Kaapeli mikä yleensä vedetään on onnetonta narua, joten isot liittymät ovat paikoin mahdottomia toteuttaa ilman uudelleen kaapelointia. 

Lataustekniikassa soisi kehittyvän siihen suuntaan, että 8 ampeerin sukosta saa sinne auton akkuun 200 kW teholla latinkia. Näiden nykyisten juttujen parissa on vain kehässä pyörimistä. 

---

@TeroRe  kirjoitti:

Poimin vastaukseeni kommentteja sieltä täältä:

 

---

@samivdsl  kirjoitti:

Itseä kyllä sähköauto houkuttaa, mutta niiden kestävyys epäilyttää sekä mieleisen ostaminen on turhan kallista. ...Varmaan lisäakustonkin sähköautoon voisi virittää... Kestävyydessä suuria kysymysmerkkejä on sähkökomponenttien kesto, onko elektroniikka suunniteltu kestämään 5 vuotta vaiko 25vuotta?

---

Olen itse pohtinut esimerkiksi lataushybridiä, niitä kun tosiaan ladataan ehkä jopa 2 kertaa päivässä ja kun muistetaan, että akuissa on tietty maksimimäärä lataussyklejä niin kauanko kestää, että akusto on vaihtokunnossa? Auton ensimmäinen omistaja ei välttämättä ole vielä ongelmissa mutta entä toinen tai kolmas omistaja?

 

Miten tuollaisen lisäakuston voi "viritellä", onko niitä tehty jo?🙂>

---

Netistä vaan googlaamaan lataussyklien määrää, on niin kenno ja elektroniikka kohtaista. Siksi pitääkin valita semmoinen akusto johon kennon vaihto olisi helppoa, ellei halua kaikkia uusia kerralla, joka onkin jo todella kallista. Luulisi jo dataa löytyvän, jos vain valmistajat sitä haluavat julkaista.

Jonkinlaista osviittaa antaa 1000 sykliä läppärin akulla on jo paljon, nyt semmoinen noin 400 ja 30% on kapasiteetti vähentynyt, toki sähköautoissa isommat kennot ja laadukkaammat. Tietokoneella Hwmonitor kertoo jonkinlaisen % määrän ja valmistajan ohjelma lukee akun piiriltä syklit.

Sarjassa olevissa kennoissa (ainakin lähes kaikki akustot puhelimista UPS järjestelmiin) ovat sellaisia, että yhden kennon vaurioituminen aiheuttaa suuren heikennyksen kapasiteettiin ja Lion järjestelmissä suojapiiri hoksaa sen ja koko akku ei enää toimi. Siksi en suosittele mitään Lion akkua päästettävän pitemmäksi aikaa tyhjäksi, voi joku kenno sammua oman itsepurkautumisen vuoksi, tämän takia hybrid ilman latausta on mielestäni järjetön.

En tiedä onko tehty, mutta teoriassa helpoin jos auto tukee DC latausta ja laittaa sopivan jännitteen akuston konttiin ja "lataa" matkalla. Toinen asia miten auton ohjelmat on tehty, että sallivatko asiaa. Hybridissä itse ainakin tutkisin akuston "älyn" ja sen mukaan katsoisin voisiko siihen liittää toisen akun tai tehdä ns. akunvaihto kytkimen. Tehdasvalmisteisessa aina se ongelma, että muutoksien teko on hankalaa ja vaatii malli kohtaista perehtymistä.

---

@AsiakasY  kirjoitti:

Periaatteessa sähköauton voisi itse tehdä juurikin normaalista sähkömoottorista ja puoliskasta taajuusmuuttajasta. Taajuusmuuttajan tasasuuntauspuoli on turhaa, koska akun voisi kytkeä suoraan DC-siltaan. Vanhaa Strömbergin aikaista moottoria ei kannata kuitenkaan laittaa, voi eristeet pettää säädetyssä käytössä etenkin jos käytössä on nykyaikainen taajuusmuuttaja. 

 

---

Käsittääkseni nykyään saa jo ihan akkukäyttöön tehtyjä taajuusmuuttajia tai no tosiaan voiko niitä taajuusmuuttajaksi kutsua. 48VDC:stä ylöspäin, joskus kun jotain kuvastoa selasin. 240VDC taajuusmuuttajan olen kyllä käytössä nähnyt lyijyakuilla.

Mistä vuodesta eteenpäin kannattaisi moottoria ajatella pelkkään säätökäyttöön, jos Strömberg ei välttämättä kestä? Itse kuullut enemmän uusien taajuusmuuttajien poksahdelleen kuin moottorien, toki voihan niissä tapauksissa syyllinen olla kuitenkin moottori.

Ensimmäinen silmiin googlesta osunut itse muunnettu sähköauto

Itse toin esille sen pointin, ettei kuormanhallinta välttämättä ole tarpeellista, jos sitä kapasiteettia on. Sähkölämmitys talot sitten erikseen, niissähän on lähes vakiona kuormanhallintaa tai vähintään yö-päivä ohjaus ja isommat talot menee aikalailla 3x25A sulakkeiden keston rajalla, joten niissä voi olla aika ongelmaista ladata (kovilla) talvi pakkasilla autoa. Tiedän taloja, jotka mitoitettu 3x35A:lle, mutta 3x25A on kuitenkin pääsulakkeina...

Kyllä jokin 2000-luvun puollella valmistettu normaali oikosulkumoottori alkaa jo olemaan eristyksiltään kestävä nykyisten taajuusmuuttajien kanssa. Vielä kun jännitteen pitää vaikka 400V, on se eristysmateriaaleille helpompaa. Oikosulkumoottoria käytettäessä pitää vähän huomioida moottorin jäähdytystä hitailla nopeuksilla ja ulkoinen jäähdytys voisi olla paikallaan koska moottorin oma tuuletin jäähdyttää huonosti pienillä pyörimisnopeuksilla. 

Akustoa kun lähtee rakentamaan, niin kannattaa mieelstäni perusteellisesti miettiä miten akut kytkee. Kannattaa suosia sekä rinnan että sarjaan kytkentää. Akuista kannattaa tehdä sarjaankytkettyjä moduleja joita voidaan sitten kytkeä sarjaan tai rinnan.

Meillä on taloyhtiö, jossa asunnoissa on suora sähkölämmitys ja yö-sähkö. Yö-sähkö ei ole kuormanhallintaa, vaan takavuosina yö-aikaan sähköenergia oli sen verran paljon edullisempaa että esim vesivaraajia kannatti lämmittää yöllä. Tänä päivänä hintaero ei ole enää merkitsevä ja en tiedä asennetaanko enää yö-sähkö mahdollisuutta uusiin kohteisiin. Taloyhtiössämme isoimmat asunnot ovat mistaakseni 120 neliötä, eli omakotitalon tasoa ja ei ole ollut ongelmia pääsulakkeiden kanssa vaikka ovat 3x25 A. Koko yhtiön huippukulutus on ollut 82A ja sen kun jakaa 12 asunnolle, niin kauas jäädään vielä 25A rajasta. Toki aivan näin suoraan asia ei välttämättä mene, kun asunnot ovat erikokoisia. Mutta kun tähän lisätään 11 kW laturi 3x16A, niin sitten alkaa asuntojen pääsulakkeiden palaminen lähellä.

3X25 sulakkeiden muuttaminen 3x35 ei ole ihan simppeli juttu, kun sulakepohjat ovat erikokoiset, eli vaatii taululle muutostöitä ja miten käy pääkaapelin

Piti ihan erikseen varmistaa ja meillä näyttäisi talossa olevan 3x35 sulakkeet, joten virran pitäisi riittää tehokkaampiinkin latureihin. Voimavirtapistokekin löytyy jo, onkohan joku edellisistä omistajista hitsaillut täällä vai mihin käyttöön "normaalissa" omakotitalossa tarvitaan voimavirtaa? Talo on rakennettu ´75.

Vähän asiaan liittyen mutta meillä tämä talo on suoralla sähkölämmityksellä. Tämän lisäksi on ilmalämpöpumppu ja takka sekä leivinuuni, joista kaksi viimeksi mainittua ei kuitenkaan ole varsinaisesti lämmityskäytössä. Yllättävän vähällä sähköllä pärjätään, viime talvena sähköä meni enimmillään tasan 1800kWh.

Liittymäkaapelointi on tyypillisesti tehty 25 mm2 alumiinilla. Sähkölaitos laskeskelee saako siihen 35 ampeeria tuotua vai ei. Pääsulakkeissa vanhat pohjat pois ja uudet pohjat tilalle ja mittariakaan ei juuri tarvitse pidellä, suora mittaus useimmiten. Pääkeskuksen pitää olla nimellisvirraltaan sama tai enemmän  pääsulakkeiden kanssa, niin ei ole ongelmaa. Tuosta sähkölaitos nyhtää ison siivun rahaa. 😁> 

Isommissa liittymissä sen hinnoittelun ymmärtää, kun esimerkiksi 315 ampeerista nosto 630 ampeeriin jo huomattavasti työläämpi sähkölaitoksellekin. Keskijännitepuolella on sikäli helpompaa pyöritellä asioita, sielläkin sähkölaitos on osilla ellei ole alkuperäistä kokoonpanoa järkevästi rakentamisen yhteydessä miettinyt tulevaisuuteen. Järkevällä suunnittelulla voi näyttää sähkölaitokselle pitkää nenää, kytkeä uuden muuntajan vapaaseen lähtöön ja tarkistuttaa pääkatkaisijan asettelut. Voi laittaa vaikka oman muuntajan sähköautojen lataukseen sitä varten varatun jakelun kautta, esimerkiksi 1000 kVA muuntajan kautta mennee nippu Tesloja latinkiin parkkipaikalla. 

Tiedä sitten kuinka sähkölaitokselta saisi toisen syöttökaapelin, vaikka ottaisi 3x25 A liittymän. Silloin se liittymä olisi mahdollista nostaa vaikka 3x50 A (3x63A)  liittymäksi myöhemmin. Pitääkin udella maanantaina, onko tällaisia tehty kaapelointiurakoissa. 🙂> 

Onko kukaan nähnyt vielä livenä tai jopa koeajanut uutta Hyundai Ioniq 5:sta? Auto on suunniteltu alusta alkaen sähköautoksi joten lähtökohta on ainakin hyvä. Kuvissa on vaikea hahmottaa auton mittasuhteita mutta kyseessä on ilmeisen suuri auto. Sisältä vähän amerikkalaishenkinen, kolkko/kalsea,  yksinkertainen sanan negatiivisessa merkityksessä, ainakin kuvien perusteella.

Näppäriä uusia ominaisuuksia, muun muassa aurinkopaneeli katolla. Nopea lataus, 18 minuuttia 10% tasosta 80% tasoon. Tai 5min latauksella 100km lisää rangea. Onko noita 220kW latausasemia vielä missään?