Skip to main content

Hei! Eli tarvitsisin modeemiini lisää ethernet-portteja. Onko mitään laitetta millä yhden ethernet-portin saisi jaettua useammaksi. Tällä hetkellä modeemissa (Cisco EPC3825) on 4 porttia ja tarvetta olisi vähintään kuudelle. Kaikille porteille tarvitsee saada oma IP-osoite.

Kytkimiä kaupasta saa. Porteille ei jaeta IP-osoitteita vaan verkkolaiteille. Jos Cisco on reitittävässä tilassa eli NAT käytössä niin ei tule ongelmia IP-osoitteiden kanssa. Jos siltaavassa niin tulee laittaa osa laitteista ainakin NATin taakse. Riippuen miten haluat verkkosi rakentuvan.


 Haluaisin, että verkkoinfrastruktuuri pysyisi suunnilleen samana, eli että laitteiden välillä olisi sisäverkko (LAN) ja että kaikki laitteet olisivat yhden julksen IP:n takana ja modeemi reitittävässä tilassa. Mikä on oma ehdotuksesi, miten asia kannattaisi toteuttaa?


Operaattori - Cisco - kytkin 



 



Ciscoon ja kytkin on aina samassa verkossa varsinkin jos on "tyhmä" kytkin.


 Pidänkö tuossa mallissa modeemin siltaavassa vai reitittävässä tilassa?


Jos haluat kaikki olevan saman aliverkon alla ja vain yhdellä IP-osoitteen takana niin reitittävässä tilassa. Kytkimeksi käy tyhmäkytkin (ei hallittava) jotka maksaa 20€ kappale. Sillä voit lisätä porttien määriä reitittimeen tällä kytkimellä. 


 Onko ehdotusta, mikä kannattaisi hankkia?


http://www.verkkokauppa.com/fi/product/1768/dhdcd/ZyXEL-GS-105B-V2-5-porttinen-kytkin

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/1987/dhdcf/ZyXEL-GS-108B-V2-8-porttinen-kytkin

 

Siinä pari

 

 


Voinko muuten käyttää myös modeemin ethernet-portteja vai pitääkö kaikki laitteet kytkeä kyseiseen kytkimeen?


Totta kai voit, miksi et voisi. 



 



Modeemisi on oikeasti reititin, kytkin, modeemi, wlan tukiasema yhdistelmä eli monitoimilaite. Lisäät nyt tohon vain kytkimen kaapelilla pitkin toiseen kytkimeen. 



 



Modeemisi ethernet portit eivät eroa mitenkään kytkimen ethernet porteista. Toki WAN on konfiguroitu ulkoverkkoon käytettäväksi.


Ja varmistan vielä, että kaikki koneet saavat siis edelleen oman IP:n sisäverkossa (esim. 192.168.11.1 ) ja ne näkyvät kaikki ulospäin yhtenä IP:nä (esim. 82.181.xx.xxx) :smileyhappy:


Kyllä, kunhan modeemisi on nykyisillä asetuksilla eli reitittävänä. Tuo kytkin on "tyhmä" eli ei asetuksia ole joita voi muuttaa.


  Ok, Selvä juttu. Kiitos paljon!


no tänään sain telian mobiililaajakaistan sim kortin sen lisäksi mulla on elisa mobiililaajakaistan sim kortti  ja sehän on hyvä että kaksi nettiä joila jokaisella omat tukiasemat telialla ja elisalla ei ole mitään tekemistä keskenään niin jos jompi kumpi netti joskus vaikka vian tai verkkohuollon takia päivän poikki niin toinen kuitenkin toimii mutta sitä minä vain aloin kysyyn että jos on kaksi verkkokorttia mulle keskusyksikössä yksi ja toinen usb verkkokortti niin jos toisessa reitittimessä on elisan kortti ja toisessa telian voiko molempia reitittimiä pitää yhtä aikaa päällä en ole näin tehnyt koska pelkään että jotain menee sekaisin  vai voiko tehä niin että sulkee toisen verkkokortin ja näin käyttää toista nettiä tai taas toisen ja käyttää toista nettiä onko näissä riskejä



@tero812@  kirjoitti:

no tänään sain telian mobiililaajakaistan sim kortin sen lisäksi mulla on elisa mobiililaajakaistan sim kortti  ja sehän on hyvä että kaksi nettiä joila jokaisella omat tukiasemat telialla ja elisalla ei ole mitään tekemistä keskenään niin jos jompi kumpi netti joskus vaikka vian tai verkkohuollon takia päivän poikki niin toinen kuitenkin toimii mutta sitä minä vain aloin kysyyn että jos on kaksi verkkokorttia mulle keskusyksikössä yksi ja toinen usb verkkokortti niin jos toisessa reitittimessä on elisan kortti ja toisessa telian voiko molempia reitittimiä pitää yhtä aikaa päällä en ole näin tehnyt koska pelkään että jotain menee sekaisin  vai voiko tehä niin että sulkee toisen verkkokortin ja näin käyttää toista nettiä tai taas toisen ja käyttää toista nettiä onko näissä riskejä


Miksi ihmeessä kaksi verkkokorttia? Konehan käyttää niistä vain toista Internetille ja toinen jää pelkästään sisäverkkokäyttöön. Jos molemmissa on pelkästään reititin, niin toinen reititin on silloin turha. Jos haluat tehdä tuon ns. oikein, niin tarvitset sellaisen reitittimen jolla onnistuu esim. failover eli yhteyden automaattinen vaihto toiseen jos pääyhteys katkeaa. Ja kone kytketään verkkoon yleensä yhdellä verkkokortilla poislukien link aggregation -tapaukset, joissa ajetaan useammalla portilla rinnan hallitulle kytkimelle.



@tero812@  kirjoitti:

jos on kaksi verkkokorttia mulle keskusyksikössä yksi ja toinen usb verkkokortti niin jos toisessa reitittimessä on elisan kortti ja toisessa telian voiko molempia reitittimiä pitää yhtä aikaa päällä

Kyllä voi. Mikään ei mene sekaisin, mutta käyttöjärjestelmäsi todennäköisesti hyödyntää vain yhtä yhteyttä kerrallaan.

 

Jos käyttöjärjestelmäsi tukee kuormanjakoa, saat molemmat yhteydet käyttöön aktivoimalla kuormanjaon. Tavallisesti kuormanjako tosin tehdään jo reitittimellä eikä työasemissa.

 

Kahden verkkokortinkaan käyttö ei ole tarpeellista. Verkossa voi olla useita yhdyskäytäviä, kunhan niillä on omat ip-osoitteensa. Myös dhcp-palvelinten asetusten kanssa tulee olla tarkkana, etteivät ne aja verkkoon ristiriitaisia asetuksia tai jaa samaa ip-osoitetta käyttöön kahdelle eri laitteelle samaan aikaan.

 


@SINAD@  kirjoitti:

Ja kone kytketään verkkoon yleensä yhdellä verkkokortilla poislukien link aggregation -tapaukset, joissa ajetaan useammalla portilla rinnan hallitulle kytkimelle.


Unix-pohjaisissa järjestelmissä näin, mutta älä unohda Windowsia. Siellä et voit ottaa samanaikaisesti käyttöön verkkokortille sekä vaihtuvaa (dhcp) että kiinteää osoitetta. Tällaisessa tilanteessa helpoin Windows-kiertotie on kaksi verkkokorttia.



@irritus@  kirjoitti:
Unix-pohjaisissa järjestelmissä näin, mutta älä unohda Windowsia. Siellä et voit ottaa samanaikaisesti käyttöön verkkokortille sekä vaihtuvaa (dhcp) että kiinteää osoitetta. Tällaisessa tilanteessa helpoin Windows-kiertotie on kaksi verkkokorttia

Eihän se siltikään käytä kuin toista porttia nettiyhteyteen. Pakkohan siellä on reititystaulu olla mistä katsotaan, minkä interfacen kautta pitää liikenne ohjata kun se on menossa muualle kuin lähiverkkoon. Load balancging on sitten oma juttunsa, tässä taisi olla kuitenkin kyse yhteyden varmentamisesta varayhteydellä. Siihen en ole perehtynyt, pystyisikö pelkän Windowsin varaan rakentelemaan tällaisen automaattisen failsafen. Windowsin kuormanjaon olen nähnyt käytännössä kun yhtä aikaa wifiin ja kiinteään verkkoon liitetty kone reitittää liikennettä näiden molempien läpi. Käytännössä se vain hidasti yhteyttä ja jos wifin pisti kiinni niin kaikki lakkasi toimimasta. Eli ei ollut todellakaan failsafe, vaan päinvastoin vaati että molemmat yhteydet pitää toimia.

 

Kytkinten välinen LACP sensijaan toteuttaa fail safea tosi hyvin, kuituja/kaapeleita voi esim. ottaa irti lennossa ilman että se vaikuttaa mihinkään mitään, toki linkin kapasiteett laskee kun siitä poistetaan portteja, mutta muuhun toimintaan ei mitään vaikutusta.


Vastaa