Riippuu antennista ja millainen ympäristö on kyseessä. Kunnon antenneilla saadaan parannettua signaalin voimakkuutta tukiasemaan joka tällöin voi parantaa nopeuksia. Ulkoantenni ei ole nopeus takuu mutta jos signaalin voimakkuus on heikkoa niin parantaa kyllä voimakkuuta ja näin nopeuksia. 

Sinulla oli jo ketju liittyen mobiiliverkkoihin. Eikö voi kirjoittaa saman ketjun perään vai pitääkö sitä varten luoda uusi kun liittyy samaan ketjuun?

Muutama huomionarvoinen seikka.

Mikäli asentaa ulkoantennin niin sen voi liittää vain yhteen mokkulaan/reitittimeen. Mikäli kysyjällä on oma henkilökohtainen mokkula, niin ei hoitokodilla ole mitään perusteita tai velvotteita kustantaa ja/tai asentaa yhdelle asukkalle omaa antennia. Mikäli kysyjä hankkii oman, niin sitä ei saa asentaa ulos ilman kiinteistön omistajan/haltijan lupaa, vaikka sen itse kustantaisikin. Mikäli asukas hankkii oman antennin ja asentaa sen omaan huoneeseensa esim. ikkunaan asia on ok.

Jos taas hoitokodilla on asukkaille tarkoitettu yhteinen reititin, mistä yhteys jaetaan langattomasti asukkaille, on nämä laitteet ja niihin hankittavat mahdolliset lisävarusteet kuten tuo ulkoantenni täysin hoitokodin omistajan harkinnassa. Silloin on asukkaan ihan turha ominpäin täällä asiaa vatvoa.

Jotain tehokasta paneeliantennia voisit kokeilla. Senhän voi asentaa ihan vaan ikkunan ääreen, sisätiloihin. Tosin, jos oikein ymmärsin, niin signaali on tällä hetkellä niin heikko ettet pääse edes 4G verkkoon? Siinä tapauksessa sisäantenni voi olla liian tehoton. Mutta eipä tuo kokeilu maksa mitään, antennin voi aina palauttaa, jos ei toimi. Näin ainakin 4G antennit puljussa.

Onhan sekin turhauttavaa, jos katolle kiikutetaan harava-antenni, eikä se toimikaan toivotunlaisesti, niin tulee valtavasti turhaa työtä. Ja tuskin se hoitokoti alkaa mitään antenneja sinne katolle edes raahaamaan, potilaita varten. Joten, joku paneeliantenni vain rohkeasti kokeiluun. Tai sitten tuollainen pienikokoinen harava-antenni, sisätilaan. Sen voi asentaa vaikka muoviputkeen, tehdä jonkinlaisen telineen, ja suunnata tukariin. 4G verkossa tulisi olla kaksi antennia, mutta kyllä yhdelläkin pärjää. Uppi jää yhdellä antennilla huonommaksi kuin kahdella, mutta tuskin se sinua haittaa.

https://www.4g-antennit.fi/product/326/pieni-11-dbin-suuntaava-4g-antenni-800-mhzn-lte-verkkoon

, millä perusteella "uppi" jää yhdellä antennilla huonommaksi?

Ainakin minun tietämykseni perusteella (ja uskon olevani oikeassa) mokkulat eivät lähetä kahteen antenniin vaan aina vain toiseen, joka on merkitty prioriteetilla ykköseksi. Sen sijaan vastaanotto tapahtuu kahden antennin kautta, jos niitä kaksi on.

Kahteen antenniin lähettämistä käytetään joissakin tukiasemissa, jolloin on kaksi lähetintä lähettämässä täysin identtisiä signaaleja. Antennit on ristipolarisoituja. Käyttämällä jaotinta jakamaan yhden lähettimen signaali kahteen ristipolarisoituun antenniin on jaottimessa tapahtuvan tehohäviön vuoksi vähän lopputuloksen kannalta niin ja näin.

Epäilen vahvasti, että tuo kahden antennin käyttö on parantanut "uppia" mahdollisesti siitä syystä, että näissä käytetyt ristipolarisaatioantennit ovat 45 asteen kulmassa horisontaaliin (maanpintaan) tasoon nähden aivan samoin kuten tukiasemissa antennit ovat. Kun edetessään signaalin polarisaatio ei pääse kääntymään esim. heijastuksia, niin nyt vastaanotossa antenni on tismalleen oikeassa polarisaatiossa saapuvaan  signaaliin. Jos hankitaan mokkulaan yksi antenni (yhdellä polarisaatiolla) sitä ei yleensä asenneta kuin vain pysty tai vaakapolarisaatioon. Myös antenneissa on teknisiä suorituskykyeroja.

Mutta....

Kerro ihmeessä , mikäli sinulla on tästä kahden antennin lähetyksestä mokkuloissa faktatietoa. Otan mielelläni tietoa vastaan.

Ei minulla ole mitään faktatietoa asiasta. Aikanaan vaan käyttelin pelkästään yhtä lisäantennia e392 mokkulassa, ja latausnopeus oli ihan kiitettävä, 50-80Mbit/s, mutta uppi oli surkea, ja kuvittelin että se johtuu nimenomaan siitä että käytössä oli vain yksi antenni. Mutta ilmeisesti se johtuikin sitten ihan jostain muusta. Kahdella antennia en koskaan kokeillutkaan.

Mutta tosiaan, latausnopeutta voi hyvinkin saada lisää vain yhdellä antennilla, eli ei välttämättä tarvitse ostaa kahta haravaa, ja laittaa niitä 45 asteen kulmaan, kuten neuvotaan.

Minä kokeilisin ensiksi tuota edellämainittua pientä 800Mhz harava-antennia. Sillä saattaa hyvinkin saada ihan sisätiloista käsinkin vakaan 4G yhteyden. Itsellänikin oli aikanaan harava-antenni sisällä, verhotangon päällä, ja ihan hyvin pelitti, mutta uppi jäi tosiaan alle 10Mbit/s. Sitten tuli ostettua 4G puhelin, ja sillä saa modeemikäytössä parempia nopeuksia kuin mokkulalla + lisäantennilla, joten pelkällä puhelimella mennään tällä hetkellä. No, toivotaan että kysyjä saa yhteytensä kuntoon, sillä kyllähän tuollainen surkea 3G syö miestä kuin miestä :smileysad:

Antennin suuntauksessa sekä signaaliarvojen ja toteutuneiden nopeuksien seurannassa kannattaa pitää maltti matkassa ja tehdä hallittuja, dokumentoituja ja pieniä liikkeitä ja seurata ajan kanssa miten yhteyden toimivuus kehittyy. Radiotien ominaisuuksien käyttäytyminen ei ole aina ennalta arvattavaa. Käyttöpaikka ja sen ympäristö vaikuttaa todella paljon.

Itse suuntasin antenniani uuden tukiaseman suuntaan ja signaalin voimakkuus (RSRP) kasvoi heti. Tämä ei vielä kerroon toteutuvista nopeuksista yksistään juuri mitään vaan laatutekijät (RSRQ, SINR) ovat ratkaisevassa asemassa, kun ruvetaan hakemaan nopeutta yhteydelle (olettaen että tukiasema ei ole ruuhkainen).

Alla oma esimerkkini yhdestä käyttämästäni LTE-yhteydestä (Sonera). RSRP voimistui antennin suuntauksen ansiosta (modeemin palkkeina 3/5 -> 5/5) ja on sen jälkeen kokoajan melko vakio. Kuitenkin signaalin laatu vaihtelee (kenties muukin liikenne vaikuttaa) vuorokauden ajan mukaan ja DL nopeus on noin 40-70 Mbps ja UL 30-40 Mbps. Nopeuden vaihtelu on suoraan verrannollista RSRQ vaihteluun omassa tapauksessani (SINR vaihtelee vastaavasti).

Nämä kuvaajat esimerkkinä siitä että kun arvoja vertailee antennia suunnattaessa, niin pitäisi ainakin minun kokemuksieni perusteella vertailla eri päiviltä arvoja suunnilleen samoihin kellonaikoihin jos näitä tietoja käyttää antennin suuntauksessa. Muuten tulokset voivat olla aika satunnaisia pahimmassa tilanteessa (vertaa aamu- ja ilta-arvoja). Toki alkuasetelmana pitää olla se, että maston sijainti on suunnilleen tiedossa ja antennin alkusuuntaus kunnossa ja signaaliarvoilla tehdään vain se lopullinen hienosäätö. Voi toki olla että joissakin käyttöpaikoissa vaihtelu ei ole näin suurta mitä itselläni ja avojen vertailu on helpompaa.