Skip to main content



 



Tämän viikon leffavinkit tarjoilee Telia TV:n vuokraamosta tositapahtumiin perustuvan kattauksen. Dokumenttielokuva Apollo 11 vie meidät vuoteen 1969, kun ihminen kävi ensikertaa kuussa, ja trilleri Hotel Mumbaissa käydään läpi Intian vuoden 2008 terroritekoja. 



 



Apollo 11



 



 



That's one small step for a man, one giant leap for mankind. - Neil Armstrong



 



 



Sallittu



Genre: dokumentti



Kesto: 93 minuuttia



 



Apollo 11:n kuulennosta tuli heinäkuussa kuluneeksi 50 vuotta. Dokumenttielokuvassa päästään todella intensiivisesti puolen vuosisadan takaisiin fiiliksiin, jotka vallitsivat suurvaltojen avaruuskilvan ollessa huipussaan, ja kun kuuhuuma oli vallannut Yhdysvallat sekä koko maailman. Melkeinpä tulee olo, että kunpa olisin ollut itsekin silloin näkemässä ja kokemassa ihmisen ensiaskeleet kuussa! 



 



Juhlavuoden kunniaksi tehty leffa käyttää hyväkseen vasta viime vuosina NASA:n arkistoista  löytynyttä valtaisaa määrää kuva- ja äänimateriaalia. Pelkästään ääniraitaa löytyi noilta kahdeksalta lentopäivältä yli 110000 tunnin verran. Lisähaastetta elokuvan rakentumiseen on tuonut se, että kuva ja ääni on aikanaan taltioitu erikseen. Ohjaaja-dokumentaristi Todd Douglas Miller on varsin onnistuneesti koostanut filmeistä ja ääniraidoista reilu puolitoistatuntisen tiivistelmän, joka viimeistään nyt tekee astronautit Neil Armstrongin, Buzz Aldrinin ja Michael Collinsin tutuiksi jokaiselle katsojalle. 



 



Leffa on sopivan pituinen, se pitää jännityksessään alusta loppuun saakka. Alkaen siitä, kun astronautit kuljetetaan valtaisan jättiläismäisen raketin laukaisualustalle, päättyen onnellisesti siihen, kun he palaavat ehjinä maan pinnalle, joskin Tyynenmeren kautta, ja päätyen kolmen viikon karanteeniin ennen "vapautumistaan" jälleen ihmisten ilmoille. Vaikka tarinan kaari on katsojalle selvillä alusta saakka, voi jännityksen aistia kotikatsomossa monesti elokuvan aikana.



 



Elokuva on teeskentelemätön, sillä siinä ei ole lainkaan henkilöhaastatteluja, jälkikäteen kuvattuja otoksia, kertojaa tai nykypäivästä tuotuja muitakaan elementtejä musiikkia lukuunottamatta. Kaikki nähty ja puhuttu on ollut astronauttien ja komentokeskuksen todellisuutta. Silmiinpistävää elokuvassa oli sen kuvanlaatu. Erityisesti värikuvaklipit, näkymät väenpaljoudesta, jota oli kertynyt Cape Canaveralin ympäristöön kiikareineen ja kameroineen katsomaan lähtölaukausta, toi tapahtuneen paljon aiempaa lähemmäs nykyajan ihmistä, joka ei ole elänyt tuota aikaa itse. Miltei kuin olisi katsonut uutisten erikoislähetystä nykypäivältä!



 



Millerin Apollo 11 voitti parhaan leikkauksen palkinnon Sundance Festival -elokuvafestivaaleilla tammikuussa, jossa se myös sai ensi-iltansa. Se oli siellä myös ehdolla Grand Jury -palkinnon saajaksi. Sundance Festivalin lisäksi elokuva on ollut ehdolla lukuisten muidenkin palkintojen saajaksi pitkin kulunutta vuotta.



 



 





 



 



Hotel Mumbai



 



K-16



Genre: jännitys, draama



Kesto: 126 minuuttia



 



Anthony Maraksen esikoisohjaus on tositapahtumiin perustuva tiivistunnelmainen trilleri, joka pureutuu Intian suurimmassa kaupungissa Mumbaissa vuonna 2008 tapahtuneisiin terrori-iskujen sarjaan. Marraskuun 26. päivänä alkaneissa iskuissa kuoli 174 ihmistä ja haavoittui yli 300. Kuolleiden joukossa oli muun muassa 13 poliisia ja 35 ulkomaiden kansalaista. Iskut toteuttivat kymmenen kranaateilla ja automaattiaseilla varustautunutta pakistanilaisen terrorijärjestö Lashkar-e-Taiban jäsentä, joita ohjailtiin puhelinyhteydellä Pakistanista käsin.



Hotel Mumbai sai ensi-iltansa Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla syyskuussa 2018 ja se keskittyy yhteen terroristien kohteeseen, viiden tähden Taj Mahal hotelliin. Elokuvatähtien, valtion päämiehien ja muiden merkkihenkilöiden suosiossa oleva hotelli on tunnettu paitsi ylellisistä puitteistaan, myös tunnuslauseestaan ”Asiakas on kuningas”, joka kuullaan elokuvassa hotellin legendaarisen ravintolapäällikkö Hemant Oberoin (Anupam Kher) lausumana. Elokuvassa terroristit hyökkäävät tähän valtavaan luksushotelliin ja alkavat järjestelmällisesti teloittamaan vieraita kerros kerrokselta ja huone huoneelta.



Oberoi on yksi elokuvan monista keskeisistä hahmoista ja heistä ainoa, joka perustuu oikeaan henkilöön. Iskujen jälkeen Taj Mahalin pääkokki onkin nostettu Intiassa kansallissankarin asemaan. Muut päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mutta saaneet inspiraationsa oikeista vieraista ja hotellin henkilökunnasta.



Elokuvan yhtenä sankarina nähdään Oberoin alaisuudessa työskentelevä tarjoilija Arjun (roolissa loistava Dev Patel), joka riskeeraa henkensä pyrkiessään pelastamaan hotellin ravintolaan loukkuun jääneet illallisvieraat. Vieraiden joukosta esiin nousevat iranilais-brittiläinen perijätär Zahra (Nazanin Boniadi) ja hänen amerikkalainen aviomiehensä David (Armie Hammer) sekä heidän pientä vauvaa hoitava lastenhoitaja Sally (Tilda Cobham-Hervey), kuten myös venäläinen liikemies ja ex-Spetsnaz-upseeri Vasili (Harry Pottereistakin tunnettu Jason Isaacs).



 



Elokuvassa hämmästystä herättää miljoonakaupunki Mumbain poliisivoimien olematon valmius terrori-iskujen torjuntaan. Puutteellisen koulutuksen ja välineistön vuoksi he joutuvatkin odottamaan erikoisjoukkojen saapumista yli tuhannen kilometrin päästä Delhistä. Tämän seurauksena hyökkäys saatiin taltutettua lopullisesti vasta neljä päivää sen alkamisen jälkeen.



Elokuvan terroristit ovat säälimättömiä, aivopestyjä nuoria miehiä, jotka uskovat omaan asiaansa fanaattisesti. Aivan kuin sätkynukkeja, joita on helppo ohjailla. He ovat selvästi lähtöisin äärimmäisen köyhistä ja vaatimattomista oloista. Tätä kuvastaa hyvin kohtaus, jossa yksi terroristeista ihmettelee näkemäänsä vesivessaa. Terroristien ohjaaja on elokuvassa pelkkä ääni, joka koordinoi tapahtumia turvallisen välimatkan päästä. Kuviota kuvastaa hyvin se, että yhtä lukuun ottamatta kaikki terroristit saivat surmansa, mutta Lashkar-e-Taiban johtajaa ei ole edelleenkään saatu tuomiolle.



Hotel Mumbaita on kritisoitu siitä, että se antaa terroristeille heidän haluamaansa huomiota ja näkyvyyttä. Itse koen, että elokuva on pikemminkin kunnianosoitus iskujen uhreille sekä hotellin henkilökunnan ja vieraiden uroteoille. Se avaa silmät terrori-iskujen kauhulle, mutta tuo samalla esiin täysin päinvastaisen puolen ihmisyydestä. Suuri osa hotellin henkilökunnasta jäikin vieraiden avuksi, vaikka olisi hyvin voinut paeta paikalta.



Hotel Mumbai on debyyttielokuvaksi erinomaisen onnistunut teos, jossa ei ole minuuttiakaan liikaa pituutta. Elokuva on realistisuudessaan ja autenttisuudessaan piinaavaa katsottavaa ja tapahtumien keskipisteessä olevien hotellivieraiden ja henkilökunnan kokema kauhu välittyy myös kotikatsomoon. Hotel Mumbai onkin lähempänä dokumenttia, kuin perinteistä toimintatrilleriä.



 



Lue myös näistä tositapahtumiin perustuvista elokuvista ja sarjoista:





 



 

Ei vielä vastauksia. Ole sinä ensimmäinen ja vastaa, kysy tai kommentoi!

Vastaa