiden litran pintaan. Eihän tuo ole premium-auto, mutta huollot ovat olleet hyvin ennakoitavissa eikä mitään yllättävää kuluerää ole tarvinnut (eikä tarvitse) pelätä. Minulle autossa on tärkeintä, että pääsen luotettavasti paikasta A paikkaan B, ja siinä Auris on palvellut luotettavasti. Kaupunkikeskustojen pyörittelyssä on myös erittäin mukavaa, kun suurin osa ajosta menee pehmeästi sähköllä.
Sitten kun auton elinkaari on lopussa, on ehkä täyssähköauto ajankohtainen. Jospa siihen mennessä myös työpaikalle olisi tullut latauspiste, koska tällä hetkellä sitä ei vielä ole. Asunnolla ei laturin kytkeminen tiettävästi ongelma olisi, koska maalla on maatalouskoneiden myötä hyvinkin järeät sähköt.
Tällä nurkilla eräs valokuvaamo käyttää pelkästään sähköautoja. Heillä on myös toimitilan katolla aurinkovoimala. Ei kuulemma ole ongelmia ollut, mitä on tullut kuultua. https://www.sumcomms.com/curriculum-vitae-photographia
@Purnipsi kirjoitti:
Itse olen ajellut nelisen vuotta Tojon pätkähybridillä (Auris). Kesät ja talvet, ei mitään ongelmia edes kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Pitää kyllä kehua E-CVT vaihteiston varmuutta ja hallittavuutta lumisella ja auraamattomalla maaseudun hiekkatiellä. Edes jyrkissä ylämäissä ei ole ollut pelkoa pidon menettämisestä.
Hmm, taitaa Fordilla olla käytössä Toyotan hybriditekniikkaa? Mondeon itselataavassa hybridissä taitaa olla Toyotan tekniikkaa, tuli tuosta vaihteistosta mieleen kun mainitsit. Jos se on sama, mitä luulen, niin itse en tykännyt ko. laatikosta Mondeon koeajolla yhtään 🙂> Se toki vaihtaa älyttömän nätisti ja huomaamattomasti mutta isolla tiellä ajettaessa, esimerkiksi ohituksissa, tuntuu ettei auto kiihdy ollenkaan koska vaihteisto on jotenkin kuminauhamainen. Moottori myös kiersi isoilla kierroksilla, se oli vaikka just ohituksissa yllättävän kovaääninen. Ainakaan lyhyellä koeajolla en tykännyt laatikosta ollenkaan. Kova ääni mutta mitään ei tapahtunut. Kaupungissa noita ei toki huomaa eikä ole merkitystä.
@TeroRe kirjoitti:
@Purnipsi kirjoitti:Itse olen ajellut nelisen vuotta Tojon pätkähybridillä (Auris). Kesät ja talvet, ei mitään ongelmia edes kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Pitää kyllä kehua E-CVT vaihteiston varmuutta ja hallittavuutta lumisella ja auraamattomalla maaseudun hiekkatiellä. Edes jyrkissä ylämäissä ei ole ollut pelkoa pidon menettämisestä.
Hmm, taitaa Fordilla olla käytössä Toyotan hybriditekniikkaa? Mondeon itselataavassa hybridissä taitaa olla Toyotan tekniikkaa, tuli tuosta vaihteistosta mieleen kun mainitsit. Jos se on sama, mitä luulen, niin itse en tykännyt ko. laatikosta Mondeon koeajolla yhtään 🙂> Se toki vaihtaa älyttömän nätisti ja huomaamattomasti mutta isolla tiellä ajettaessa, esimerkiksi ohituksissa, tuntuu ettei auto kiihdy ollenkaan koska vaihteisto on jotenkin kuminauhamainen. Moottori myös kiersi isoilla kierroksilla, se oli vaikka just ohituksissa yllättävän kovaääninen. Ainakaan lyhyellä koeajolla en tykännyt laatikosta ollenkaan. Kova ääni mutta mitään ei tapahtunut. Kaupungissa noita ei toki huomaa eikä ole merkitystä.
En ole perehtynyt Fordiin, mutta tuossa Auriksessa on moottori+vaihteisto sama kuin samanikäisessä Priuksessa. Sitä on ajoittain moitittu äänekkääksi. Eihän tuo mikään raketti ole, mutta ainakin omassa ajossa ollut miellyttävä. Eipä minulla ole mitään tehoautoja ollutkaan. Kumilankamaisuutta ainakin aiheuttaa "eco-mode", joka muuttaa kaasupolkimen vasteen hyvin loivaksi ja rajoittaa ilmastoinnin tehoa (huomattu helteellä). Golf IV 1,4 TSI ja seitsemänvaihteisella DSG:llä hieman nopeammin kiihtyy, mutta tuo DSG ei vain omaan mieleen ole. Varsinkin kun on tottunut ajamaan Auriksen tyylillä, on DSG-lootalla ajaminen hieman konstikasta. Tojon E-CVT:ssä kun ei ole yhtään vaihdetta eikä myöskään variaattoria, vaihteisto on vain planeettapyörästö.
Hah, Tojon kaasua tulee käytettyä samalla tavalla kuin mitä useamman sata tuntia on tullut erilaisissa junasimulaattoripeleissä ajeltua junilla. Eli kaasupolkimella vaan pyydetään tehoa. Jos ei aivan täysin tarvitse pysähtyä, ei auto myöskään jarruta pyöräjarruilla, vaan jarrutus tapahtuu sähkömoottorilla.
Kyllähän ääntä jonkin verran tulee, mutta se ei minua ole häirinnyt. VW Transporter T4 (vm. 98) moottoritiellä on niin äänekäs, että saa huutaa, jos meinaa apparin penkillä istuvan juttelun kuulla. Ei tuo kaikista hiljaisin motarilla ole, mutta eipä oma ajo motariajoa ole. 95% ajasta ajelen max 80km/h teillä, (tosin mittarivirheen vuoksi 89km/h on oikea 80km/h!.
@Purnipsi kirjoitti:
En ole perehtynyt Fordiin, mutta tuossa Auriksessa on moottori+vaihteisto sama kuin samanikäisessä Priuksessa. Sitä on ajoittain moitittu äänekkääksi. Eihän tuo mikään raketti ole, mutta ainakin omassa ajossa ollut miellyttävä. Eipä minulla ole mitään tehoautoja ollutkaan. Kumilankamaisuutta ainakin aiheuttaa "eco-mode", joka muuttaa kaasupolkimen vasteen hyvin loivaksi ja rajoittaa ilmastoinnin tehoa (huomattu helteellä). Golf IV 1,4 TSI ja seitsemänvaihteisella DSG:llä hieman nopeammin kiihtyy, mutta tuo DSG ei vain omaan mieleen ole. Varsinkin kun on tottunut ajamaan Auriksen tyylillä, on DSG-lootalla ajaminen hieman konstikasta. Tojon E-CVT:ssä kun ei ole yhtään vaihdetta eikä myöskään variaattoria, vaihteisto on vain planeettapyörästö.
En siis tarkoita, että auton pitäisi olla raketti, tarkoitin että tehoihin nähden Mondeo tuntui laiskalta ja juurikin vaihteiston takia. Ja asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että Mondeon äänitaso nousee paljon kun kaasua painaa mutta mitään ei varsinaisesti tapahdu
@Purnipsi kirjoitti:
Hah, Tojon kaasua tulee käytettyä samalla tavalla kuin mitä useamman sata tuntia on tullut erilaisissa junasimulaattoripeleissä ajeltua junilla. Eli kaasupolkimella vaan pyydetään tehoa. Jos ei aivan täysin tarvitse pysähtyä, ei auto myöskään jarruta pyöräjarruilla, vaan jarrutus tapahtuu sähkömoottorilla.
Juuri tämä regenerointi on yksi asia joka sähköautoilun myötä pitää opetella, jarrua ei juuri tarvi painella. Jarrut eivät kulu niin paljoa sähköautoissa 🙂>
@TeroRe kirjoitti:
@Purnipsi kirjoitti:En ole perehtynyt Fordiin, mutta tuossa Auriksessa on moottori+vaihteisto sama kuin samanikäisessä Priuksessa. Sitä on ajoittain moitittu äänekkääksi. Eihän tuo mikään raketti ole, mutta ainakin omassa ajossa ollut miellyttävä. Eipä minulla ole mitään tehoautoja ollutkaan. Kumilankamaisuutta ainakin aiheuttaa "eco-mode", joka muuttaa kaasupolkimen vasteen hyvin loivaksi ja rajoittaa ilmastoinnin tehoa (huomattu helteellä). Golf IV 1,4 TSI ja seitsemänvaihteisella DSG:llä hieman nopeammin kiihtyy, mutta tuo DSG ei vain omaan mieleen ole. Varsinkin kun on tottunut ajamaan Auriksen tyylillä, on DSG-lootalla ajaminen hieman konstikasta. Tojon E-CVT:ssä kun ei ole yhtään vaihdetta eikä myöskään variaattoria, vaihteisto on vain planeettapyörästö.
En siis tarkoita, että auton pitäisi olla raketti, tarkoitin että tehoihin nähden Mondeo tuntui laiskalta ja juurikin vaihteiston takia. Ja asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että Mondeon äänitaso nousee paljon kun kaasua painaa mutta mitään ei varsinaisesti tapahdu
Luulen käsittäväni mitä tarkoitat, sama on läsnä Auriksessakin, ainakin jossain määrin. Kyllä se moottori kiertää melko korkeilla kierroksilla jo matalilla nopeuksilla (koska vaihteisto antaa moottorin käydä vakiosti huipputehon kierroksissa), jos kovasti kiihdyttää. 0-100 tais olla jotain 11 sekunnin kieppeillä.
EDIT: tätä viestiä kirjoittaessani (poistin ylimääräistä lainausta), oli pakko käyttää HTML editoria, koska muuten jäin "vangiksi" tuonne lainausalueelle. Nyt sitten herjasi viallista koodia, ja sain chat-bannin. Outoa.
@TeroRe kirjoitti:Jotta pääsee lataamaan autoa julkisella paikalla tarvitaan usein (aina?) puhelimeen tietty sovellus
Sovellusten ja palvelutekstiviestien lisäksi lataamisen voi käynnistää latauspisteverkoston omalla lähiluettavalla kortilla tai lätkällä.
Se on kyllä totta, että yleistä latauspistettä etsiessä täytyy edelleen pitää mielessä, minkä verkoston sovellukset tai lätkät itseltä löytyvät. Usein latauspisteet toimivat vain ketjun omilla sovelluksilla tai lätkillä. Roaming-sopimukset ovat kuitenkin tulossa. Kaukaisin kuulemani suomalaisella sovelluksella tehty lataus on tehty Thaimaassa.
@TeroRe kirjoitti:Jotta sähköautoilu yleistyy infran lisäksi tarvitaan mielestäni myös yksi standardi, jolla maksu hoituu.
Oikeastaan tämä on jo olemassa, lähimaksaminen credit/debit-korteilla. Se on sitten oma kysymyksensä, milloin latauspisteiden käyttöasteet nousevat sille tasolle, että maksukorttien hyväksyminen tulee taloudellisesti järkeväksi latausverkostoille. Iso-Britanniassa osa verkostoista ottaa jo credit/debit-maksuja vastaan.
@irritus kirjoitti:
Roaming-sopimukset ovat kuitenkin tulossa.
@irritus kirjoitti:
Oikeastaan tämä on jo olemassa, lähimaksaminen credit/debit-korteilla. Se on sitten oma kysymyksensä, milloin latauspisteiden käyttöasteet nousevat sille tasolle, että maksukorttien hyväksyminen tulee taloudellisesti järkeväksi latausverkostoille. Iso-Britanniassa osa verkostoista ottaa jo credit/debit-maksuja vastaan.
Nämä on juuri niitä joita sähköautoilun yleistyminen tarvitsee.
--
Jos sopii perjantain kunniaksi pieni kevennys niin tässä hyvin kirjoitettu artikkeli parin vuoden takaa mikä tuli minulle somessa vastaan vasta ihan hiljattain:
Kommentti: Pääsin kokeilemaan polttomoottorilla toimivaa autoa – Lassen terävä koeajoraportti ei sovi huumorintajuttomille
Artikkeli osoittaa sen, että asiat näyttävät erilaisilta riippuen miltä kulmalta niitä tarkastelee 🙂>
Itseä kyllä sähköauto houkuttaa, mutta niiden kestävyys epäilyttää sekä mieleisen ostaminen on turhan kallista. Ongelmana en näe toiminta sädettä, koska itsellä pääasiassa matkat alle 200km ja sähköä saa jossain muodossa päätepisteellä. Varmaan lisäakustonkin sähköautoon voisi virittää, mutta tilaahan sie vie. Farmariauto käytössä ja melkein aina kontti täynnä tavaraa ja toisinaan penkitkin.
Kestävyydessä suuria kysymysmerkkejä on sähkökomponenttien kesto, onko elektroniikka suunniteltu kestämään 5 vuotta vaiko 25vuotta? Sähkömoottorikin voi olla joku muovikoteloinen kiinan ihme elinikä odotus 5-10 vuotta. Jos haluan varmatoimisen ja kestävän sähköauton niin ei siinä muuta vaihtoehtoa ole, kuin muuntaa vanha auto sähköautoksi laadukkailla jo kymmeniä vuosia teollisuudessa käytössä olleilla osilla. Esim. vaikka Strömberg sähkömoottori ja ABB taajuusmuunnin niin ne kyllä sen vähintään 15 vuotta menee ongelmitta. Akuston mitoittaa sopivaksi ja vaikka lisäakusto pitemmille matkoille ja kokonaisuuden hinta varmaan alle Teslojen hinnan ja on helppo korjata. Jos valmista autoa katselee niin sellainen akusto, että voi vaihtaa kennoja erikseen niin ei ole pakko heti tonneja käyttää akun uusimiseen.
Latauksesta ollut keskustelua niin omakotitalossa se on helppo toteuttaa, mutta taloyhtiöt hankalempia ja tässä pari taloyhtiölle edullista vaihtoehtoa:
- Nykyisten lämmityspaikkojen yhteyteen Super schukoja ja voimavirtapistorasioita, nykyisten kaapeloinnin kestävyyden mukaan. Veikkaan ettei 10 vuoteen kaikilla tule sähköautoa olemaan ja saatikka niitä tarvitsisi yhtäaikaa ladata. Lämmitystolpille yleensä menee 3x20-50A niin kyllä niissä yleensä kapasiteetti riittää, jos ei kaikki ole yhtäaikaa liikenteessä (niin kuin työpaikoilla). kWh mittaus tietenkin ja lukaman mukaan laskutus ja jokainen sähköautoilija kuitenkin tarvitsee sen yksi tai kolmivaihe laturin niin omaa sellaista käyttää. Kertakulu hoitovastikkeesta.
- Yhteinen pikalaturi lähelle pääkeskusta, laturin teho sen mukaan paljonko liittymäkoossa on ylimääräistä kapasiteettia. Kerrostaloissa on yleensä yksi sähköliittymä esim. 250A ja alamittauksia (yhtiön omia tai sähköyhtiön) yksi mittari taloyhtiön sähkölle (jossa monesti lämmitystolpat) ja jokaiselle asunnolle oma mittari. Yleensä liittymästä ei sitä maksimitehoa koskaan oteta, joten esim. yksi uusi suoramitattu alamittaus 3x63A ja sen perään latausasema rfid lukijalla ja lätkät kaikille jotka haluaa latailla (vaikka yhtiön ulkopuolisillekin) ja kaikki kustannukset jaetaan käyttäjien kesken. Toinen vaihtoehto seinään rivi erikokoisia voimapistorasioita ja saavat autoilijat tuoda oman laturinsa. Alamittaus pitää laskea, miten se on järkevää toteuttaa, esim. jos paikallinen siirtoyhtiö tarjoaa alle 10€/kk sen niin samapa se niiltä ottaa, jos taas se maksaa sitä 80€/kk niin ehkä ennemmin yhtiösähkön perään tai vaikka mennä epäsuoraan koko yhtiössä. Epäsuora mittaustapa on liian kallis ellei kulutusta ole huimasti ellei sitä voi itse toteuttaa ilman sähköyhtiön rahastusta. Niin joo tässä sähköauton käyttäjäryhmälle laitetaan oma vastike ja vaikka kWh hinnoittelu. Toki voihan sen kerta investoinnin hoitovastikkeesta periä, koska antaahan se kaikille latausmahdollisuuden.
Kukaanhan ei tiedä onko mikä käyttövoima 10 vuoden päästä, ettei vaan vety ja tarvitaan vesihanat vielä lisäksi. Niin miksi sitä hankkisi kaikille laturit, joiden elinikänä ei välttämättä niitä keretä edes käyttämään. Joissain yhtiöissä joissa huoneistoon kuuluu autopaikka, niissä on autopaikan lämmitys huoneiston sähkömittarin takana, joten niissä helppo homma. Jos huoneiston 18kW liittymästä sen 11kW menisi autolle niin 7kW jäisi muuhun, että voisi vielä saunoa huoletta ja muutakin tehä.
edit
Finnparttiasta kannattaa niitä tarvikkeiden hintoja katsoa ja ei laturit mitään pahan hintaisia ole. Kallein jos alkaa kaapelointia uusimaan ja jokapaikkaa laturin laittamaan. Äkkiä sähkökuvien avulla ja kulutushistorialla laskee miten asia onnistuu helposti ja suurentamatta liittymää.
Poimin vastaukseeni kommentteja sieltä täältä:
@samivdsl kirjoitti:
Itseä kyllä sähköauto houkuttaa, mutta niiden kestävyys epäilyttää sekä mieleisen ostaminen on turhan kallista. ...Varmaan lisäakustonkin sähköautoon voisi virittää... Kestävyydessä suuria kysymysmerkkejä on sähkökomponenttien kesto, onko elektroniikka suunniteltu kestämään 5 vuotta vaiko 25vuotta?
Olen itse pohtinut esimerkiksi lataushybridiä, niitä kun tosiaan ladataan ehkä jopa 2 kertaa päivässä ja kun muistetaan, että akuissa on tietty maksimimäärä lataussyklejä niin kauanko kestää, että akusto on vaihtokunnossa? Auton ensimmäinen omistaja ei välttämättä ole vielä ongelmissa mutta entä toinen tai kolmas omistaja?
Miten tuollaisen lisäakuston voi "viritellä", onko niitä tehty jo?
@samivdsl kirjoitti:
...Jos huoneiston 18kW liittymästä sen 11kW menisi autolle niin 7kW jäisi muuhun, että voisi vielä saunoa huoletta ja muutakin tehä.
Tämä on tärkeää, ja käytännöllistäkin, että voi samaan aikaan ladata autoa ja tehdä vaikka uunissa ruokaa ja lämmittää saunaa. En ainakaan itse haluaisi alkaa miettimään, että milloin ja missä järjestyksessä mitäkin voi tehdä 🙂>
Tesloilla on jo taidettu Suomessakin ajaa taksikäytössä lähemmäs miljoona kilometriä, toki jotain on jouduttu uusimaan. En itse epäile sähköpuolen ongelmia syntyvän, koska nykyään kyllä pystytään tekemään luotettavia osia. Toki tilanne muuttuu kun autotehtaan Excel-henkilöt astuvat mukaan kuvioon ja aletaan säästämään osista. Mutta kellä valmistajalla siihen on varaa, yksi heikkolaatuinen malli markkinoille ja se oli siinä. Ainut asia mikä sähköautojen moottoreissa häiritsee, on kestomagneettiteknologia. Sopivia magneetteja saa vain eräästä kommunistisesta valtiosta...
Periaatteessa sähköauton voisi itse tehdä juurikin normaalista sähkömoottorista ja puoliskasta taajuusmuuttajasta. Taajuusmuuttajan tasasuuntauspuoli on turhaa, koska akun voisi kytkeä suoraan DC-siltaan. Vanhaa Strömbergin aikaista moottoria ei kannata kuitenkaan laittaa, voi eristeet pettää säädetyssä käytössä etenkin jos käytössä on nykyaikainen taajuusmuuttaja.
Latauksesta taloyhtiössä, mielestäni ongelmien välttämiseksi tulisi käyttää kuormahallintaa latauslaitteille, jolloin laitteiden tulee pystyä kommunikoimaan keskenään. Eli jokainen osakas ei voi ostaa haluamaansa laitetta. 3,6 kW yksivaihelataus vie sen 16A virran ja 25 syötön sulakkeet voi joutua lujille, jos tulee vaikka lohkolämmittimiä lisäksi.
Meillä on taloyhtiössä 200 A pääsulakkeet ja huippukuorma on 82 A, eli vapaata kapasiteettia on vaikka 50 kW pikalaturille. Meillä tontti on vaan niin hankalan muotoinen, että aseman paikka vaatii tarkkaa suunnittelua jos sitä ylipäätänsä saisi mihinkään sopimaan.
Ei sitä ihan huoletta omakotitalossakaan voi autoa ladata. 11 kW lataus tarkoitetaan 3 vaihejärjestelmässä 16A kuormitusvirtaa per vaihe. Jäljelle jää 25A pääsulakkeiden tapauksessa 9 A per vaihe kulutusta varten. Tähän vähän vaikka vesivaraajaa, sähkölämmitystä, uunin käyttöä ynnä muuta niin iso riski on pääsulakkeiden palamiseen.
Omakotitaloon oikein isot pääsulakkeet ovat aivan hillittömän kalliita, ihan kk-maksunkin osalta. Sulakekoon nostosta joutuu lisäksi vielä maksamaan aina kytkentämaksun (ainakin tämän alueen verkkoyhtiöllä). Laskusta ei tarvitse maksaa. Tiedä sitten, onko tulevaisuudessa tulossa jotain muutoksia noihin. Monessa Keski-Euroopan maassa onkin ihan maksimi-isot pääsulakkeet vrt. Suomi, mutta onhan myös sähkösyöppöjä laitteita, kuten sähkösuihku.
Vastaa
Rekisteröidy
Onko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään
Enter your E-mail address. We'll send you an e-mail with instructions to reset your password.