Vaikka jokaisessa huoneessa on datapistorasia, todennäköisesti vain yksi niistä on käytössä kerrallaan. Jotta ne muutkin saa käyttöön, täytyy huoneistojakamoon asentaa reititin. Tarkista moneenko huoneeseen huoneistojakamo on varautunut jakamaan yhteyksiä. Jos reititin huoneistojakamossa ei riitä, tarvitset reitittimiä myös huoneisiin, joko sellaisia joissa on mahdollisuus sekä langalliseen että läangattomaan, tai sellaisia joissa on pelkkä lankayhteys. Kuvauksestasi päätellen tarvitset erikseen reitittimen ainakin siihen huoneeeseen, jossa on monta laitetta lankayhteydellä.

Ei, vaan kytkimiä.

Tyypillisessä kotiverkossa tarvitaan yksi reititin, jonka WAN-liitin kytketään huoneistojakamon nousu-liittimeen. Tämän voi tehdä joko suoraan huoneistojakamossa tai kytkeä nousu-liitännästä yhteyden pelkällä johdolla edelleen huoneessa olevaan datarasiaan ja sijoittaa reitittimen sinne.

Koska useimmiten käytetään yhdistelmälaitteita, joissa on sekä reititin että langattoman lähiverkon tukiasema, sitä ei kannata laittaa huoneistojakamoon. Metallikaappeina ne heikentävät langattoman lähiverkon toimintaa huomattavasti.

Monissa rakennuksissa on kaksoisrasiat. Mikäli näin on, voit kytkeä reitittimen LAN-liittimestä johdon rasian toiseen liittimeen ja tuoda näin lähiverkkosi takaisin päin huoneistojakamolle. Tällöin huoneistojakamoon voi hankkia Ethernet-kytkimen. Siihen kytketään muiden huoneiden rasiat sekä reitittimen LAN-liittimestä tuleva yhteys.

Mikäli jossakin huoneessa on enemmän laitteita kuin datapistorasioita tai reitittimessä LAN-portteja, datapistorasiasta tai reitittimen LAN-portista voi kytkeä johdon Ethernet-kytkimeen ja sitten laitteet sen vapaaksi jääneisiin liittimiin.

Tässä vielä esimerkki kaaviona:

Jakamo
Nousu A ──┐   ╔═══════════╗
Nousu B   │   ║ Ethernet- ║
      1 ──┼───╢  kytkin   ║
      2 ──┼───╢           ║
      3 ──┘   ║           ║
      4 ──────╢           ║
      5 ──────╢           ║
      6 ──────╢           ║
              ╚═══════════╝

Työhuone     ╔════════════╗
             ║  reititin  ║
      3 ─────╢ WAN   LAN2 ╟──── tietokone,
      4 ─────╢ LAN1  LAN3 ╟──── tulostin, NAS jne.
             ╚════════════╝

Olohuone     ╔══════════════╗
             ║ älytelevisio ║
      1 ─────╢ LAN          ║
      2 ──┐  ╚══════════════╝
          │  ╔══════════════╗
          │  ║ pelikonsoli  ║
          └──╢ LAN          ║
             ╚══════════════╝

Keittiö      ╔════════════╗
             ║ nettiradio ║
      5 ─────╢ LAN        ║
      6 ──┐  ╚════════════╝
          │  ╔════════════╗
          │  ║   kamera   ║
          └──╢ LAN        ║
             ╚════════════╝

Niin, minähän en ehdottanut langatonta reitintä sinne kaappiin, vaan niihin huoneisiin joissa datarasia ei riitä.

Putoan kärryiltä siinä kohdassa, kun olet kertonut että huoneistorasian toisen paikan voi kytkeä takaisin huoneistojakamoon. Kun rasian molemmat paikat on varattu, niin miten sieltä jakamosta sitten enää saa mitään hyödyllistä irti? Vetämällä itse pinta-asennuksena LAN-kaapelia pitkin poikin?

Omassa (kerrostalo-) asunnossani jakamosta voi kytkeä yhteyden vain kahteen huoneeseen. Muissa huoneissa ei kyllä ole datarasioitakaan, että ei sen puoleen. Tässä asetelmassa minulle on ollut helpointa lisätä yhdistelmäreititin (langka ja langaton) siihen yhteen huoneeseen, johon yhteys oletuksena on kytketty, ja jättää se toien rasia kylmäksi.

Se kiinteistön ikä on ratkaisevaa. Vanhoissa taloissa ei ole nykymääräysten mukaisia kaksoisdatarasiota huoneissa , mutta uudemmissa on.

Asunto on kyllä vanha ja johdot on uusittu yhtiön putkirempan yhteydessä, mutta kyllä minulla silti on kaksipaikkaiset rasiat, ei siitä ole kyse. Ihmettelen vaan että kun toinen paikka varataan siihen takaisinkytkentään, niin sitten ei ole enää yhtään paikkaa jäljellä siinä huoneessa.

Aloitetaan alusta. Jos laitan siihen kylmänä olevaan rasiaan takaisinkytkennän, niin saanko sillä keinolla sen toisen huoneen molemmat paikat käyttöön?

Siinä huoneessa , missä reititin on , voi kytkeä laitteita reitittimen vapaisiin portteihin.

Tuplarasiasta on kaksi yhteyttä jakamoon ja siellä voi sitten esim. ethernetkytkimellä jakaa yhteydet eri huoneisiin.

Laittamalla sinne Ethernet-kytkimen ja kytkemällä siihen kaikki muut huoneisiin menevät liittimet, paitsi se yksi, joka on jo kytketty toisesta päästä nousuun ja toisesta päästä reitittimen WAN-liittimeen.

Näin saat lähiverkkosi toimimaan huoneiston kaikissa rasioissa. Poislukien tietysti se huone, missä reititin on. Siellä olevat laitteet joutuu kytkemään reitittimen LAN-portteihin.

Tässä tapauksessa saat toisen huoneen datarasian henkiin kytkemällä reittimesi LAN-liittimestä johdon seinärasian vielä vapaaseen liittimeen ja yhdistämällä tämän rasian huoneistojakamossa toiseen huoneeseen menevään rasiaan. Esimerkiksi näin:

Jakamo
Nousu A ──┐
Nousu B   │
      1 ──┼─┐
      2   │ │
      3 ──┘ │
      4 ────┘  

Huone
             ╔════════════╗
             ║  reititin  ║
      3 ─────╢ WAN   LAN2 ╟──── tietokone
      4 ─────╢ LAN1  LAN3 ╟──── älytelevisio
             ╚════════════╝
Keittokomero
             ╔════════════╗
             ║ älykaiutin ║
      1 ─────╢ LAN        ║
      2      ╚════════════╝

Mikäli sinulla ei ole jakamossa Ethernet-kytkintä, keittokomerossa toimii vain toinen rasian liittimistä.

@Irritus - eli jos kytken reitittimen takaisin jakamoon, saan kylmästä rasiasta yhden paikan käyttöön (toinen jää kylmäksi), eikä edes tarvitse ostaa yhtään verkkolaitetta nykyisen reitittimen lisäksi?

Täytyy panna korvan taakse.

Valitettavasti se kylmä rasia on hankalasssa kohdassa kalusteiden takana ahtaassa eteisessä, entisen puhelinpistorasian paikalla. Edellinen asukas kytki siihen datarasiaan lankapuhelimen, ja olohuoneen rasia oli kylmänä.

Kyllä. Tarvitset ainoastaan kaksi Ethernet-kaapelia, yhden reitittimeen ja toisen huoneistojakamoon. Plus tietysti kolmannen kaapelin siinä vaiheessa, kun haluat kytkeä jonkun laitteen eteisen rasiaan.

Toivottavasti tästä sivupolusta oli jotain hyötyä ketjun aloittajalle.

Kiitos nimimerkki irritukselle varsin selkeästä vastauksesta!

Yhtä pientä selvennystä kaipaan: jos hankin huoneistojakamoon esim. 5-porttisen kytkimen, ja edellyttäen, että minulle riittää, että saan yhteensä neljä nettipistoketta toiminaan, niin pitääkö silti kytkentä tehdä kaaviosi mukaisella tavalla? Itse järkeilin asian niin, että kytken nousun kytkimen porttiin nto 1, ja sitten vedän piuhat kytkimen porteista 2-5 huoneistojakamon reikiin, jotka vastaavat niitä neljää nettipistoketta, jotka haluan ottaa käyttöön.

Vai onko niin, että ehdottamasi kytkentätapa mahdollistaa sen, että saan tarvittaessa viisi nettipistoketta käyttöön? Eli mitään muuta käytännön eroa ei olisi? Jotenkin sain sen kuvan kaaviostasi, mutta tuo takaisinpäin kytkentä on minulle entuudestaan vieras asia, joten ihan pientä tietämättömyyttä on vielä ilmassa, vaikka selvensitkin asiaa tosi hienosti!

Tällöin huoneiden pistorasioihin kytketyt laitteet saavat julkiset ip-osoitteet, joita Telian kiinteissä liittymissä on käytettävissäsi enintään 5 kpl. Tässä kytkentätavassa on syytä ottaa huomioon:

• Seinärasioihin kytketyt laitteet ovat suoraan yhteydessä internettiin. Tämä on toki ok niin kauan kuin seinärasioihin ei kytketä muuta kuin reitittimiä ja pelikonsoleita. Mutta NAS- sekä DNLA-laitteita, tulostinta tai valvontakameraa ei tule tällöin kytkeä suoraan seinärasiaan, vaan aina reitittimen kautta.
• Jokaisessa huoneessa on oma erillinen verkkonsa, eivätkä ne pysty viestimään keskenään. Näin esimerkiksi olohuoneesta ei pysty tulostamaan työhuoneen verkkotulostimelle. Työhuoneen tietokoneella ei myöskään voi katsoa olohuoneen tallentavan digiboksin tallennuksia.
• Joudut laskemaan tarkkaan seinärasioihin liittämiesi laitteiden määrän, ettet ylitä viiden ip osoitteen rajaa. Jos kytket kuudennen laitteen, se ei saa internet-yhteyttä.
• Viiden ip-osoitteen raja voi ylittyä myös vaihtaessasi laitteita. Muista vapauttaa dhcp-laina käytöstä poistettavan laitteen käyttöliittymästä. Mikäli dhcp release valintaa ei ole, saatat johtua vanhan laitteen sammuttamisen jälkeen odottamaan pari tuntia, ennen kuin uusi laite pääsee internettiin.

Kaavion kytkentämalli mahdollistaa kaikkien nettipistokkeiden ottamisen käyttöön. Laitteiden määriäkään ei tarvitse laskea, ellet nyt yli kahtasataa laitetta aio kytkeä verkkoosi, johdolliset ja langattomat yhteenlaskettuna.

Minullakin oli hyvin huono kokemus Telian asiakaspalvelusta kun muutin tähän asuntoon, kun väittivät että tarvitsen modeemin vaikka reititin riittää. Siitä keskusteltiin Telia yhteisössä sillon, en lähde enää kertaamaan.

Kysyin silloin myös noista kaksipaikkaisista rasioista, ja vastaus oli vain että niitä paikkoja on “varalla”, ilman yritystäkään kertoa enempää. Jos rasioita olisi monessa huoneessa, niin varmaankin olisin jo silloin kysynyt lisätietoa tällä foorumilla. Onneksi nyt selvisi tämäkin asia.

Telian kannattaisi laittaa tukisivuilleen samantapainen kaavio, jonka Irritus esitti. Se olisi oikeaa asiakaspalvelua.