Kyllähän eri direktiivit vaativat, että olennaiset käyttö- ja turvallisuusohjeet tulee olla saatavilla Unionin virallisilla kielillä, joihin suomen kieli lukeutuu. Esim. Pienjäännitedirektiivin 2 luku artikla 6 kohta 7 ilmaisee asian hyvinkin selvästi. Ohjeiden ei tarvitse olla laitteen mukana, mutta niiden pitää olla saatavilla. Ja sähköinen versio riittää. Samaten laitteen mukana toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus pitää olla saatavilla Unionin virallisilla kielillä. 

TUKES taitaa olla Suomessa valvova viranomainen ja sinnehän nuo puutteet pitäisi ilmoittaa.

Onneksi monet laitteiden valmistajat ovat siirtyneet ohjeisiin, joissa asia ilmaistaan kuvia jolloin eri kieliversioita ei tarvita.

Ikea on kuvakerronnan pioneeri. Aina ei oikein ymmärrä…

1. Pura laudat paketista lattialle. Pyydä apuun kaveri jolla on kynä korvan takana. Muista pitää vasara oikeassa kädessäsi aina kun et ole polvistuneena tuotteen ääreen, tai soittamassa lankapuhelimella Ikeaan. Polvistuessasi tuotteen ääreen laita vasen käsi takapuoleesi.
2. Kun olet rikkonut tuotteen, ja pistänyt kaverin jolla on kynä korvan takana matkoihinsa, osta uusi tuote ja matto. Kokoa tuote matolle.
3. Pura osa tuotteesta, palauta matto ja soita lankapuhelimella Ikeaan ettei puretun osan takaisin laittaminen onnistu ilman mattoa.

Mitä sitä käyttöohjeella, kunhan vaan tarkistaa elektronisen laitteen varoitusmerkinnät radioaktiivisuudesta, myrkyllisyydestä sun muusta ennen käyttöä. Samalla voi tutkia löytyykö mahdollisia ongelmatilanteita varten ohjemerkintöjä esim pesulämpötilasta ja rumpukuivauksesta. Tuossapa ne Googlen mukaan ovat yleisimmät ja ympäri maailmaa tunnistettavat merkinnät. 

Toisaalta pitää muistaa, että tuotteen suunnittelu on mennyt pahoin pieleen jos sitä pitää ohjekirja kädessä käyttää. On olemassa ”Design Thinking” suunnitteluoppi, jossa laitteet suunnitellaan käyttäjä keskipisteessä, eikä vaikka helpon valmistettavuuden pohjalta. Tätä oppia vaan pitäisi käyttää ja vaatia enemmän.

Näinhän se on. Ei suomenkielinen ohje autuaaksi tee, jos laitteen käyttöönotto ja ominaisuudet ovat vaikeita ymmärtää, ohjeista huolimatta.

Esimerkkinä vaikkapa reitittimet. Niiden mukana tulee suomenkielinen ohje, josta ei välttämättä saa asiaan vihkiytymätön mitään otetta. Siksi niiden toiminnasta on täälläkin eniten kysymyksiä ja ongelmia.

Usein puhutaan plug & play laitteista, mutta niihin taitaa olla vielä matkaa.

Itse taas luen mieluummin ohjeet englanniksi, koska ne ovat usein paljon helpompia ymmärtää kuin huonosti suomeksi käännetyt. Lisäksi monet tekniset termit ovat paljon selkeämpiä kuin joku hatusta repäisty suomennos, jota ei ole ikinä kuullutkaan kun aina käyttää kaikkea englanniksi. Tämän opin jo Windows 3.11 kanssa, kun swap file oli itsestään selvä termi, mutta heittovaihtotiedosto taas sai aikaan lähinnä pään raapimista. 

Mutta kyllähän ne ohjeet pitäisi olla joka EU kielellä jo vakiona, ettei kenellekään tule sen kanssa ongelmia. Onneksi on nykyään Google Lens yms suoraan kameralla tekstiä kääntävät sovellukset. Viimeksi tuli itsellä tarpeen kun eBay ostoksen mukana tuli huolto-ohjeet vain puolaksi. 

Olisihan se toivottavaa , mutta sitten on myös joukko sellaisia käyttäjiä , jotka eivät ymmärrä ohjeista yhtään mitään olipa ne millä kielellä ja kuinka täydelliset tahansa , vaan tarvitsevat apulaisen , joka osaa.

Itse olen opetellut YouTubesta mm. pesukoneen vesipumppujen vaihdon jne.

En tietenkään suosittele kenellekkään, jos ei tiedä oikeasti mitä tekee. Ei olisi mahdoton ajatus jos tehtäisi käyttöopastus videoita. YouTubestahan niitä löytyy, mutta joskus ovat aikamoista shaibaa.

Niitä pakkauksen avaus juttuja löytyy pilvin pimein, mutta kuka niistä hyötyy. Sitten on oman elämänsä MacGyverit, joiden jäljiltä saattaa löytyä ruumiita.