Kuinkahan moni seniori käyttää älykännykkää? Käytätkö esim. mobiilivarmennetta ja maksat sillä laskut? Onko Telialla koskaan tehty tutkimusta yli 65 vuotiaitten kännykän tai tabletin käytöstä? Tilastoa?
Seniori, jolla ei ole kokemusta, on vaikea omaksua näitä digipalveluita, saati älykännykän tai esim. pankkiasioitten hoitoa mobiilivarmenteella. Heitä ei voi pakottaa digipalveluihin siirtymistä, vaikka koko ajan sitä yritetään, että käytä digipalveluita… jaahas…. kyllä siinä on seniorilla vaikeuksia ymmärtää digin perään..
Kuinkahan moni seniori käyttää älykännykkää? Käytätkö esim. mobiilivarmennetta ja maksat sillä laskut? Onko Telialla koskaan tehty tutkimusta yli 65 vuotiaitten kännykän tai tabletin käytöstä? Tilastoa?
Seniori, jolla ei ole kokemusta, on vaikea omaksua näitä digipalveluita, saati älykännykän tai esim. pankkiasioitten hoitoa mobiilivarmenteella. Heitä ei voi pakottaa digipalveluihin siirtymistä, vaikka koko ajan sitä yritetään, että käytä digipalveluita… jaahas…. kyllä siinä on seniorilla vaikeuksia ymmärtää digin perään..
Tämä oli erittäin hyvä keskustelun avaus, näin alkuun kiitokset. Ihan äkkiseltään tilastot ja määrät eivät ole saatavilla, mutta aihe on tärkeä sekä mielenkiintoinen, joten lähdetään selvittämään tätä.
Olet oikeassa, että ikääntyvä väestö on varmasti osin kovastikin ymmällään kaiken tekniikan kehittyessä sekä yleistyessä. Palvelut siirtyvät yhä enemmän sähköisiksi ja onhan siinä opettelemista kieltämättä myös nuoremmallakin väestöllä. Olemme järjestäneet yhteistyössä OP Ryhmän kanssa asiakkaillemme Turvallisesti verkossa -webinaareja, joissa vastaamme asiantuntijoidemme kanssa asiakkailtamme tulleisiin yleisimpiin turvallisuus aiheisiin kysymyksiin. Syksyn 2023 ja kevään 2024 webinaarin tallenteet ovat katsottavissa verkkosivuiltamme.
Hienoa, että webinaareja on. Mutta joskus muita luentoja aikoinaan seuranneena, asiantuntija kertoo asiantuntijan näkökulmasta, jolloin ns. tavallinen ihmisen ei tajua jotain asiasta. Myöskin osanottajan mielenkiinnostakin riippuu miten omaksuu asian asiantuntijalta. Monesti asiantuntijan pitäisi asennoituja kuulijan asemaan ja kertoa asia ns. tajuttavalla kansankielellä.
Aikoinaan matkatoimistossa työskennellessäni, opetin työntekijöitä käyttämään ensimmäistä tekstinkäsittelyohjelmaa. Amerikkalainen kirjamateriaali oli käännetty suomeksi asiantuntijan näkökulmasta. Oli 10 senttiä paksu selostus kirjana.. Pohjakoulutukseni ansiosta tajusin kyllä ja opin txtkäsittely ohjelman nopeasti. Kun aloitin kouluttamaan työntekijöitä ja annoin kirjan heille. Eivät päässeet millään alkuun edes mun avulla!
Mun ei auttanut muu kuin vääntää kirjan tärkeimmät osiot selvälle suomen kielle ja siitä sain kokoon 20 sivua A4 paperia. Johan alkoi opetus sujua ja kolmessa kk kaikki osasi sitten ohjelmaa käyttää.
Opetus on tässä, että välttämättä henkilö, joka ei ole koskaan (kuten työkaverini) käyttäneet tietokonetta, tarvitsee selkeät ja lyhyet ohjeet. Myös käytännön opetusta, vieressä istuen näyttäen miten ohjelmaa käytetään. Näin tein, samaa metodia käytin myös, kun opetin viittomakielellä muutamia kuuroja tietokoneen käyttöön ja älykännykkää. Pelkkä luento ei valmista käyttämään ohjelmia antaa vain mallin mitä tapahtuu ja miksi.
Isäni täytti vasta 87 vuotta ja olen hankkinut hänelle älypuhelimen, mobiilivarmenteen sekä turvarannekkeen. Olen yrittänyt näyttää isälle monta kertaa miten puhelimeen vastataan, toistaiseksi onnistunut pienen avustuksen myötä.
Mobiilivarmenteen hankin hänelle, jotta olisi helpompi ja turvallisempi tunnistautua vahvasti eri viranomaisille. Isä ei itse osaa sitä käyttää eikä hoida itse edes pankkiasioita. Olen hänen edunvalvoja.
Turvarannekkeen nappia osaa painaa, joka on yhteydessä älypuhelimeen ja se sitten soittaa minulle jos on hänellä on jokin hätä.
Isällä oli aiemmin tavallinen peruskännykkä, mutta ei hän juuri siihenkään vastannut vaan painoi punasta luuria
Tässä viranomaiset ja palvelujen ja laitteiden tuottajat eivät huomioi vanhuksien tarpeita digilaitteissa.
Kaikki vanhukset eivät edes halua mitään älykännyköitä, vaan pelkän luurin, tekstiviestimahdollisuuden ja pankkipalvelut turvasuojauksella.
Vanhuksille tarkoitetuissa älypuhelimissa ei tarvita kaiken maailman sovelluksia vaan muutamia, jotka ovat tarpeellisia ja yksinkertaista käyttää. Myöskin että niissä olisi turvallisuusjutut kunnossa, jotta huijauksia ei tulisi kännyköihin. Toki vaikeaa on estää huijausviestejä.
Kun ikää karttuu, tulee noita hahmotus ja käytön tajunnan rajoituksia tai pikkuhiljaa muistikatkoksia. Vanhus voi vahingossakin klikata jotain vaarallista linkkiä ja tekee linkin pyynnön mukaisesti, niin rahat katoaa. Vaikka omainen kuinka varoittaa, niin ei se aina vanhukselle muistiin jää, että älä klikkaa mitään linkkiä.
Yksi idea olisi, voiko edes toteuttaa, että jos kyseessä on huijausviesti, voiko teleoperaattori laittaa tekstin tai jonkinlaisen hälytysvaroituksen huijausviestin yhteyteen? Esim. käyttämällä punaista väriä tekstissä = huijausviesti. Värikooditkin olisi hyviä tekstiviesteissä, kuten valkoinen tai musta ovat turvallisia, vihreä merkki kylkiäisenä? Miten vaikeaa olisi tällaista toteutta operaattorilta kansallisesti?
Hienoa, että webinaareja on. Mutta joskus muita luentoja aikoinaan seuranneena, asiantuntija kertoo asiantuntijan näkökulmasta, jolloin ns. tavallinen ihmisen ei tajua jotain asiasta. Myöskin osanottajan mielenkiinnostakin riippuu miten omaksuu asian asiantuntijalta. Monesti asiantuntijan pitäisi asennoituja kuulijan asemaan ja kertoa asia ns. tajuttavalla kansankielellä.
Myös käytännön opetusta, vieressä istuen näyttäen miten ohjelmaa käytetään. Näin tein, samaa metodia käytin myös, kun opetin viittomakielellä muutamia kuuroja tietokoneen käyttöön ja älykännykkää. Pelkkä luento ei valmista käyttämään ohjelmia antaa vain mallin mitä tapahtuu ja miksi.
Olet siinä aivan oikeassa, että asiat tulee esittää niin että kuulija tai oppija ymmärtää. Webinaareihin olemme keränneet etukäteen kysymyksiä, joihin olemme sitten antaneet vastaukset lähetyksen aikana joko studiossa tai chatin kautta, joka on ollut koko lähetyksen ajan avoinna. Chatissa vastaajina ovat olleet asiakaspalvelussa toimineita henkilöitä, joilla on vankka kokemus asioiden selvittämisestä juurikin yksinkertaisesti sekä selkeästi, ilman esimerkiksi monimutkaisia teknisiä termejä käyttäen.
Myöskin että niissä olisi turvallisuusjutut kunnossa, jotta huijauksia ei tulisi kännyköihin. Toki vaikeaa on estää huijausviestejä.
Kun ikää karttuu, tulee noita hahmotus ja käytön tajunnan rajoituksia tai pikkuhiljaa muistikatkoksia. Vanhus voi vahingossakin klikata jotain vaarallista linkkiä ja tekee linkin pyynnön mukaisesti, niin rahat katoaa. Vaikka omainen kuinka varoittaa, niin ei se aina vanhukselle muistiin jää, että älä klikkaa mitään linkkiä.
Yksi idea olisi, voiko edes toteuttaa, että jos kyseessä on huijausviesti, voiko teleoperaattori laittaa tekstin tai jonkinlaisen hälytysvaroituksen huijausviestin yhteyteen? Esim. käyttämällä punaista väriä tekstissä = huijausviesti. Värikooditkin olisi hyviä tekstiviesteissä, kuten valkoinen tai musta ovat turvallisia, vihreä merkki kylkiäisenä? Miten vaikeaa olisi tällaista toteutta operaattorilta kansallisesti?
Tämä on erittäin hyvä idea ja sen verran osaan tähän kommentoida, että on olemassa erilaisia sovelluksia tätä tarkoitusta varten sekä myös puhelimen asetuksista on jollain asteella mahdollista estää mainitsemiasi viestejä. Laitan tästä kyselyä vielä eteenpäin, niin palaan asiaan kun saan lisätietoja.
Tuli mieleen vielä, kun aikoinani tein matkanjärjestäjän toimistossa työskennellessäni, mm. tehtäviini kuului koko Suomen alueelle toimitettavien mm. tiedotteiden laadinta. Saamani perusmateriaali oli pelkkää tylsää tekstiä. Jutellessani virkailijoitten kanssa porukkatapaamisessa, selvisi, että ei heillä ole aikaa lukea ja laittavat saamansa tiedotteen johonkin vaan. Kun sitten tarvii tietoa, ei sitä muista mihin se tiedote tai materiaali on laitettu. No tein jatkossa sitten niin, että rupesin laittamaan kuvia, piirsin (valmiita piirroksia silloin 90- luvulla ei vielä netissä ollut). Jälkikäteen sainkin palautetta, että nyt he muistavat kuvien perusteella paremmin tiedotteen sisällön.
Joten samaa ideaa voi jollain konstilla käyttää noihin huijausjuttuihin, värikoodeja, varoitus kuva tms. jolloin seniori tietää, että ei klikata ja muistaa paremmin ohjeen. No muistisairaalle seniorille se ei aina mene perille, mutta jos seniorin muisti on tallessa, niin pitäisi toimia kännykässä ja netissä.
Jos lasketaan muistisairaudet sun muut pois niin loppu on hyvin paljon omasta asenteesta kiinni. Itse tunnen kahdenlaisia vanhuksia, toiset alkavat heti hokemaan, etteivät ymmärrä näistä digeistä yhtään mitään eivätkä ikinä teekään mitään oppiakseen ja toiset näkevät sen pienen opettelun vaivan ja kohta onkin virkkausblogit ja videopuhelut lapsenlapsenlapsille yms käytössä.
Kännykän käyttöä vanhempana estää usein myös huono näkö ja pieni ruutu. Vanhuksille pitäisi mielestäni tehdä tyhmien lisäksi tabletin kokosia älyluureja. Netin yms käyttö kun rajautuu kotiin yleensä muutenkin ja ulkona riittää peruspuhelin, jolla voi soittaa kaatuessa apua.
Kännykän käyttöä vanhempana estää usein myös huono näkö ja pieni ruutu. Vanhuksille pitäisi mielestäni tehdä tyhmien lisäksi tabletin kokosia älyluureja. Netin yms käyttö kun rajautuu kotiin yleensä muutenkin ja ulkona riittää peruspuhelin, jolla voi soittaa kaatuessa apua.
Tuo on ihan varteenotettava vaihtoehto, että käyttäisi suurinäyttöistä tablettia puhelimenakin. Etenkin, kun sen näytön järjestelisi käyttäjälle mahdollisimman simppeliksi. Kuvakkeita olisi vain rajatut muutama päänäkymässä, kuten puhelu- ja tekstiviestikuvakkeet, ehkä WhatsApp, vähän käyttäjästä riippuen.
Tällaisia puhelutoiminteisia tabletteja onkin markkinoilla. Oikeastaan kriteereinä on, että löytyy sim-korttipaikka ja laite tukee GSM- tai LTE-verkkoa. Meillä on sellaisia useampia myynnissä.
Tuohon se verran että liian paljon selkeitä asioita tehdään turhan vaikeaksi. Yhtenä esimerkkinä tv kanavat ja niiden lisät. Eilen esimerkiksi kävin kaverllani päivittämässä tietokoneen tv ja ym. Vähän vanhempi kuin minä mutta tietotekniikka on vaikea asia kun on noita päivityksiä ja kirjautumisia moneen paikkaan. Eilen tein hänelle myös Areena tilin no ajattelin eihän se ole huijaus. Mitä vielä hän kun ei käytä älykännykkää että olisi voinut kirjautua sillä. No ei muuta kuin ottaa kannettava ja ensin päivittää se ajantasalle että voi jatkaa. Helpompihan se oli kannettavalla kirjautua kun ei tarvinnut tv kaukosäätimellä navigoida näppäimistössä suuntaan sun toiseen. Saati sitten sen koodin laittaminen 20 minuuttia aikaa kerkiää monta kertaa vaihtua kirjautumiseni koodi. Elikkä kahta koodia oli tarjolla tvssä ja koneella. Tuossa tuli heti semmoinen asia että miksi tehdään niin vaikeaksi näitä kirjautumisia. Näitäkin voisi miettiä vanhempien ihmisten näkökulmasta. Ihminen ei nopeudu kun vanhenee. Joskus voi olla myös nuorempiakin samojen asioiden äärellä. Niitä olen ohjannut nuorempana. Elikkä kun mietitään kirjautumisia ja muita asioita kannattaa miettiä itsenkin kannalta että on joskus samojen asioiden äärellä. Koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Ei ehkä osaa enää samoja asioita kuin aiemmin. Tästä on hyvä jatkaa ajatusleikkiä.
Kännykän käyttöä vanhempana estää usein myös huono näkö ja pieni ruutu. Vanhuksille pitäisi mielestäni tehdä tyhmien lisäksi tabletin kokosia älyluureja. Netin yms käyttö kun rajautuu kotiin yleensä muutenkin ja ulkona riittää peruspuhelin, jolla voi soittaa kaatuessa apua.
Tuo on ihan varteenotettava vaihtoehto, että käyttäisi suurinäyttöistä tablettia puhelimenakin. Etenkin, kun sen näytön järjestelisi käyttäjälle mahdollisimman simppeliksi. Kuvakkeita olisi vain rajatut muutama päänäkymässä, kuten puhelu- ja tekstiviestikuvakkeet, ehkä WhatsApp, vähän käyttäjästä riippuen.
Tällaisia puhelutoiminteisia tabletteja onkin markkinoilla. Oikeastaan kriteereinä on, että löytyy sim-korttipaikka ja laite tukee GSM- tai LTE-verkkoa. Meillä on sellaisia useampia myynnissä.
BIG Launcherin kaltainen käyttöliittymä auttaisi juuri tuossa tarvittavien kuvakkeiden (ja tekstin) suurentamisessa ja järjestelyssä. Ratkaisu toimii lisäksi sekä niin Android älypuhelimissa kuin tableteissakin. Vastaavia lienee muitakin, mutta tämä nyt tuli vastaan.
Emporia Smart älypuhelimet senioreille, joita löytyy myös Telialta, ovat myös yksi esimerkki siitä, miten sovelluskuvakkeet voisivat olla paljon suurempia älypuhelimenkin näytöllä.
Fyysinen näppäimistö olisi todennäköisesti kuitenkin helppokäyttöisempi, joiden suhteen ihmeellisen vähän kunnon senioripuhelimia on olemassa, esimerkiksi Doron malliston lisäksi.
Kiinnostaisi tietää jotain Telian tilastoja minkälaiset ovat senioripuhelinten markkinat. Olettaisi niiden olevan kasvussa sitä myötä, kun jo älypuhelinten käyttöön tottuneetkin vanhenevat, ja näkö mahdollisesti heikkenee.
Toki on olemassa useita ääniavustajia, joissa kehitys on nyt huimaa tekoälyn kehittymisen myötä. Suomenkielen puute on silti niissä edelleen lähes muuttumaton vakio. Toki kun kielimallit (LLM, NLP) kehittyvät, niin siihenkin on ihan varmasti odotettavissa muutosta. Mutta mitenköhän kannattavaa olisi tuollaisen senioreille tarkoitetun launcherin kehittäminen... Sitä arvoa ei voi toki mitata vain rahassa, vaan se on yhdenvertaisuusasia.
Mitä jos Telia tarjoaisi sellaisen lisäpalvelun, että myisi joitakin älypuhelimia ja tabletteja esimerkiksi liikkeessä valmiiksi asennettavalla seniori-launcherilla. En ainakaan ole tietoinen jos jonkin tunnetumman puhelinmerkin, kuin Emporian käyttöliittymässä näitä ominaisuuksia on (Samsung Easy Mode?).
Tuon edellä mainitun BIG Launcherin 1 milj.+ lisäksi Elder Launcher: UI for Seniors lataukset 50 t.+ on lopulta maailmanlaajuisesti aika vähän. Voi johtua siitäkin, että tietoa niistä ei taida paljoa olla. Teliahan voisi tätä tietoisuutta lisätä, mutta se varmasti vaatisi itse koodatun tai ostetun toteutuksen olemassa olevien sovellusten mainostamisen sijaan.
Kiinnostaisi tietää jotain Telian tilastoja minkälaiset ovat senioripuhelinten markkinat. Olettaisi niiden olevan kasvussa sitä myötä, kun jo älypuhelinten käyttöön tottuneetkin vanhenevat, ja näkö mahdollisesti heikkenee.
Pahoittelut että vastaus on antanut odottaa itseään! Tämähän on hurjan kiinnostava ja ajankohtainenkin kysymys.
Ihan hirmu tarkkaa tietoa senioreiden laitemarkkinoista ei voida julkisesti täällä jakaa, mutta aiheeseen liittyviä tilastoja ollaan nyt saatu:
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 65-74 -vuotiaiden ikäryhmästä jopa 82 % on omistanut kosketusnäytöllä varustetun puhelimen. 75-89-vuotiaiden vastaava luku on 49 %.
Pidemmältä aikaväliltä markkinoiden kehityksestä ei ole kertoa, mutta ihan varmasti nuo ovat kasvusuunnassa.
Jos aihepiiri kiinnostaa enemmänkin, niin Tilastokeskuksen StatFin -tietokannasta voi hakea muitakin Väeston tieto-ja viestintätekniikka-aiheeseen liittyviä datoja:
Tilastotietokannat | Tilastokeskus (stat.fi)
Vastaa
Rekisteröidy
Onko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään
Enter your E-mail address. We'll send you an e-mail with instructions to reset your password.