Älykellon avulla voit seurata unenlaatuasi, hengitysrytmiä  ja palautumista. Näiden ominaisuuksien kertoman datan perusteella sinulla on mahdollisuus reagoida sekä tehdä tarvittavia muutoksia unitottumuksiin. Hyvä yöuni muun muassa alentaa verenpainetta ja vähentää stressihormonin eritystä sekä parantaa vastustuskykyä. 

Ennen uneen suhtauduttiin vain ihan tavallisena jaksona valveillaoloaikojen välissä. Unien näkemisestä ja tulkinnasta oltiin kyllä kiinnostuneita, mutta ei nukkumisesta. Sitten lääketieteessä ja psykologiassa havahduttiin siihen, että unella ja aivotoiminnalla on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnille. Samalla teknologia kehittyi niin, että kotioloissakin voidaan mitata unta erilaisilla mittareilla. Laitteet mittaavat unenaikaista sykettä, usein myös sykevälivaihtelua, hengitystä, liikehdintää ja joskus myös ääntä. Näiden perusteella selviää, miten paljon olet nukkunut ja millaista unesi on ollut.

Turvaa ranteeseen lapsesta senioriin

Turvatuotteista ja erilaisista turvarannekkeista puhuttaessa monen mielikuvana on perinteiseen turvapuhelimeen liitetty rannepainike, jolla hälytetään apua tarvittaessa. Nykyaikaiset turvarannekkeet ovat useimmiten pitkälle kehitettyjä korkean teknologian tuotteita, jotka toimivat itsenäisesti tarkkaillen käyttäjänsä terveydentilaa ja liikkumista. Ne myös toimivat hälyttimenä sekä asunnossa että asunnon ulkopuolella. Monet niistä toimivat samalla myös rannekelloina.

Älykellojen mielikuva on erilainen, ja ne mielletään tyypillisesti nuorten, teknologiasta kiinnostuneiden ja sporttisten ihmisten teknologialeluiksi. Tuotteiksi, joille vanhemmilla ihmisillä ei ole juurikaan käyttöä. Älykellolla pystytään parantamaan käyttäjänsä elämänlaatua merkittävästi. Niillä tyypillisesti seurataan unenlaatua, liikkumista sekä muuta terveyttä ja usein ne toimivat kommunikaatiovälineinä, eräänlaisina älypuhelimen jatkeina. Osa älykelloista toimii ns. rannepuhelimena, jolloin ne eivät tarvitse parikseen varsinaista älypuhelinta. Laitteesta riippuen niihin on mahdollista soittaa ja niillä on mahdollista soittaa joko ennalta määriteltyihin tai vapaavalintaisiin numeroihin.
 

Älykello vai turvaranneke?
 

Varsinkin uudemmista älykelloista löytyvät kaikki samat ominaisuudet kuin paikantavista turvarannekkeistakin ja lisäksi tuotteesta riippuen suuri joukko muutakin toiminnallisuutta.
 

Älykellon imago saatetaan myös mieltää hyväksyttävämmäksi tuotteeksi kuin turvaranneke. Turvalaite ei yksin takaa avunsaantia, vaan taustalla on aina laitteen avulla tuotettu palvelu. Turvarannekkeella tämä on todennäköisesti jonkun palveluntuottajan hälytyskeskus. Älykellon osalta taas tarvittavan avun toimittaa paikalle omainen tai muu läheinen, jolle kellolla soitetaan tai jolle laite on ohjelmoitu automaattiset hälytykset toimittamaan. Toki joissain älykellomalleissa on sisäänrakennettuna ominaisuutena kaatumistunnistin, joka kaatumisen ja sen jälkeisen reagoimattomuuden havaitessaan soittaa automaattisesti yleiseen hätänumeroon ja välittää käyttäjänsä sijaintitiedon.

Älykellojen ominaisuudet ja toiminnot eroavat hyvin paljon mallista ja valmistajasta riippuen. Tyypillisimpiä ominaisuuksia ovat sykkeen mittaus ja liikunnan seuranta. Useimmissa malleissa on nykyään myös sisäänrakennettuna GPS-paikannus, jonka avulla esimerkiksi lapsen tai vanhuksen käytössä olevalle laitteelle voidaan luoda hyväksyttyjä liikkumisalueita, joiden rajojen ylittyessä voidaan toimittaa automaattinen hälytys ennalta määriteltyyn puhelinnumeroon. Uusimmista älykelloista löytyy myös yllä mainittu kaatumisen tunnistus sekä esimerkiksi ekg-seuranta. Lisäksi moniin älykelloihin on ladattavissa erilaisia sovelluksia, joilla voidaan seurata mitä erilaisempia asioita kuorsauksen ilmenemisestä hetkelliseen UV-säteilyn määrään tai aikaan perustuviin hälytyksiin, joita voi käyttää vaikkapa muistuttamaan lääkkeenotosta.

Älykellon, kuten minkä tahansa muunkin tuotteen kohdalla, on järkevää kartoittaa käyttäjän tarpeet ennen hankintapäätöksen tekemistä. Millainen henkilön toimintakyky ja muistitilanne on? Onko tarpeen käyttää turvaratkaisua kotona vai kodin ulkopuolella vai sekä että? Minne mahdollisen hälytyksen halutaan ohjautuvan? Onko tarve perinteiselle ”turvanappi”-hälyttimelle? Kuinka laajalla alueella henkilö tyypillisesti liikkuu? Onko henkilö jo jonkin palveluratkaisun piirissä ja jos on, niin millaista turvaratkaisua tämä toimija mahdollisesti tarjoaa? Mitä laitteita henkilö on tottunut käyttämään, eli onko mahdollista hyödyntää olemassa olevia laitteita uudella tavalla turvaratkaisuna tai sen osana? Millainen puhelin henkilöllä on käytössä?

Älykello, mutta millainen? 
 

Jos käytössä on Applen puhelin, kannattaa hankkia myös Applen kello. Jos taas käytössä on Android-puhelin, kannattaa hankkia Androidin kanssa yhteensopiva tuote. 

Älykello otetaan käyttöön tilanteessa, jossa sen turvaominaisuuksia ei vielä tarvita, on sen käyttö tullut tutuksi ja sitä osataan käyttää sitten, kun turvaa tarvitaan. Lisäksi älykellon käyttäjä tottuu siihen, että hänellä on kello ranteessaan, ja jos elämän loppupuolella on siirryttävä varsinaisen turvarannekkeen käyttöön, siirtymä on luonteva eikä ranneke niin helposti unohdu lipastonlaatikkoon.

Täytyy kuitenkin muistaa, että älykellojen mittauksia ei voi käyttää sairauksien diagnosointiin eivätkä ne milloinkaan korvaa terveydenhuollossa tehtyjä mittauksia, mutta toki ne antavat paljon hyödyllistä tietoa omasta terveydestä. Jos siis jokin arvo on jatkuvasti pielessä, kannattaa ottaa yhteys terveydenhuoltoon.

Älykellon käyttäjänä voit olla trendien aallonharjalla, tai ihan vain perustella valintasi yksinkertaisemmin. Yleisesti koetaan, että kellon tulisi olla kevyt, se ei saa olla tiellä arkisissa toiminnoissa tai häiritsevän iso. Tärkeää on myös kuunnella omia tuntemuksia, tahtoa ja palautumisen tunnetta eikä koukuttua liikaa kellon tuijottamiseen. Hankinta on hyvä, jos sille on käyttöä ja se vastaa johonkin todelliseen tarpeeseen. Lisäksi jos toistuvasti kelloa katsoessasi toteat ”voi että kuinka kiva tämä on”, on selvää, että hankinta on perusteltu ja tarpeellinen. 

No mites sitten aktiivisuusranneke?
 

Yleisimmin aktiivisuusrannekkeen avulla tarkkaillaan askelien lukumäärää, sykettä ja unta. Aktiivisuusranneke on kohtuullisen hintainen investointi aktivoimaan liikkumista ja seuraamaan untamme. Saatat miettiä, miksi nukkumista kannattaa seurata. Ensinnäkin unen seuraaminen on mielenkiintoista. On mukava seurata kuinka paljon nukumme ja minkä laatuista uni on ollut. Millainen aktiivisuusranneke kannattaisi valita ja miksi? Sillä sehän on ikään kuin eräänlainen unikello.

Aktiivisuusrannekkeet eivät ole lääketieteellisiä laitteita, mutta ne voivat olla terveyden tukena. Kannattaa siis hyödyntää niiden tarjoama tieto ja verrata sitä yksinkertaisesti siihen tunteeseen, kuinka virkeäksi tunnet itsesi kun heräät. Paras unen seuranta kello voi toimia siis ainoastaan terveyden lisänä.

Aktiivisuusrannekkeet ovat pienikokoisempia, joten niitä on miellyttävämpi käyttää kuin suurikokoisia urheilukelloja. Mikäli haluat laitteelta paljon muitakin erilaisia toimintoja, edistyneempi älykello tai urheilukello voi olla suositeltavampaa. 
 

Teini-ikäisten perheissä syntyy usein kiistaa sekä nukkumaanmenoajoista että älylaitteiden käytöstä. Kuitenkaan vanhemmat eivät voi olla nuoren unen vahtikoiria – siinä syntyy vain turhia konflikteja. Mutta jos nuoret itse hoksaisivat, miten omaan palautumiseen ja virkeyteen voi vaikuttaa, se voisi auttaa heitä huolehtimaan itse unestaan. Älylaitetta voi käyttää fiksusti niin, että se auttaa rentoutumaan ja opettaa nukkumaan.

Lue myös: