Tämäkin tarina todistaa taas stä, että käytetyn puhelimen ostaminen yksityishenkilöltä on aina arveluttavaa. Laite saattaa olla velaksi ostettu ja maksamatta, ja sopimuksesta riippuen laite voi siten olla yhä alkuperäisen myyjäliikkeen omistuksessa. Käytetyn ostaja ei kuitenkaan voi tietää tätä mistään ja sitten kun vyyhtiä aletaan selvitellä poliisien kanssa, voi edessä olla juurikin tämän kaltaisia ongelmia. Vielä hankalammaksi menee jos on jotain tässä kuvatun kaltaisia elementtejäkin vielä mukana että on ollut petosta, käytetty toisen henkikön henkkareita yms.
EI tästä ole kauaa kun bongasin FB:n myyntipalstalla puhelimen, joka oli ilmoituisessa olleen kuitin kuvan perusteella samana päivänä tuntia aimemin ostettu - ja velaksi tietenkin! Tällaiselle myynti-ilmoitukselle on vaikea keksiä mitään muutakaan perustetta kuin käteisen hankkiminen tilanteessa, jossa sitä ei ole laillisin keinoin saatavilla. Kun myyjän elämäntapana on hommata rahaa keinoista piittaamatta, on aivan kaikki mahdollista.
Sitten kun yksityshenkiö myy oikeasti käytettyä puhelintaan, on niissä lähes aina "näytössä pieni särö, joka ei haittaa käyttöä" - mutta on kuitenkin se pääsyy, minkä takia laite on ylipäinsä laitettu myyntiin. Joillakin myyjillä on myös hyvin vääristynyt käsitys siitä millainen on "siisti" tai "uutta vastaava" tai "mikä haittaa käyttöä".
Itse olen ostanut käytettyjä puhelimia ehkä pari kappaletta ja yli 20 vuotta sitten, kun matkapuhelin oli vielä sen verran kallis, että sellaisen omistamisessa oli jopa statusta. Nämäkin ostin liikkeestä ja laitteet olivat uuden veroiseksi kunnostettuja eli mm. kuoret oli vaihdettu. Ensimmäinen (NMT) matkapuhelin on mulla vieläpä yhä tallessa, koska itse olen aika laiska myymään mitään omia tavaroita käytettynä mihinkään, juuri siksi että ei jaksa selvitellä jos uudella omistajalla tuleekin sitten heti alussa joku ongelma laitteen kanssa tai se menee vaikka vanhuuttan rikki tms.
Asiahan on aika yksinkertainen. Kyse on saantosuojasta joka suojaa vilpittömän ostajan ja antaa tälle oikeuden esineeseen. Alkuperäisellä omistajalla on kuitenkin olemassa lunastusoikeus.
Todennäköisesti osapuolet on taputellut asian pois päiväjärjestyksestä.
Kuitenkin jos kyse olisi ollut varkaudesta, näpistyksestä, ryöstöstä tai kiristyksestä niin silloin suojaa ei saa vaan alkuperäinen omistaja saa esineen maksutta takaisin. Silloin toki harhautettu ostaja voi esittää vaateen rikoksen tekijälle.
@Sale86@ kirjoitti:
Asiahan on aika yksinkertainen. Kyse on saantosuojasta joka suojaa vilpittömän ostajan ja antaa tälle oikeuden esineeseen. Alkuperäisellä omistajalla on kuitenkin olemassa lunastusoikeus.
Todennäköisesti osapuolet on taputellut asian pois päiväjärjestyksestä.
Kuitenkin jos kyse olisi ollut varkaudesta, näpistyksestä, ryöstöstä tai kiristyksestä niin silloin suojaa ei saa vaan alkuperäinen omistaja saa esineen maksutta takaisin. Silloin toki harhautettu ostaja voi esittää vaateen rikoksen tekijälle.
Asiaa ei ole taputeltu mihinkään, koska Telia kieltäytyy luovuttamasta puhelinta minulle. Puhelinhan olisi toki pitänyt palauttaakin minulle, jolta se poliisin toinesta takavarikoitiin, mutta poliisi toimi väärin ja palautti sen Telialle ja kieltäytyy korjaamasta virhettään, Telia ei antanut minulle minkäänlaisia perusteluja sille, miksi puhelin onkin nyt heidän omaisuuttaan. Että kivat vaan Telialle!
