@Lanttilo kirjoitti:Turhaan kutsut kuluttajaliittymiä "roska-kategoriaksi". Jos tavoitteesi on sekä syödä kakku, että säästää se sinun täytyy tehdä niin kuin ne, jotka haluat hyvän ja halvan, eli ostaa kaksi.
Siis mikä tässä oli noin ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää? Kaapelissa on kunnollinen lease, kuidussa ei! Ja mitä tulee tuohon molempien ostamiseen, niin minulla ON molemmat (toinen tosin lähiomaisen käytössä, mutta minun maksama). Ja siksi myös ihmettelen sitä, että miksi kaapeliasiakkaat on asetettu noin paljon parempaan asemaan kuin kuituasiakkaat. Tämmöinen kuituliittymä mikä mulla on, jopa maksaa hyvän henkilöauton verran. Samalla rahalla saa kuormalavallisen kaapelimodeemeita. Silti liittymä asetetaan kategoriaan "silloin tällöin satunnaisesti nettiä käyttävät" ja leaset sen mukaan!
@Lanttilo kirjoitti:Ja kuten varmasti tiedät, niin ip-osoite voi vaihtua joka kerran, kun sitä dhcp:llä haetaan, eli se ei vaadi bootteja yms.
Voi vaihtua, mutta ei käytännössä missään vaihdu - ei edes kotilaitteissa. Varmaan jokainen DHCP-palvelin maailmassa osaa MAC-IP parituksen, paitsi ehkä jotkut NATatut mobiililaajakaistat missä koko jutulla ei ole väliä. Telialla tämä MAC-IP lukitus on toiminut niin kauan kun mulla on kiinteä liittymä ollut, kohta 20 vuotta ja toimii edelleen - kunhan vaan mitään ei petä leasea pidemmäksi ajaksi.
@Lanttilo kirjoitti:Onneksi sinulla on sentään mahdollisuus saada kryptolompakko takaisin, ettei tarvitse kammata paikallista kaatopaikka läpi, kuten eräs. Luultavasti paras keino on kääntyä teknisen tuen/myynnin puoleen ja kysyä, paljonko maksaa, että ne järjestää sinulle hetkeksi haluamasi ip-osoitteen. Vaikka se tuntuu keljulta, niin tuossa tapauksessa on hieman myös peiliin katsomisen paikka, jos sähköpostit on jossain sellaisella palveluntarjoajalla johon ei itse voi vaikuttaa. Taasen se hyvä ja halpa.
Jälleen kirjoitat aivan puutaheinää tietämättä koko asiasta mitään. Kyseinen osoite OLI palvelimella, jossa voin muokata osoitteita vaikka 5 minuutin välein. Mutta valitettavasti kyseinen palveluntarjoaja oli luopunut domainista, jonka takana tuo kysienen osoite oli ja niinpä sitä ei voinutkaan enää rekisteröidä takaisin. Muutenhan koko homma olisi hoidettu kuntoon heti.
Ja jos sinulla ei ole mitään järkevää sanottavaa mihinkään vaan tarkoitus on pelkästään trollata, niin ole hiljaa kiitos.
Kysytään nyt sitten kuten @Lanttilo ehdottaa: paljonko mun pitää maksaa, että saan takaisin IP-osoitteen 84.250.x.x (voin privaattina välittää tarkan osoitteen), jollaien mulla oli käytössä 25.04.2012 - 20.11.20177 välisenä aikana? Sitten voisin käydä kokeilemassa loggautua palveluun missä ne kryptot on. Melko varmaan laskisi sisään suoraan.
@SINAD kirjoitti:
@Lanttilo kirjoitti:Onneksi sinulla on sentään mahdollisuus saada kryptolompakko takaisin, ettei tarvitse kammata paikallista kaatopaikka läpi, kuten eräs. Luultavasti paras keino on kääntyä teknisen tuen/myynnin puoleen ja kysyä, paljonko maksaa, että ne järjestää sinulle hetkeksi haluamasi ip-osoitteen. Vaikka se tuntuu keljulta, niin tuossa tapauksessa on hieman myös peiliin katsomisen paikka, jos sähköpostit on jossain sellaisella palveluntarjoajalla johon ei itse voi vaikuttaa. Taasen se hyvä ja halpa.
Jälleen kirjoitat aivan puutaheinää tietämättä koko asiasta mitään. Kyseinen osoite OLI palvelimella, jossa voin muokata osoitteita vaikka 5 minuutin välein. Mutta valitettavasti kyseinen palveluntarjoaja oli luopunut domainista, jonka takana tuo kysienen osoite oli ja niinpä sitä ei voinutkaan enää rekisteröidä takaisin. Muutenhan koko homma olisi hoidettu kuntoon heti.
Ja jos sinulla ei ole mitään järkevää sanottavaa mihinkään vaan tarkoitus on pelkästään trollata, niin ole hiljaa kiitos.
Pointtini siis oli, että miksi pitää jotain arvokkaita juttuja jonkun luukun, inetin tai muiden ilmaisten höpöhöpö-palveluiden takana. Onko se domain vapaana jotta voit sen itse regata ja laittaa juuri haluamasi postilaatikot sinne?
Onneksi sinun juttusi ovat kovin järkeviä, kun perustelet omia mielipiteitäsi laitteistollasi ja sillä, kuinka sinä tarvitset määrätyt jutut, koska itse olet säätänyt asiat siten ja oletat, että Telia tekee asioita täällä tehtyjen vaatimusten takia.
@SINAD kirjoitti:
Kysytään nyt sitten kuten @Lanttilo ehdottaa: paljonko mun pitää maksaa, että saan takaisin IP-osoitteen 84.250.x.x (voin privaattina välittää tarkan osoitteen), jollaien mulla oli käytössä 25.04.2012 - 20.11.20177 välisenä aikana? Sitten voisin käydä kokeilemassa loggautua palveluun missä ne kryptot on. Melko varmaan laskisi sisään suoraan.
Yksittäisen ja tietyn IP-osoitteen varaaminen liittymälle kuluttajaliittymissä ei ole mahdollista erillistyönä. Liittymän toimintaan liittyvissä tapauksissa rajaamme ongelmaa ja häiriöilmoituksena, eli "tikettinä" tarkistamme tarvittaessa, toimiiko liittymä palvelukuvauksen mukaisesti.
Yrityspuolen liittymistä en pysty sanomaan, olisiko tämä sinun tarvitsemasi IP-osoite käytettävissä, mutta siellä varmasti on paljon enemmän mahdollisuuksia räätälöidä yhteyttä vaativampaan käyttöön kuin kuluttajille suunnatuilla liittymillä.
@HenriLie kirjoitti:
Yrityspuolen liittymistä en pysty sanomaan, olisiko tämä sinun tarvitsemasi IP-osoite käytettävissä, mutta siellä varmasti on paljon enemmän mahdollisuuksia räätälöidä yhteyttä vaativampaan käyttöön kuin kuluttajille suunnatuilla liittymillä.
Tämä yritysliittymä-asia käytiin jo läpi jokin aika sitten kun oli ajatuksena tarjota atomiaikaa (ntp) ihan julkisesti muillekin kun nykyään se on pelkästään privakäytössä. Ihan siis vain huvikseen, koska olen jo kuitenkin 90-luvulta saakka BBS-ajoita tottunut tarjoamaan tietoliikennepalveluja harrastepohjalta niin tuo olisi ollut sellainen luonnollinen jatke ja kun labrassa on joka tapauksessa GPS synkattu 10 MHz atomi. Mutta eihän tämmöinen edistyksellisyys oikein nykymaailmassa käy että ihan yksityishenkilö voisi tehdä tämmöisiä. 90-luvulla oli toisin ja silloin tätä vielä arvostettiin, oma nimikin on mainittu mm. kotimaisissa tietoliikennealan kirjoissa ja ainakin yhdessä lopputyössä. Silloin oltiin oikeasti edelläkävijöitä ja tehtiin historiaa. Nykyään se on vissiin kiellettyä koska kaikkien pitää mahtua samaan muottiin eikä saa erottua muista liikaa.
Yritysliittymässä oli ongelmana sen kk-hinta kuluttajakäytössä (iso juokseva kulu) mutta varsinaisena show stopperina oli se että jostain käsittämättömästä syystä yritysliittymä vaatisi räkkiin yhden laitteen lisää, vaikka siellä on jo ennestään Telian alueverkon kytkin, jonka portteihin voi tilata suoraan mm. kuluttajaliittymiä sillattuna. Eli en oikein ymmärrä mitä ihmettä se ylimääräinen laite edes tekee siinä. Oletin, että yritysliittymäkin tulisi vaan yhteen kytkimen porteista, jolloin olisin saanut sen suoraan keskuskytkimelle yhteen VLANin. Sille lisälaitteelle ei ole nyt räkissä tilaa ja lisäksi kohta on sähkön hintakin niin pilvissä että aletaan oikeasti laskea watteja. Jo nykyisellään verkko- ja serveriräkit imee monta sataa wattia 24h.
Noh, toisaalta tänne rynnii nyt ilmeisesti jopa viisi (!!) eri kuituoperaattoria ja ainakin Täyskuidulta saa kiinteät IP:t halutessaan, maksaa jotain parikymppiä kuukaudessa joka olis ihan ok (miksei Telialle kelpaa raha?) eli siellä on parempi asenne meihin tietoliikennealan pioneereihin.
Näissä oli vaan se huono puoli että nämä ovat GPON-pohjaisia ratkaisuja joten niiden maksiminopeus tulee nyt ja aina olemaan vain 2 GBit/s ilman että koko verkko rakennetaan uusiksi eli teknikka on jo tullessaan vähän vanhanaikaista. Nykyinen Telian kiinteistökuitu taas menee 10 GBit/s asti ja muutenkin räkissä on kunnon ammattitason laitteet eikä mitään leluja. Siten asioisin näissä ehdottomasti mieluiten Telian kanssa, mutta ihan ei saa asioita 100% kohdalleen. Hyvinhän tämä muuten toimii, ei ole häiriöitä koskaan ja aina on täysi nopeus sekä yhteys varmennettu myös silloin kun valtakunnaverkosta ei tule sähköä.
Mitä tuli vielä tuohon palomuuraukseen, niin itse pidän juuri siksi IPv6:sta, että palomuuraus on oikeasti paljon helpompaa kuin IPv4:lla. Voi suoraan kone kohtaisesti sallia liikenteen palomuurissa. Lisäksi se rajaa sen vielä paljon tarkemmin kuin IPv4 osoite joka todennäköisesti on varustettu NAT:lla. Eli et voi silloin rajata konekohtaisesti palomuurissa yhteyksiä. Joskin tuossakin on edelleen tietoturva-ongelmat, koska IP layerilla tehty suodatus kun ei ole aukoton, jos hyökkääjällä on jo pääsy esim samaan lähdeverkkoon. Ei siis korvaa turvallista ratkaisua, kuten alla sanon.
Toisaalta, myös nykyaikana kun on olemassa vaikka mitä autentikointiratkaisuja, niin sinänsä tuo palomuuraaminen on vain pieni osa layered securityä, eikä sitä välttämättä kannata käyttää, jos se tuottaa mitään ongelmia. Varsinkin dynaamisen IP osoitteen perusteella palomuuraaminen on lähinnä sitä, että enpä jaksanut tehdä tätä kunnolla, mutta tällä purkkaliimalla pääsee eteenpäin ja saa asiat näyttämään paremmalta.
Mutta kuhan vaan paljon erilaisia järjestelmäsuojaksia implementoineena ajatuksina plurautin. Ei näistä kannata vääntää. Onhan tuo leasetime aika lyhyt, siitä ei
pääse mihinkään.
IPv6 on siinä suhteessa vaarallinen loppukäyttäjälle, että kaikki saattaa olla näkyvissä, kun seenä on pyritty tarkoituksella NAT:sta eroon, jolloin kaikella on ulkoverkon osoite.
Onko sitten sen jälkeen joku yhteinenoikeuksien jakaja yms onkin ihan eri asia.
Koskapa kuitu lienee uusinta teknologiaa, niin sen implementroinnissa on käynyt ilmi, että iipparit oikeasti loppuu käsiin ja siksi sinne on laitettu pienempi lease time. Luultavasti sitä on mietitty muihinkin medioihin, mutta konffin muutokset sattavat kaataa koko korttitalon ja se taas saa itkun aikaan.
@Lanttilo kirjoitti:
Koskapa kuitu lienee uusinta teknologiaa, niin sen implementroinnissa on käynyt ilmi, että iipparit oikeasti loppuu käsiin ja siksi sinne on laitettu pienempi lease time.
Valokuitu on keksitty 1970-luvulla jo. Siinä ei ole muuta uutta kuin että se yleistyy tässä tietoliikenneyhteyksien kehitysmaassa todella hitaasti koska mobiiliyhteyksiä tyrkytetään kotikäyttöön liikaa. Kiinteänä yhteytenä yksittäinen valokuitu ja sen tarvitsema IP-osoite palvelee yleensä vähintään kokonaista perhettä, eli siis useita ihmisiä kerralla. Jos jostain loppuu osoitteet kesken niin mobiiliyhteyksistä, jossa jokaiselle käyttäjälle tarvitaan oma yhteys erikseen. Samassa perheessä voi olla vaikka 7 mobiiliyhteyttä ja yksi valokuitu tai usein ei edes sitä yhtäkään. Tällaisena se tulee aina pysymään. Eli kyllä niitä osoitteita riittää ihan eri tavalla.
Ja siksipä ne mobiiliyhteydet ovatkin oletuksena NATattuja, josta ei puhelimen kanssa ole edes mitään haittaa! Itsellänikin on puhelimessa ihan perus natattu yhteys ilman mitään lisäpalveluja ja se riittää tosi hyvin siihen vähään mitä puhelimella tarvii käyttää. Ei ole mitään tarvetta päästä kotoa käsin puhelimen suuntaan, mutta puhelimesta sensijaan paljonkin tarvetta päästä kodin suuntaan - vaikkapa niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin että haluan näyttää puhelimesta jonkun valokuvan jossain. Silloin syntyy yhteys kotiin koska puhelimeen ei nyt vaan satu mahtumaan lähemäs 3:a teratavua valokuvia + paria teraa videoita. Eikä tarvitsekaan, koska sitä varten on keksitty tietoliikenneyhteydet.
@SINAD kirjoitti:
@Lanttilo kirjoitti:
Koskapa kuitu lienee uusinta teknologiaa, niin sen implementroinnissa on käynyt ilmi, että iipparit oikeasti loppuu käsiin ja siksi sinne on laitettu pienempi lease time.
Valokuitu on keksitty 1970-luvulla jo. Siinä ei ole muuta uutta kuin että se yleistyy tässä tietoliikenneyhteyksien kehitysmaassa todella hitaasti koska mobiiliyhteyksiä tyrkytetään kotikäyttöön liikaa. Kiinteänä yhteytenä yksittäinen valokuitu ja sen tarvitsema IP-osoite palvelee yleensä vähintään kokonaista perhettä, eli siis useita ihmisiä kerralla. Jos jostain loppuu osoitteet kesken niin mobiiliyhteyksistä, jossa jokaiselle käyttäjälle tarvitaan oma yhteys erikseen. Samassa perheessä voi olla vaikka 7 mobiiliyhteyttä ja yksi valokuitu tai usein ei edes sitä yhtäkään. Tällaisena se tulee aina pysymään. Eli kyllä niitä osoitteita riittää ihan eri tavalla.
Siis valokuitu on uutta tekniikkaa verrattuna muihin kaapeliyhteyksiin Telialla kuluttajakäytössä. Kun kuidun dhcp:t yms konffattiin, huomattiin 'tilaisuus'. Se on luultavasti nykyään Telialle parempi kate vuokrata ylos esimerkiksi puolikas C-luokkaa kuin varata ne iipparit kuluttajaliittymille.
Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että nettifirma, joka on saanut joskus hankittua vaikka useamman C-luokan, vuokraa niitä asiakkailleen.
Ne IPv4-osoitteet on oikeasti kiven alla. Mystisiä subnettauksia yms ratkaisuja tehdään, jos joltain saadaan hankittua, vaikka vain muutama osoite.
Telialla oli aikaisemmin kaikissa kiinteissä pidempi Lease Time DHCP:ssä mutta onhan se ymmärrettävää kun halutaan tehostaa osoitteiden käyttöä. Pidemmälle päälle se IPv6 on suunta tosiaan jos osoitteet loppuvat kesken. Jos aiheuttaa ongelmia niin pitää sitten suunnitella systeemit uusiksi miten vain toteuttaa - ei kai se muu auta.
Luultavasti se oli helpompi implementoida kuidussa, kun se tuli saataville, kuin muuttaa vanhojen asiakkaiden konffeja ja katsoa, mitä kaikkea hajoaa.
Tuo DHCP Lease time muutos tuli joku muutamia vuosia sitten - itse olen ollut Telian valokuituasiakkaana joku 8v ja oli aikaisemmin pidempi mutta itsellä omassa käytössä ei mitään vaikutusta ja melkeinpä on käytännössä staattinen kun laite verkossa ja hyvin pysyy vaikka firmwarenkin päivittää ja boottaa.
No, kaippa Telia vaan tarvitsi nopeamman hallinnan kyseisiin liittymiin. Harmi vaan, kun tuntuu, että kaikki kustomoinnit pitää tehdä jotenkin 'takaoven kautta'.
Luulisi, että tuollaiset olisi kivaa laskuteltavaa hommaa, mutta kaippa se on sitten vaan yritysasiakkaille. Kunhan muistaa, ettei päästä myyntihenkilöä säätämään väliin.
@Lanttilo kirjoitti:
Luultavasti se oli helpompi implementoida kuidussa, kun se tuli saataville
Telia lyhensi ip-osoitteiden laina-ajat jo olemassaoleviin kuitu- ja ethernet-liittymiin. Eli ei ole tuosta toteutuksen ”helppoudesta” kiinni.
@irritus kirjoitti:
@Lanttilo kirjoitti:
Luultavasti se oli helpompi implementoida kuidussa, kun se tuli saataville
Telia lyhensi ip-osoitteiden laina-ajat jo olemassaoleviin kuitu- ja ethernet-liittymiin. Eli ei ole tuosta toteutuksen ”helppoudesta” kiinni.
Mikäköhän mahtoi olla syynä, ettei sitä tehty kaikkiin?
Siis ei Telialla ole mitään erillisiä "kuituliittymiä" vaan se valokuitu on vaan siirtomedia siinä missä kaapeli, VDSL ta ADSL. Esimerkiksi mulla oli sama IP osoite ensin ADSL-liittymässä, josta kloonasin MAC-osoitteen EdgeRouteriin kun siirryin VDSL-liittymään. Sitten kun sain valokuidun, tein vain WAN-portin yliheiton VDSL-modeemista kiinteistökytkimeen - edelleen sama IP ja kaikki muut ominaisuudet kuten leasetime, vaikka yhteystekniikka vaihtui tämän saman IP:n olemassaolon aikana kaksikin kertaa. Viimeisin yliheitto kuituun tapahtui kesällä 2017 ja VDSL pidettiin vielä muutama päivä avoinna siinä rinnalla (mutta ilman sinne kytkettyä reititintä) jotta näki että kaikki pelittää ok.
Eli tällä tasolla liittymät ovat aivan samoja, riippumatta siirtomediasta. Esimerkiksi nykyisen kuituliittymän hostname alkaa dsl.... Eli nykyisin tämä 1200 sek. riesa koskee todennäköisesti yhtälailla ADSL/VDSL-liittymiäkin. Yritin itse asiassa juuri tarkistaa, mutta näköjään sukulaisella ei ole näköjään laitteet päällä (olisin voinut katsoa etänä mikä leasetime hänellä on).
Ongelma alkoi 20.11.2017 klo 9:40 jälkeen kun IP vaihtui 84.250.0.0/15 verkosta 88.195.0.0/16 verkkoon. Paremmalla leasetimella olevaa IP:tä 84.250.0.0/15 verkosta ei näyttäisi saavan enää millään tempulla eli tämä 88.195.0.0/16 on conffattu näin ikäväksi.
Mitä tulee IPv4 osoitteiden riittävyyteen niin Telialla on hallussaan pelkästään A-luokan osoitteita vähän matkaa toista miljoonaa, käydää itse toteamassa asia täältä. Eli niitä on taatusti enemmän kuin kotitalouksia, jotka ostaisivat kiinteän liittymän nimenomaan Telialta. Mitä tulee kannattavuuteen niin jos jopa yksittäisellä osoitteella tienaa 29...39 eur/kk mitä nämä kiinteät liittymät tyypillisesti maksaa niin eiköhän se ole aikalailla kannattavaa toimintaa. Harva käyttää enempää kuin yhtä osoitetta.
Siten tuo 1200 sekunnin lease ei voi olla kuin jonkun neropatin järjetön päähänpisto maksavien asiakkaiden kiusaamiseksi. Ovat usein luonteeltaan sellaisia henkilöitä jotka eivät kuuntele järjen ääntä joten siksi tähän ei saada korjausta ainakaan ennen kuin koko henkilö vaihtuu toiseen. Tämän saman ongelman ympärillä on tapeltu monen muunkin aiheen kanssa, aina samat jäärät jarruttamassa kehitystä. Onneksi pienemmillä operaattoreilla mm. Täyskuidulla on järkevästi ajattelevaa porukkaa, joka ymmärtää asiakkaan tarpeita. Toki Teliallakin on vielä joku, koska sain mm. kuidun upload-kaistan noston läpi *******inmoisen kahden vuoden tappelun ja varmaan ennätyspitkän keskusteluketjun jälkeen. Lienee yksi paksuimpia ketjuja tässä yhteisössä ja se oli tosiaan minun tekemä aloite.
Täytyy muistaa että edelleen samaan aikaan mm. 80.220.0.0/16 on järkevä leasetime, mutta näitä IP osoitteita jaetaan ilmeisesti vain kaapeliliittymiin. Silti ei olisi varmaan mitään teknistä estettä sille, miksei samoja osoitteita voitaisi jakaa kuituliittymiin - tai kuten alussa jaettiin 84.250.0.0/15 verkosta myös kuituliittymille.
Noin usein omassa käytössä oleva VDSL2("kuitu") uudistaa ip:nsä. 41 päivää näytti olevan FritzBox päällä ilman katkosta, varmaan ukkosen takia viimeksi ollut katki. Tosiaan ip on pysynyt samana koko tuon 41 päivää.
---
Muokkaus HannaMarikaL: Upotettu kuva
@KooKauppiasJuuri noin sen kuuluisi toimia kuten sulla toimii, eli sulla on 86400 sekunnin lease eli liittymäsi sijaitsee huomattavasti paremmassa aliverkossa 84.248.0.0/15. Eli tämä lease-ongelma koskee todennäköisesti vain tätä hiivatin 88.195.0.0/16 verkkoa. Täysin käsittämätöntä, miten näissä voi olla tämmöisiä laatueroja ja miksi kuituasiakkaat ainakin täällä päin heitetään leaseltaan huonompaan verkkoon. Alun perinhän tämä vaikutti ilmiselvältä vihreeltä conffeissa mutta sittemmin on selvinnyt että kyseessä on tarkoituksellinen kiusa.
Onneksi EdgeOS säilöö /var/run kansion tmpfs:llä RAM:issa. Muutoinhan tämmöinen jatkuva turha DHCP runkkaus tuhoaisi flashin ja sitä kautta koko laitteen nopeutetusti. Mutta jonkun toisen reitittimen kanssa tilanne voi olla eri (riippuen miten systeemi-image on kasattu) joten onhan tuossa potentiaalinen laiterikon riskikin olemassa.
Lease-ongelmaan löytyi lopulta ratkaisu...
Se on kokonaan toisen operaattorin liittymä (BLC), johon onnistuu kinteä IP. Heidän tarjoama yhteys on myös aidosti symmetrinen (1000/1000 Mbit) ja toteutettu point-2-point kuidulla kuten Telian kiinteistökuitukin, eli käytännössä nopeudelle ei ole isosti rajoitteita. Lisäksi saan heiltä toista kuitua pitkin kaapeli-tv:n ja sitä kautta kotimaiset kanavat HD:na (antenniverkossa kaikki kanavat eivät ole HD:na), kaikenkaikkiaan tulee 4 kuitua lisää, joista yksi datalle ja toinen KTV-signaalille. BLC onnistuu myös suoraan oman laitteen SFP-porttiin eli en tarvitse mitään lisälaitteita sähköä kuluttamaan heidän yhteytensä takia.
Telian liittymänkin aion pitää toistaiseksi koska haluan testailla ja vertailla nätä rinnan ja muutenkin en vielä tiedä milloin tuo BLC:n verkko toteutuu eli sitä ennen kaikki jatkuu tietysti ennallaan. Ja ainahan voin conffata sen myös varayhteydeksi.
Toki mulle olisi ollut helpointa tilata kaikki lisäpalvelut (kiinteä IP, symmetrinen nopeus jne) suoraan Telialta käyttäen jo rakennettua kuitua mutta kun ei jaksaisi enää käyttää aikaa näistä asioista vääntämiseen. Telian suunnalta ei saada edes lease-asiaa kuntoon ja asiasta on turhaa edes keskustella. Aito halukuus kehittää asioita paremmiksi puuttuu ja edistystä ehdottava asiakas on aina väärässä.
Siksi olen alkanut kokea kehitysehdotukset täällä pelkästään ajanhukkana. Muiden neuvomisen täällä yhteisössähän lopetin jo ennen vuodenvaihdetta ja nyt kommentoin enää itse aloittamani ketjut loppuun. Siitäkään monen vuoden ja varmasti jopa tuhansien tuntien vapaaehtoisesta panostuksesta ei jäänyt muuta kuin muiden vihat palkkioksi.
