Tuotesuunnittelun kaksi perusperiaatetta on; ensin keksitään tarve ja sitten siihen sopiva tuote. Usealla on varmasti kaapissa tai komerossa laite jota tarvitsi, mutta ei ole juurikaan käyttänyt. On astuttu markkinamiesten ansaan…
Ukkosenjohdatin autoon 1970-luvulla
Leipäkoneet 1980-luvun puolivälissä
Aromipesä jne.
Robotti-imuri, hitti vai huti.
Kun robotti-imurit tuli markkinoille, niitä mainostettiin; ”anna itsellesi vapaa-aikaa, hanki imuri joka tekee työn puolestasi”. No, onhan meille myyty puheaikaakin.
Oma robotti-imuri historiani alkoi tarpeesta, selkä ei enää kestänyt imurointia. Siisteysintoilijalle tuli tenkkapoo.
Hankimme ensin varsi-imurin, jota oli selkäystävällisempi käsitellä. Sitten palkkasimme siivousfirman. Vaihdoimme varsi-imurin lasevalaistuun malliin, se oli virhe. Kelmeän vihreä laservalo paljasti karmean totuuden lattialla olevasta pölyn määrästä. Tähän vaiheeseen keksin ostaa edullisen robotti-imurin, hankin itelleni vapaa-aikaa, josta ei kyllä ollut muutoinkaan pulaa.
Robotti-imuri hoiti hommansa yllättävän hyvin, vaikkakin sen toiminta ei aina ollut arvattavissa. Laserohjattu imuri saattoi nylkyttää useita minuutteja TV tuolin jalkaa, tai jäädä totaaliseen jumiin jonkun tuolin alle. Se hoiti kuitenkin pääosin hommansa huolella.
Hyvien kokemusten saattamana päätimme satsata robotti-imuriin. Vanha imuri siirtyi yläkertaa siivoamaan ja alakertaan hankittiin laser/kamera ohjattu imuri tyhjennyssäiliöllä.
Robotti-imureista tuli meille hitti.