Skip to main content

Olen perusluonteeltani laiska.

Ostimme tämän asunnon uutena. Rakennuttaja oli kylvänyt pihaan jotain mukanurmikonsiemeniä. Olin jo hyvissä ajoin ostanut kunnolla pärisevän bensakäyttöisen ruohonleikkurin. En päässyt käyttämään sitä koko kesänä, enkä seuraavanakaan. Rakennusliikkeen mukanurmikonsiemenet eivät itäneet. Myin ruohonleikkurin pois.

Sitten tuli muutamana talvena lunta tupaan oikein kunnolla. Joka aamu sai kiroilla yöllä satanutta lumen määrää. Kyllästyin lumitöihin ja ostin lumilingon. Kahteen talveen ei Helsingissä satanut lunta juuri nimeksikään. Myin lingon pois.

Nyt hankin akkulumilapion, kun en löytänyt laitetta, jota olisin voinut ohjata kännykällä sohvalta käsin lunta luomaan, lumenluontirobottia. Akkulapion WiFi yhteys ei toimi, sillä sitä ei ole…

 

 

Helsingissä sataa vettä, eikä lumesta ole tietoakaan. Akkulumilapio nököttää terassilla toimettomana.

Onneksi en löytänyt lumirobottia, ja tuhlannut siihen vähät varan. Eikä lunta sataisi Helsinkiin enää ikinä.

Olisi pitänyt ostaa sadeasu, joku sellainen kalastajaversio. Silloin lumitöitä riittäisi varmaan lumilingollekin.

Käänteisteoriaa...

Ainakin täällä keskellä Suomea kuulemma säästöä tulee jo vähentyneinä korvauksina liukastumisista ja ihmiset ovat onnellisempia. Kaukolämpöhän tulee voimalaitosten ja tehtaiden jäähdytysvedestä niin mitä kylmempänä se palaa takaisin sitä paremmin se jäähdyttää uudestaan ja hyötysuhde kasvaa. Eipä tuossa muuta rajaa kai ole pakkasen suhteen kuin että ylimääräistä lämpöä palaa verkkoon sen verran että pystyy sulattamaan ja haihduttamaan lumet. En ole kyllä tainnut itse ikinä käydä alle -30c ja metri pari lunta säässä keskustassa, ettei ole kokemusta miten hyvin toimii silloin.

Näinhän tuo on tietenkin on, että lämpöä otetaan talteen sähköntuotannon ja teollisuuden prosesseista. Omat aivot alkoivat heti ajattelemaan asiaa lämmöntuotantoon keskitettyyn sähkökattilan kautta, missä vesi varta vasten lämmitetään kaukolämpöä varten. Kaukolämpö on täällä meidän paikallisessa NEVE:n ylläpitämässä laitoksessa sähköntuotannon arvokas sivutuote. 

Mielummin sen lämmön laittaa töihin kuin haihduttaa sen viereiseen jokeen.

 


Meille tuli yks’vuosi autopaikkaan sellaiset jäiset polanteet, kun ei tehty lumitöitä kunnolla. Oli oikeaa teräsjäätä. josta yritin petkeleellä päästä eroon, ei onnistunut.

Vedin vesiletkun ikkunasta ja sulatin pihan kuumalla vedellä, hirveän höyrypilven saattelemana. Sulihan se, mutta kaikki vesi päätyi vieressä olevalle parkkipaikalle. Huoltomies hieroi sitä aika pitkään…

Sittemmin on ollut vähälumisempia talvia, joten pihan sulanapitoon on riittänyt kolaus ja sulanapitoaine.

Helsingissä on ainakin Aleksanterikadun jalkakäytävät lämmitettyjä kaukolämmöllä.

Voi olla että on muitakin.


https://www.ksml.fi/paikalliset/2665738

No ei sekään toisaalta huono ole, että vielä yli jäävä valuu jokeen lintueläimille 🦆


Tänään tuli keskustan sulilla kaduilla käveltyä ja mietittyä asiaa niin varmasti täälläkin joudutaan käyttämään sähköä tai fossiilisia lisätuotannoksi paukkupakkasilla varsinkin pyhien aikaan jos teollisuus hiljenee. Talouksien kaukolämmön ja sähkön käyttö nousee tietysti myös samalla mitä kylmempää on niin lisätuotantoa tarvitaan joka tapauksessa. Verkkoon on pumpattava niin paljon lämpöä, että siitä riittää kaukaisimmillekin asiakkaille tarpeeksi kuumana, että patterit lämpiää ja hanasta tulee kuumaa vettä. Tästä johtuen myös takaisin palaavan lämmön määrä nousee samalla ja sulattaa tehokkaammin keskustan katuja. Eikä se ole kuitenkaan kuin parilla kävelykadulla ja jalkakäytävillä käytössä ihan ydinkeskustassa niin että ihmiset pääsevät paikallisliikenneterminaalilta keskustan kauppakeskuksiin liukastelematta. Varmasti pahimpien lumimyrskyjen aikaan voidaan myös aurata isoimmat, että jää vähemmän sulatettavaa.


Vastaa