Nostetaanpa aihetta pinnalle, ukkosia on ollut jo hyvän aikaa.

Maakaapelointi  on vähentänyt ukkosriskiä huomattavasti, joten tällaisella alueella ei hirveetä stressiä kannatta ottaa vaikka johdot olisi seinässä kiinni ukkosen aikana. 

Totta, ja onneksi kaapelia lyödään maan sisään koko ajan vain enempi ja se on tässä mielessä hyvä asia. Kaikkialla ei näin kuitenkaan ole, ja/tai et ole varma asiasta niin kannattaa johdot napsia aina irti 🙂>

Kovalla ukonilmalla kannattaa varautua virtapiikkeihin, jotka saattavat vahingoittaa herkimpiä laitteita vaikka ei salama suoraan iskisikään.

Salama voi tosiaan aiheuttaa virtapiikin sähköverkkoon vähän kauempaakin. Tästä en ole ihan varma, että voiko tällainen piikki siirtyä ilmakaapeleiden välityksellä alueelle, jossa kaapelit on maan alla?

Niin tai näin, varmin tapa on tosiaan ottaa töpselit aina irti 🙂>

Pääosa salaman tekemistä ylijännitteistä esiintyy eri verkkojen välisinä, eli esimerkiksi sähkö- ja televerkon välillä, joten olennaista on irroittaa sellaiset laitteet joista on yhteys molempiin. Valokuitu on siinä mielessä helppo että se on galvaanisesti eristetty verkon portista ja mahdollinen salamavirta kulkee kuidun tukilangan kautta hallitusti rakennuksen maahan, eikä verkkolaitteeseen. Näinollen kuitulaitteita ei ole tarvis irroitella ukkosella.

Maakaapelit ei pelasta mitään. Ratkaisevaa on, mihin suuntaan ja minne rakennuksesta ulos lähtevät sähkö- ja televerkot on vedetty. Salama muodostaa maanpintaan ns. askeljännitteen, joka nousee logaritmisesti sitä voimakkaammaksi mitä lähemmäs salaman iskukohtaa mennään. Eli yksinkertaistettuna, jos seisoisit ulkona paljain jaloin jalat harallaan ja salama iskisi vaikka muutaman kymmenen metrin päähän, saatat saada vaarallisen sähköiskun.

Askeljännitteestä johtuen eri rakennusten välille muodostuu potentiaalieroja sen mukaan, miten ne sijaitsevat suhteessa salaman iskupaikkaan. Jos esimerkiksi sähköverkon muuntaja sijaitsee rakennuksesta katsottuna etelässä ja operaattorin jakamo mistä vaikkapa kaapeli-tv tulee sijaitsee pohjoisessa, ollaan vaaran paikassa. Nyt jos salama iskisi vaikkapa operaattorin jakamon lähistöllä olevaan puuhun taikka samassa yhteydessä olevaan mobiilitukiaseman mastoon, muodostuu kaapeli- ja sähköverkkojen maapotentiaalien välille salamajännite, joka rikkoo herkästi kaiken mistä on yhteys molempiin, eli esimerkiksi kaapelimodeemin tai digiboksin.

Salaman ei siis tarvitse iskeä edes asiakkaan oman rakennuksen lähelle, vaan riittää että se iskee sopivaan suuntaan jomman kumman verkon keskuspisteistä. Siten laitteet voivat tuhoutua vaikka salama olisi iskenyt monen kilometrin päässä.

Suojauksia voi rakentaa mutta näissä on olennaista ymmärtää että pelkkä sähkö- tai televerkon ylijännitesuoja yksinään ei tarjoa oikeastaan mitään suojaa. Kaikki suojaus pitää perustua verkkojen välille muodostuvien potentiaalierojen hallittuun purkamiseen. Itsellä oli aikoinaan ADSL/VDSL-linjassa itse rakennettu ukkossuoja, jossa oli kaasupurkausputket (GDT) sekä varistorit rinnankytkettynä kolmioon eli kummankin linjajohdon välille sekä kummastakin maahan ja sitten "heikkona kohtana" oli kaksi isoa lasiputkisulaketta kummassakin linjajohdossa eli yhteensä 4. Jos salama iski jonnekin keskuksen lähelle, se poltti aina nuo linjasulakkeet sen sijaan että olisi polttanut modeemin. Ilman sulakkeita oleva suoja taas toimii niin että se tuhoutuu itse tuossa salamaniskutilanteessa ja niinpä sellaiset suojat ovatkin kertakäyttöisiä.

Yhteys toki katkesi aina kun nuo sulakkeet paloivat mutta siihen aikaan leasetime oli vielä järkevä ja riitti kunhan kävi saman päivän aikana vaihtamassa ne niin esimerkiksi IP osoitteet säilyivät. Nykyään on valokuidun kanssa todella helpottavaa kun ukkosella ei tarvitse tehdä mitään. Sähköpääkeskuksella on sähköverkon osalle karkeasuojaus, verkkokaapin UPS:in syöttörasialla rasiasuoja (hienosuojaus) ja lisäksi vielä UPSissa on integroitu ylijännitesuojaus ja sitten taas telverkon suuntaan kytkimeltä kuidun pääterasialle on kytkentäkuitu, joka ei johda sähköä. Lisäksi verkkokaappi on maadoitettu 16 neliön kuparilla rakennuksen maahan.

Nostetaanpa aihetta pinnalle. Säätiedotusten mukaan rajuja ukkosia luvassa 😕>

Kovasti ne on rajua ukkosta koko maahan povanneet, mutta näyttää Lappiin menevän. Lighting map:stä kun seuraa, niin ei se nyt kovalta näytä sielläkään

Keskisessä Suomessa, Oulun alueella ja siitä pohjoiseen taitaa kuitenkin ryskätä aika lailla?

Juup Oulussa nyt rytisee ja salamoi, keskustassa tullut reippaasti vettä 😬>⚡>🌧️>️

No nyt näyttää rytisevän, onneksi täällä paistaa arska 

Meillä kävi perjantaina kylässä raju ukonilma ja ei selviydytty ihan ilman laitevikoja:

Meidän induktioliesitaso meni rikki, onneksi kumminkin vain puolet levyistä meni. Pystyy vielä kahdella levyllä kokkaamaan.

Myös käytävän kolme led hehkua pamahti rikki salaman iskusta ja näyttäisi siltä että yksi sähkövarmisteinen palovaroitin on myös sökö. Harmi kun täällä ei ole laitettu kaikkia sähkökaapeleita maihin, niin laiteviat ovat mahdollisia ukonilmalla.

@kiisseli67  Voi apua. Ei ole tullut edes mieleen että indutioliesikin voi ottaa ukkosesta osumaa. Teillä on kyllä paukkunut hurjasti. 😨>

Induktioliesi on elektroninen laite. Se nostaa sähköverkosta tulevan 50 hertsin taajuuden useisiin kymmeniin kilohertseihin ennen keittoastialle syöttämistä. Tässä yksi video, jossa liesi on purettu ja osat ovat näkyvillä.

Huomoi sähköturvallisuus sähkölaitteita käyttäessäsi. Ennen sähkölaitteen avaamista, varmistaudu, että olet onnistuneesti tehnyt siitä jännitteettömän. Jos epäilet, että osaamisessasi on puutteita, älä avaa sähkölaitteita.

Ukkosen ajaksi induktiolieden sulakkeet kannattaa avata. Myös keraamisen liesitason sulakkeet kannattaa avata, mikäli laitteessa on hipaisukoskettimet.

Parhaiten jännitepiikkejä kestävät liedet, joissa ei ole elektroniikkaa. Toisin sanoen, kellottomat perinteisillä käännettävillä nupeilla varustetut valurautaiset ja keraamiset liedet.

Viikolla olin mökillä ja siellä oli yön aikana useampi ukkosrintama. Alueella kaikki kaapelit ovat maakaapeleita, mutta keskijänniteverkko on avojohtoverkko. Kyllähän sähköt alkoivat räpsimään ja otin kyllä kaikki mahdolliset laitteet irti ja mitään ei mennyt rikki. Mutta kyllähän välkkyi ja paukkui lähes koko yön. Pari kertaa iski läheiseen mäen nyppylään ja ukkostutka näytti kyllä aika punaiselta...

@irritusTuota miten avata sulakkeet, meillä on sulakkeet kytkimellä sähkökaapissa. Olisi varmaan pitänyt laittaa lieden sulakkeet pois päältä, jos olisi arvannut. Onneksi ei sentään saunan kiuas mennyt ja jääkaappi sekä pakastin. Kahdesta jälkimmäisestä meni sulake alas ulkona olevasta jakokaapista. Meni parisen tuntia ennenkuin uskalsin sinne juosta laittamaan sulakkeen ylös. Pakastin ehti lämmetä siinä ajassa 4 astetta (-14°C oli lukema vähän aikaa) ?

Ohhoh. Ukkosessa on voimaa. Tiedä sitten onko mitään hyötyä noista automaattivarokkeita avata ukkosen ajaksi. Meinaan, että hyppääkö salama siellä sisällä kuitenkin kontaktorista toiseen. On noita nähty, että valokatkaisija on "hitsautunut" ukkosen voimasta pysyvästi päälle. Jos on posliinisulakkeet, niin oletettavasti niiden irroitus voi ehkä auttaa.

Maalla on tottunut linjan päässä irroittelemaan kaikki sähkölaitteet verkosta. Joku vuosi takaperin meni tietokoneen verkkokortti, ulkona ollut wifitukiasema ja modeemin LAN-portit rikki ukkosen myötä. En ehtinyt irroittamaan, kun iski kerran "kirkkaalta taivaalta" ja se oli sitten siinä.

Automaattisulakkeita on erilaisia. Yleisimmin näissä on vipu, joka käännetään alas-asentoon virtapiirin avaamiseksi eli sähköt pois päältä.

Mikäli automaattisulakkeessa on kaksi painiketta, usein vielä eri kokoiset, virtapiiri avataan painamalla pienemmästä painikkeesta, jolloin isompi painike työntyy ulos.

Virran uudelleenkytkemiseksi, eli virtapiirin sulkemiseksi, vipumallisesta sulakkeesta vipu käännetään ylös-asentoon. Painikemallisessa painetaan kytkentäpainiketta, joka voi olla isokokoisempi kuin vapautuspainike.

No niin, mutta siellä sisällä, millaiset etäisyydet ovat. Kyllä se salama hyppää samalla lailla ku junan katoilla liikkuviin henkilöihin...

Juu kyllä salamat ovat arvaamattomia, ei kumminkaan voinut ottaa kaikkia sähköjä pois yli kuudeksi seitsemäksi tunniksi, mitä tuo raju ukkoskuuro kesti 😬>

Automaattisulake on hieman virheellinen nimi, oikea on johdonsuojakatkaisija. Katkaisijan pitää pystyä avautumaan myös valokaaren aikana muistaakseni, kytkimen taas ei tarvitse kestää valokaarta. Valokytkimet eivät ole katkaisijoita vaan kytkimiä ja saavat palaa jumiin.

Väittäisin, että avatussa johdonsuojakatkaisijassa (eli kun on käännettu "off"-asentoon) ilmarako on sen verran iso, ettei ukkonen siitä kovin kesken hyppää yli. Kyllä siellä alkaa kaapelitkin jo ennen johdonsuojakatkaisijaa  vaurioitumaan jo pahasti.

Uusi induktioliesitaso on tilattu nyt ja toivotaan, että huomenna saisi sen jo noutaa. Saataisiin kenties sen asennus sitten viikonlopuksi 🤔>

Melko köykäistä on ollut kokata vasemmanpuoleisilla levyillä, isoin ja pienin levy kun menivät rikki.

Jos vielä tulee ukonilmoja niin laitan sulakkeet alas lieden, uunin, kiukaan kohdalta ainakin, jos se suinkin auttaisi suojaamaan laitteita ?

Tottahan sulakkeen avaaminen jotain auttaa, mutta kannattaa ottaa huomioon, että se ukkonen kulkee kilometrejä siinä ionikanavassaan, eli se sentin parin ilmarako ei kauhean kauas riitä.

Kerran olin näkemässä erään talon huoltotilossa kun, olisikos ollut 50Kv:n, muuntajaa irroitettiin verkosta, niin aikasmoiset valokaaret sekin antaa.

On tuo salaman paukkuminen nähty. Avolinjan päässä kun tuo ukkonen iskee kunnolla linjaan, niin pistorasia syöksee salamia (ei sitä syötävää). Kun kunnon supersolu menee ylitse, niin kaikki johdot joita voi ottaa, niin irti. Suomessa hellaa ei kytketä pistokkeella, mutta tietääkseni esimerkiksi Ruotsissa on se aivan normaalia. 

On se uunin/hellan liittäminen pistotulpalla mahdollista. Itseasiassa se pitäisi olla tarvittaessa erotettavissa.