Tämän latauslaitteen asentaminen vaatii sähköalan ammattilaista ja tästä ei ole mitään mainintaa myynti-ilmoituksessa. Telian tulisikin järjestää latauslaitteille maankattavan asentajaverkoston.
Saattaa latauslaitteen ostajan hymy hyytyä, kun ei saa asentajaa mistään. Ei moniakaan asentajia kiinnosta lähteä asentamaan jotain netistä ostettua laturia, vaan mieluummin myyvät omaa merkkiään. Tällöin on myös mahdolliset takuuasiat helppo hoitaa.
Tämän latauslaitteen asentaminen vaatii sähköalan ammattilaista ja tästä ei ole mitään mainintaa myynti-ilmoituksessa. Telian tulisikin järjestää latauslaitteille maankattavan asentajaverkoston.
Verkkokaupassamme on tuotekuvauksessa ladattavat oppaat, jonka asennusoppaassa mainitaan että töiden suorittamiseen vaaditaan paikallisten määräysten mukainen sähköasentajan pätevyys. Laitteen asentamiseen asiakkaan tulee itse hankkia sähköasentaja. Lisään tämän tiedon myös artikkeliin helpommin saataville ja näkyville. Kiitos sinulle, tämä oli hyvä huomio!
Saattaa latauslaitteen ostajan hymy hyytyä, kun ei saa asentajaa mistään. Ei moniakaan asentajia kiinnosta lähteä asentamaan jotain netistä ostettua laturia, vaan mieluummin myyvät omaa merkkiään. Tällöin on myös mahdolliset takuuasiat helppo hoitaa.
Eikai tuossa sähkärin näkökulmasta ole kummempaa kuin piuhat kiinni ja se on siinä.
Jos tuossa ongelmaa edes tulee niin korkeintaan siinä, että löytääkö asentajaa noin pientä työtä varten, kaikki eivät lähde kuin isompiin projekteihin.
Minulla on pari kaveria jotka asennuttivat pelkän aseman sähköihin, ei ongelmia löytää asentajaa. Itselle tuli “puolikiinteä” asema eli voimavirtapistorasiaan kytkettävä asema. Vedin itse uuden piuhan lähelle sähkötaulua ja toisen pään tulevan aseman viereen. Sähkäri kytki johdon kiinni, pikkuhomma mutta hän tuli sen tekemään.
Voihan tuota vaikka kysellä sähköasentajilta, jotka eivät itse myy järjestelmiä niin tuskin tuossa ongelmaa tulee. Sellaisiakin löytyy pilvin pimein.
Ei moniakaan asentajia kiinnosta lähteä asentamaan jotain netistä ostettua laturia, vaan mieluummin myyvät omaa merkkiään.
Tämä on sinänsä ymmärrettävää, sillä ennen asennusta täytyy selvittää, onko latauslaitteessa itsessään riittävä vikavirtasuojaus.
Osassa sähköautojen latureita on. Toisissa ei ole, jolloin ennen latauslaitetta tulee kytkeä erillinen vikavirtasuoja. Kun kyse on sähköautosta, vikavirtasuojan täytyy havaita myös tasajännitevuodot.
Tämä on sinänsä ymmärrettävää, sillä ennen asennusta täytyy selvittää, onko latauslaitteessa itsessään riittävä vikavirtasuojaus.
Osassa sähköautojen latureita on. Toisissa ei ole, jolloin ennen latauslaitetta tulee kytkeä erillinen vikavirtasuoja. Kun kyse on sähköautosta, vikavirtasuojan täytyy havaita myös tasajännitevuodot.
Hyvä pointti. Tähän meille lisättiin vikavirtasuoja, kun sitä ei asemassa ollut itsessään.
Saattaa latauslaitteen ostajan hymy hyytyä, kun ei saa asentajaa mistään. Ei moniakaan asentajia kiinnosta lähteä asentamaan jotain netistä ostettua laturia, vaan mieluummin myyvät omaa merkkiään. Tällöin on myös mahdolliset takuuasiat helppo hoitaa.
Eikai tuossa sähkärin näkökulmasta ole kummempaa kuin piuhat kiinni ja se on siinä.
Jos tuossa ongelmaa edes tulee niin korkeintaan siinä, että löytääkö asentajaa noin pientä työtä varten, kaikki eivät lähde kuin isompiin projekteihin.
Minulla on pari kaveria jotka asennuttivat pelkän aseman sähköihin, ei ongelmia löytää asentajaa. Itselle tuli “puolikiinteä” asema eli voimavirtapistorasiaan kytkettävä asema. Vedin itse uuden piuhan lähelle sähkötaulua ja toisen pään tulevan aseman viereen. Sähkäri kytki johdon kiinni, pikkuhomma mutta hän tuli sen tekemään.
Voihan tuota vaikka kysellä sähköasentajilta, jotka eivät itse myy järjestelmiä niin tuskin tuossa ongelmaa tulee. Sellaisiakin löytyy pilvin pimein.
Juurikin näin, loota seinään kiinni, piuhat kiinni ja menoksi.
Jos nyt oikeasti joku asentaja tekee asennustyön noin, niin kyse ei ole kyllä ammattilaisesta silloin.
Kyllä asennuksessa pitä ävähän ottaa huomioon, että riittääkö esim pääsulakkeet. Jos ladataan 11 kW teholla, niin virtaa menee 16 A per vaihe ja jos pääsulakkeet ovat 25 A, niin kyllä siinä saa jo olla tarkkana että pääsulakkeet ei pala.
Ja se, että pari kaveria on sattunut saamaan asentajan ei meinaa yhtään mitään. Monet yrittäjät vaan haluavat myydä itse laitteen ja ottaa katteet siitä työn lisäksi, ihan vain elääkseen työllä. Pikkasen pidempi ajomatka ja parin kolmen tunnin asennus netistä ostetulle laitteelle ei välttämättä riitä että keikka olisi kannattava.
Olisi kyllä odottanut Telialta jonkun sortin teknologiatalona vähän pidemmälle jalostettua latauspalvelua. Eikö teillä olisi koodinvääntäjät pykänneet helposti pilvipalvelun yli toimivan skaalautuvan palvelun, jossa voisi helposti asettaa vaikkapa pörssisähkön hinnan perusteella toimivan latausajan. Taloyhtiöissä latauksen hinnoittelu, tehojako ja ohjaukset olisi kiva hoitaa helposti pilven yli. Monissa latureissa kun on tuo OCPP-protokolla, joten sinänsä ei luulisi palvelun rakentaminen olevan teknologiatalolle vaikeaa. Tämän tyyppisiä palveluja kun ei vaan tunnu mitenkään runsaasti olevan. Mutta Telia päätti lähteä kilpailemaan rautakauppojen kanssa, kai teiltä saa tilata kohta vuorivillaa ja kakkosnelostakin.
Ja mihinkäs voi toimittaa vanhan laturin? Saako vanhan laturin palauttaa Telia kauppaan? Myyjänä Telialla on velvollisuus järjestää kierrätys.
Kyllä asennuksessa pitä ävähän ottaa huomioon, että riittääkö esim pääsulakkeet.
ABB Terra AC tukee kuormanhallintaa.
Tämän laitteen kohdalla tärkeämpää on varmistaa, että omassa sähkömittarissa on HAN-portti ja että se aktivoidaan ennen latausaseman asentamista. HAN-portin toimivuudesta kysytään omalta sähkönsiirtoyhtiöltä.
Juurikin näin, loota seinään kiinni, piuhat kiinni ja menoksi.
Jos nyt oikeasti joku asentaja tekee asennustyön noin, niin kyse ei ole kyllä ammattilaisesta silloin.
Kyllä asennuksessa pitä ävähän ottaa huomioon, että riittääkö esim pääsulakkeet. Jos ladataan 11 kW teholla, niin virtaa menee 16 A per vaihe ja jos pääsulakkeet ovat 25 A, niin kyllä siinä saa jo olla tarkkana että pääsulakkeet ei pala.
Tottakai pitää ottaa huomioon, ei silti tuollainen ole sähkärin näkökulmasta sen kummempi projekti.
Kyllä asennuksessa pitä ävähän ottaa huomioon, että riittääkö esim pääsulakkeet.
ABB Terra AC tukee kuormanhallintaa.
Tämän laitteen kohdalla tärkeämpää on varmistaa, että omassa sähkömittarissa on HAN-portti ja että se aktivoidaan ennen latausaseman asentamista. HAN-portin toimivuudesta kysytään omalta sähkönsiirtoyhtiöltä.
Meillä tehtiin taloyhtiössä jokin aikaa sitten latauskartoitus ja se oli surkea. Itse olen sähköalan koulutuksen saanut henkilö joten ainakin jonkinlainen ymmärrys näistä asioista pitäisi olla. Kun kyselin kuormanhallinnasta, vastaus oli että isompaa sulaketta vaan. Eivät ymmärtäneet mitä kuormanhallinta tarkoittaa, vaikka kovasti järjestelmiä myyvät. Eli tuotetuntemuksen taso voi olla ihan mitä vaan.
Kun kyselin kuormanhallinnasta, vastaus oli että isompaa sulaketta vaan.
Epäilyttää, olikohan kartoituksen tekijän takataskussa Carunan osakkeita, kun noin innokkaasti isompia sulakkeita kaupustelee? Heillähän perusmaksu nousee jyrkästi pääsulakkeen koon mukaan.
Eikö teillä olisi koodinvääntäjät pykänneet helposti pilvipalvelun yli toimivan skaalautuvan palvelun, jossa voisi helposti asettaa vaikkapa pörssisähkön hinnan perusteella toimivan latausajan.
Erinomainen esimerkki, jossa latausaseman internet-yhteyttä oikeasti hyödynnettäisiinkin johonkin.
Isoisälläni oli jo 1970-luvulla eteisessä katkaisija, josta sai autotalliin lohkolämmittimen pistorasiaan sähköt päälle ja pois. Mikäli latausasema ei yhteyksistään huolimatta osaa kuin yksinkertaisen päälle/pois-ohjauksen, miksi edes kytkeä sitä pilveen alun perinkään? Vielä kun auto kuitenkin seisoo pihalla eikä missään 100 km päässä.
Kun kyselin kuormanhallinnasta, vastaus oli että isompaa sulaketta vaan.
Epäilyttää, olikohan kartoituksen tekijän takataskussa Carunan osakkeita, kun noin innokkaasti isompia sulakkeita kaupustelee? Heillähän perusmaksu nousee jyrkästi pääsulakkeen koon mukaan.
Ei ole Carunan aluetta, mutta 25 A sulakkeesta kun hypätään 35 A:n sulakkeeseen, vaihtuu samalla sulakepohjan fyysinen koko. Eli olisi pitänyt tehdä melkoinen muutos taloyhtiön pääkeskukseen, jokaiselle huoneistolle...
Olisi kyllä odottanut Telialta jonkun sortin teknologiatalona vähän pidemmälle jalostettua latauspalvelua. Eikö teillä olisi koodinvääntäjät pykänneet helposti pilvipalvelun yli toimivan skaalautuvan palvelun, jossa voisi helposti asettaa vaikkapa pörssisähkön hinnan perusteella toimivan latausajan. Taloyhtiöissä latauksen hinnoittelu, tehojako ja ohjaukset olisi kiva hoitaa helposti pilven yli. Monissa latureissa kun on tuo OCPP-protokolla, joten sinänsä ei luulisi palvelun rakentaminen olevan teknologiatalolle vaikeaa. Tämän tyyppisiä palveluja kun ei vaan tunnu mitenkään runsaasti olevan. Mutta Telia päätti lähteä kilpailemaan rautakauppojen kanssa, kai teiltä saa tilata kohta vuorivillaa ja kakkosnelostakin.
Mielenkiintoinen idea ehdottomasti, ja kuulostaa juurikin sellaiselta mihin voisi kuvitella jossain kohtaa latausasemien menevän. Eihän sitä tosiaan tiedä mitä tulevaisuus tälläkin saralla ja palveluissamme tuo tullessaan! Vuorivillaa ja kakkosnelosta kyllä epäilen! 
Ja mihinkäs voi toimittaa vanhan laturin? Saako vanhan laturin palauttaa Telia kauppaan? Myyjänä Telialla on velvollisuus järjestää kierrätys.
Vanhan laturin voit toki palauttaa Telia Kauppaankin ja hoidamme sen kierrätyksen. Toki ensisijainen toive isommissa sähkölaitteissa on toimittaa ne lähimpään kierrätyskeskukseen (kuten esim. Sortti). Ihan vain Kauppojen pienehköjen tilojen vuoksi.
25 A sulakkeesta kun hypätään 35 A:n sulakkeeseen, vaihtuu samalla sulakepohjan fyysinen koko.
Meillä on onneksi ajateltu vastaisuuden varalle. Pääsulakkeiden pesät ovat isompaa 35–63 A mallia ja niihin on laitettu supistimella 25 A sulakkeet.
