Kauanhan sitä iloa sitten piisas
Sonera dl: 4M
Elisa dl: 1,5M
Tässä reitittimen luvut:
Langattoman verkon tila |
1 | PLMN: | 24405 |
2 | Palvelun tila: | Kelvollinen palvelu |
3 | RSSI (dBm): | -71.0 |
4 | RSRP (dBm): | -102.0 |
5 | RSRQ (dB): | -13.0 |
6 | Verkkovierailu: | Ei |
Langattoman verkon tila |
1 | PLMN: | 24491 |
2 | Palvelun tila: | Kelvollinen palvelu |
3 | RSSI (dBm): | -69.0 |
4 | RSRP (dBm): | -100.0 |
5 | RSRQ (dB): | -14.0 |
6 | Verkkovierailu: | Ei |
Heti huomaa tästä että paremmat arvot kun RSRQ maltillinen -9 mutta kun nousee huonommaksi niin sitten huomaa ettei toimi.
Eli häiriöitä?
Tukarin kaistanleveys?
@Kkemppi1 kirjoitti:
Eli häiriöitä?
Tukarin kaistanleveys?
RSRQ tarkoittaa häiriötä... Eli -5dBm on vähiten ja -15dBm on todella paljon häiriötä.
Mulla olisi vielä yksi kyssäri.
Tällainen antenni mulla oli, mutta vain signaalin voimakkuus saatiin paremmaksi, mutta RSRQ ei koskaan muuttunut antennin paikkaa/suuntaa muuttamalla. Kyllähän tuli operaattoriltakin kyseltyä minne päin suunnataan ym.ym. Antenni ei ole tällä hetkellä käytössä, siitä ei tullut lisäarvoa (lue: ei lisäystä DL:iin, eikä ul:iin).
https://www.4g-antennit.fi/files/edj-d0727.pdf
Jos mä lisäantennin tarvitsen, millainen sen pitäisi olla?
Tuollainen antenni on useimmiten hyödytön. Antennin vahvistus on vain 6-8 dBi, eli käytännössä tuo 6 dBi. Sitten kun lisätään antennikaapelien ja liittimien tuoma häviö, on tehobudjetti käytännössä sama kuin modeemin omilla sisäänrakennetuilla antenneilla. Joskus jopa huonompi. Pitää muistaa, että ilmoitetut vahvistukset tarkoittavat vahvistusta verrattuna isotrooppeiseen säteilijään eikä sitä, että vahvistus tulisi jotenkin laitteen omien antennien vahvistuksen päälle. On niissä modeemin omissakin antenneissa vahvistusta!
Eli valitse riittävällä vahvistuksella (esim. 18 dBi) olevat antennit. Siis 2 kpl jotta homma toimii optimaalisesti. Nämä antennit sitten tiltataan 45 asteen ristipolarisaatioon (90 asteen kulma antennien välillä) ja sellaiset antennit, mitkä on tarkoitettu vain yhdelle taajuudelle. Eli sille joka on käyttöpaikassasi toimivin. Käytännössä siis joko 800 Mhz tai 1800 Mhz.
Tässä toimivat 800 Mhz antenni (näitä siis 2 kpl) https://www.4g-antennit.fi/product/320/csg-networks-18dbi-4glte-suunta-antenni-800mhz-10-metrin-kaapelilla
1800 Mhz taajuudelle näyttäisi olevan hankala löytää vain ko. taajudelle viritettyjä antenneja, ne näyttävät aina olevan useampaa taajuutta tukevia. Jos päätelaitteessasi on taajuuden lukitukselle tuki, niin silloin tuo ei ole iso ongelma kuitenkaan. Kuitenkin kannattaa suhtautua epäilevästi kaikkiin paneeli-tyyppisiin antenneihin.
Ohessa on omaa statistiikkaa paneeliantennin pyörittelystä. Kuten edellä todettiin, niin signaalin voimakkuutta voi saada parannettua, mutta vaikutukset laatuun ja tätä kautta yhteyden käytännön nopeuteen voivat jäädä varsin pieniksi. Kuvissa iso askelmainen RSRP muutos on antennin käyttöönotto (antennin sai sijoitettua parempaan paikkaan pelkkään modeemiin verrattuna) ja sitten pienemmät muutokset antennin pyörittelyä eri tukiasemien lähettimiä kohti. Vastaavasti näkyy samalta ajalta RSRQ muutokset.
Nykyisellä laitteistolla yhteys antaa sisäänpäin reilun 60 Mbps ja ulos 40 Mbps. Käytössä on LTE1800.
Omien havaintojeni mukaan suurin laadun heikentäjä on läheinen toinen tukiasema, jonka keila osoittaa myös tänne käyttöpaikkaan päin. Onko kenelläkään jakaa kokemuksia siitä miten tässä tilanteessa laatua saisi parannettua. Auttaisiko mahdollisesti hyvin tarkasti suuntaavan harava-antennin käyttö? Tosin nykyiset nopeudet toistaiseksi riittävät, mutta tämä kiinnostaa teknisenä asiana.
Niin...
Olen tätä kysellyt muualtakin ja vastaukset ovat olleet aika samankaltaisia.
Signaalia voit vahvistaa, mutta häiriöiselle signaalille voitavasi ovat lähes olemattomat, siihen tarvittanee operaattorilta toimenpiteitä.
Tässä tämän aamuiset signaalitiedot dl 6,9 ja ul 8,9:
Langattoman verkon tila
1PLMN:24491
2Palvelun tila:Kelvollinen palvelu
3RSSI (dBm):-71.0
4RSRP (dBm):-100.0
5RSRQ (dB):-11.0
6Verkkovierailu:Ei
Joo...
Eihän tästä mitään tule.
dl 1,2. up 01. Rssi -66, Rsrp -95 Rsrq -17
Pakotin vekottimeni 3G:lle dl 5,96 up 4,04
3G:llä mennään.
@Kkemppi1 kirjoitti:
Joo...
Eihän tästä mitään tule.
dl 1,2. up 01. Rssi -66, Rsrp -95 Rsrq -17
Pakotin vekottimeni 3G:lle dl 5,96 up 4,04
3G:llä mennään.
Vikailmoituksen voisit halutessasi tehdä siitä 4G yhteydestä, omien sivujen kautta onnistuu helposti tai soittamalla 020 690 101. Toki tuo 3G pakotus on jonkinlainen ratkaisu myös, kun tuntuu mittaustulosten mukaan toimivan siellä suunnalla kuitenkin paremmin.
Tehty on...
Ensimmäinen arvio oli, ruuhkaa...
Olen aiheesta lueskellut enemmänkin ja taitaa olla samat ongelmat joka operaattorilla.
4G käyttäjät lisääntyneet nopeammin, kuin verkot ja niiden kaistanleveys.
Sitten hankitaan lisäantenneja, ja vähän aikaa lisäantennin hankkinut on tyytyväinen, kunnes alueelle hankitaan lisää lisäantenneja ja taas on ruuhka valmis. Oravanpyörä...
Toimenpiteitä tarvitaan operaattoreilta.
Oikeastaan ongelmana on 4G verkko joka ei oikein sovi suomalaisten netinkulutukseen. Jaettu 100Mbps yhteys 1 000 asukkaan kylälle tulee varmaan 800Mhz taajuudella joka sitten 75Mbps on teoreettinen maksimi per solu. Kaikki nyt osaa laskea että ei siinä monelle riitä kapasiteettia. Vielä kun sitä kapasiteettia menee hukkaan monesta syystä. Sama tekniikka kun kaikilla operaattoreilla on käytössä joten samat viat tulee esiin kaikilla. Langaton on langaton joten ei mitään nopeus takuuta ole.
Lisäksi kun alueella on samalla taajuudella useita saman taajuuden tukiasemia niin tulee samakanavahäiriötä jota kohdalla on. Lisäantennit ei paranna nopeutta vaan tukiaseman signaalin voimakkuutta sekä ristipolarisaatioantenneilla voidaan vähentää. Sinulla vielä kaikkein huonoin tilanne kun olet kaikkien alueesi mastojen keskellä. Ei alueellesi varmasti uutta mastoa ole tulossa joten tuskinpa parannusta kannattaa odotella erityisemmin. Operaattoreilla on tapana ajaa nuo maaseudun 4G tukiasemat lisäksi täydellä tehoilla.
Ruuhka voi olla yksi syy ja kuten fiksusti avasikin tuota teknistä puolta. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomessa on poikkeuksellisen hyvät mobiiliverkot, euroopan edullisimmat hinnat ja rajattomat datapaketit (harvinaista muualla maailmassa). Tämä kokonaisuus aiheuttaa juuri sen, että Suomessa siirretään mobiiliverkoissa valtavia määriä dataa ja käyttö kasvaa kokoajan räjähdysmäisesti.
Sonerakin nakuttaa viikoittain kymmeniä uusia 4G tukiasemia käyntiin, jotta pystyttäisiin vastaamaan lisäntyneeseen datakäyttöön. Tämä on iso haaste ja toki pyritään tekemään parhaamme, että 4G toimii.
Tässä alla vielä viestintäviraston graafi siitä, kuinka datakäyttö mobiiliverkoissa on kasvanut. Tämä ehkä havainnollistaa vähän tilannetta :)
Jos ei jotain mullistavaa keksitä, näen ettei langaton voi olla lopullinen ratkaisu datasiirtoon, vaikka se jokaiselle kaupallisille toimijalle olisikin kuitua edullisempi rakennuskustannuksiltaan. Ymmärtääkseni tuleva 5G tms. toimii entistä korkeammilla taajuuksilla, jotta nopeampi tiedonsiirto olisi mahdollista ultralyhyillä matkoilla. Maakuntia tuokaan ei pelasta.
Jos kerran kuitua ei ole varaa joka torppaan viedä, olisiko kompromissi se, että kaupalliset toimijat kuiduttaisivat mastojaan mikrolinkkien sijaan. Tällä ainakin paikallisia pullonkauloja saataisiin vähennettyä? Ruotsi kuidutti maakunnat yhteisin varoin, mikä avuksi Suomessa?
Mastojen mikrolinkit ei yleensä pullonkaula ole... 1Gbps linkkejä kun on olemassa eikä edes hirveän kalliita. Nämäkin sitten toimii korkeilla taajuuksilla. Pullonkaulana on yleensä tukiaseman ja asiakkaan päätelaitteen yhteys.
Kuituprojekteja viimeistään nyt kannattaa käynnistellä taajamien alueilla avoimen kuituhankkeen avulla: http://avoinkuitu.fi/ . Kannattaa liittyä mukaan, halvemmaksi se kuitu tulee kun usealle eri taloon rakennetaan kerralla.
Kiitos olkitu. Mulla ei ole tietopohjaa noista mikrolinkeistä. Halusin ainoastaan nostaa keskusteluun teleoperaattoreiden haastavan tulevaisuuden. Ihanassa sosiaalidemokratiassa yhteisvaroin rakennetut ja aikoinaan maksetut langalliset yhteyden riivitään vähin äänin maakunnista pois. Mitä oikeasti toimivaa jää jäljelle?
Eihän ratkaisu tulevaisuudessakaan voi olla langattoman televerkon datakatot, jos vaihtoehtoja ei maakunnissa ole tarjolla. Onko edes "suurella rahalla" mahdollista rakentaa Suomen asujaimiston kattava langaton verkko, jossa päästäisiin edes 10 Mbit/s molemminsuutaisiin yhteyksiin. Mikä onkaan sitten riittävä yhteysnopeuden taso ja latenssiaika? Missä vaiheessa on oikeasti kuluttajalle halvempaa rakentaa toimiva kuitu?
Paljon ei lämmitä se, että eduskunta toisensa jälkeen perustaa työryhmän, joka
sitten laatii teemasta mietinnön. Millainen on operaattorin mielestä toimiva tietoyhteiskuntastrategia?
Viite: http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/esittely/fi_FI/1142405427272/
Miksi ei datakatto ole ratkaisu? Maksetaan datankulutuksesta... Mitä suurempi paketti sitä enemmän maksaa. Katsokaa Amerikan matereelle mitä sielä maksaa 4G yhteydet. Yleinen paketti puhelimessa on 500MB - 3Gt välillä.
Ei kuitu itsestään kallis ole vaan sen kaivaminen. Mutta kun ei tehdä yhteistyötä tämän kanssa. Tällä hetkellä Suomessa operaattorit pääasiassa rakentaneet kuitua ja sitten tulee monopoliverkkoja... Paras tapa olisi että kunnat, valtio, sähköyhtiöt ja muut ketkä kaivavat kaapelia tekisivät yhteistyötä. Kun esimerkiksi sähköistetään maanallle niin samalla laittaisi kuidunkin.
Operaattorit ja sähköyhtiöt voisivat näin tehdä yhteistyötä. Kunta voisi tukea kuidun rakentamista myös. Asukkaat voivat yhdessä rakentaa kuitua esimerkiksi osuuskunnan avulla.
Ruotsin puolella tuttu on Avoimet kuidun hankkeet jotka hyvä tapa rakentaa valokuitua: http://avoinkuitu.fi/
Joo, tuo sähköistäminen, miksi ei myös datakaapeleita vedetä yhtaikaa maan alle? Omituista...
Meidän kylällä sähkölaitos veti maan alle sähkökaapelit... samoihin ojiin ei tullut muita kaapeleita.
Kyselinkin kaivajilta... "Kyllä kai DNA joskus sitten tuo kaapelinsa maan alle". Työllistävä vaikutushan tällä on kun kaivetaan useaan otteseen. Ilmakaapelinsa kyllä veti DNA alas. Juuri tällä hetkellä olen mobiilidatan varassa, joten tällä mennään.
Jos datakatolla saadaan jotenkin tasaisemmin dataliikenne hoidettua, ilman muuta kannatan. Joka paikassahan määrästä maksetaan (ja myös laadusta)
Eipä sitten sinne alueellesi sitä kuitua ainakaan helpolla tule. Kannattaa sitten yhteisesti asukkaiden kanssa olla aktiivinen ja ehdotella alueelle avoimenkuidun hanketta. Sinullakin on suht iso alue että kun sen kuiduttaa kokonaan ei se niin kallista ole ja varmasti monella muullakin yhteys ongelmia.
Taidat olla oikeassa...
aloitampa keskustelut naapurien kanssa
Nuo erilaisen avoin-kuituhankkeet ovat ehdottomasti kannatettavia. Operaattorit voisivat oikeasti tehdä enemmän yhteistyötä keskenään sekä maakunnissa esimerkiksi kunnallisten tai läpikaupallisten toimijoiden kanssa noissa kaapelinvetoasioissa.
Perusteluni sille, etten pidä datakattoa oikeana ratkaisuna kapasiteettiongelmiin. Jos operaattorit ovat ainakin aiemmin markkinoineet ja tarjonneet maakunnissa langatonta verkkoratkaisua vaihtoehtona sille, että vanhat ilmajohdolliset puhelinkaapelit vedetään rullalle. "Jopa kuukausittaiset maksunne alenevat". Nyt kapasiteetin täytyttyä vaaditaan asiakkaan päätä vadille siitä, että käyttö on muuttunut keskimääräistä runsaammaksi. Tottakai jonkinlainen kustannusvastaavuus on hyväksyttävä. Kuitu tms. kaapelointi lienee ainoa järkevä vaihtoehto, sillä mitä hyötyä olisi maksaa esim. 90 euroa kuukaudessa jaetusta langattomasta televerkon 3G/LTE datasta, jos sitä saisi nykyiseen etanavauhtiin alle 1024 kbit/s ja lähtevä data alle 512 kbit/s.
Pitäisikö tässä(kin) syyttää operaattoreiden ulkopuolista mainostoimistoa, joka otti nopeudet ja rajoittamattoman datan markkinoinnin keihäänkärjiksi. Hienoa, että tässä harvaanasutussa erakkojenmaassa on voitu tarjota näihin päiviin saakka edes nykyisenkaltainen taso datanopeuksissa. Taajamissa taas en näe järjenhiventäkään toteuttaa ainoastaan langattomia verkkoratkaisuja.
@Leonita kirjoitti:
Nuo erilaisen avoin-kuituhankkeet ovat ehdottomasti kannatettavia. Operaattorit voisivat oikeasti tehdä enemmän yhteistyötä keskenään sekä maakunnissa esimerkiksi kunnallisten tai läpikaupallisten toimijoiden kanssa noissa kaapelinvetoasioissa.
Perusteluni sille, etten pidä datakattoa oikeana ratkaisuna kapasiteettiongelmiin. Jos operaattorit ovat ainakin aiemmin markkinoineet ja tarjonneet maakunnissa langatonta verkkoratkaisua vaihtoehtona sille, että vanhat ilmajohdolliset puhelinkaapelit vedetään rullalle. "Jopa kuukausittaiset maksunne alenevat". Nyt kapasiteetin täytyttyä vaaditaan asiakkaan päätä vadille siitä, että käyttö on muuttunut keskimääräistä runsaammaksi. Tottakai jonkinlainen kustannusvastaavuus on hyväksyttävä. Kuitu tms. kaapelointi lienee ainoa järkevä vaihtoehto, sillä mitä hyötyä olisi maksaa esim. 90 euroa kuukaudessa jaetusta langattomasta televerkon 3G/LTE datasta, jos sitä saisi nykyiseen etanavauhtiin alle 1024 kbit/s ja lähtevä data alle 512 kbit/s.
Pitäisikö tässä(kin) syyttää operaattoreiden ulkopuolista mainostoimistoa, joka otti nopeudet ja rajoittamattoman datan markkinoinnin keihäänkärjiksi. Hienoa, että tässä harvaanasutussa erakkojenmaassa on voitu tarjota näihin päiviin saakka edes nykyisenkaltainen taso datanopeuksissa. Taajamissa taas en näe järjenhiventäkään toteuttaa ainoastaan langattomia verkkoratkaisuja.
Sonera on ilmaissut tekevänsä yhteistyötä avoimenkuidun hankkeessa aika pitkälle ja yleinen tapa Ruotsissa varsinkin. Kannustan siksi hankkimaan porukkaa alueelta joka alkaisi kehittämään. Perustakaa tarpeen tullen oma osuuskunta joka yhdessä rakentaa valokuitua alueelle. Kun on avoinkuitu, voi jokainen asukas valita itse palveluntarjoajan (vaatii että Osuuskunnasta on liityntäliikenne kyseisen operaattorin verkkoon) eli ei ole enään ns. monopolikuitu.
Datakatto ei missään nimessä ole hyväksyttävää mutta sillä säästyy ruuhkilta ja kun datan hinta maksaa enemmän niin jää rahaa tukiasemien rakentamiseenkin enemmän. Suomessa halpa data ollut ja sitten kulutus on todella korkea. Kulutamme per liittymä enemmän kuin monessa muussa maassa sekä liittymät yksi maailman edullisimmista. Pitää muistaa se että verkon rakennus ja verkon ylläpito ei ole ilmaista hommaa sekään. Lisäksi operaattori on yritys jonka tavoite tuottaa voittoa mahdollisimman pienellä menoilla tietenkin.
800Mhz verkon lisäksi on tuotu 1800Mhz verkkoja joihinkin taajamiin LTE-A:na, ainakin Elisa harrastaa tätä 800 + 1800 LTE-A:n rakentamista enemmän kuin Sonera. Sonera taas käyttää LTE-A:ssa 1800 + 2600 joka minusta paljon parempi. Kaupunkialueilla erityisesti tämä 2600 on tervetullutta mutta 2600 on sen verran korkea taajuus ja sitä ei operaattorien vanhat laitteet tue. Niinpä yleensä 2600 rakennetaan sinne korkeintaan missä uutta laitetta on. 800Mhz lisäksi sitten pitää odotella 1800Mhz taajuutta maaseuduilla ja pientaajamissa ja suuremmissa taajamissa sekä kaupungissa 1800Mhz päälle mieluiten 2600Mhz (jostain syystä Elisa laittelee silti 800Mhz).
Toivottavaa että 800 + 1800 laajenee pientaajamissa ennen 2017 käynnistyvää 700Mhz rakentamista... Valokuitu on tulevaisuuden kodin verkko ratkaisu ja sitä kannattaa nyt viimeistään omalla alueella kysellä. Naapurit jos innokkaita ja osaamista löytyy niin tulee paljon halvemmaksi.
Kun tuota datakattoa haikailette ja vertaatte muun maailman hintoihin ym..., niin muistakaa, että muualla mobiili on nimenomaan mobiilikäyttöön ja lisäyhteys liikkuvalle. Koti- ja työpaikoilla yhteydet ovat kuidulla tai kuparilla ja niitä ei keräillä pois vaan kehitetään ja rakennetaan kokoajan lisää.
^ Se on juuri noin.
Suomessa on menty käyttämään tätä mobiiliverkkoa aivan väärällä tavalla. Iso osa käyttäjistä on siirtynyt pelkästään tämän varaan, vaikka heillä olisi kotonaan mahdollisuus käyttää kuparikaapelointia. Vakaita ja käytännössä väh. n. 20 Mbps yhteyksiä ADSL tai VDSL-tekniikoilla. Valokaapeliliittymien käyttäjät on sitten eri juttu. Ja toki myös ne kiinteistöt haja-asutusalueilla, joihin ei pitkistä etäisyyksistä johtuen kupariyhteydet saavuta riittäviä nopeuksia tai sitten niitä ei enää edes saa.
Eipä tarvitse sitten enää ihmetellä, miksi mobiiliyhteydet tarjoavat käytännössä useinkin pettymystä nopeuden suhteen. Jopa nimi "mobiili" kertoo jo kaiken: se tarkoittaa "liikkuuvaa". Mikäli ihmiset käyttäisivät sitä vain ollessaan kotinsa ulkopuolella, ei tämän mittakaavan valituksia verkkojen huonosta toimivuudesta tarvitsisi koko ajan lueskella.
